Katainen: Ratkaisu velka­kriisiin turvaa suomalaisten työ­paikat

Pääministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen korosti Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa, että keskustelu Euroopan tulevaisuudesta tai euroalueen kriisinhallinnasta on mitä suurimmassa määrin keskustelua suomalaisen hyvinvointimallin puolustamisesta.

– Selvästi yli puolet suomalaisista kannattaa eurojäsenyyttä. Euro on meille suomalaisille tärkeä valuutta ja yhteisö. Toisaalta myös taisteluväsymystä kriisin kanssa painimisen suhteen on. Taloudellinen katastrofi euroalueella on euromaiden toimin onnistuttu välttämään, mutta kriisin leviämistä ei. Tämä ymmärrettävästi turhauttaa sekä kansalaisia, mutta myös kriisin ratkaisemisen parissa työskenteleviä.

Katainen korostaa, että Suomella on oltava osaamista ja halua kehittää euroa ja edistää Euroopan integraatiota. Kataisen mukaan Suomella on kriisinhoidossa kolme tavoitetta yli muiden.

– Ensinnäkin, Suomi haluaa säilyttää euroalueen. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää keinoja, joilla kriisi voidaan taltuttaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä ratkaisuja siihen, kuinka suuret euromaat kuten Italia ja Espanja kykenisivät lainaamaan markkinoilta rahaa kohtuullisella korolla. Tähän ongelmaan olemme esittäneet osaratkaisuksi vakuudellisia velkakirjoja. Muilta euromailta olemme kuulleet lähinnä ratkaisuesityksiä, jotka olisivat täyttä yhteisvastuullisuutta: piikki auki euromailta tai piikki auki EKP:ltä. Kumpikaan ei ole kestävä vaihtoehto. EU:n kehittäminen ei tarkoita sitä, että siirtyisimme yhteisvastuuseen.

– Toiseksi, Suomi pitää tärkeänä, että jokainen maa huolehtii itse omasta taloudestaan. Ei voi olla niin, että epäsuorasti hyväksyisimme, että kaikki maat eivät tulevaisuudessakaan kykene pitämään kiinni yhteisistä säännöistä.

– Kolmanneksi, euroalueesta ja EU:sta on tehtävä yhä kilpailukykyisempi talousalue, joka houkuttelee investointeja, houkuttelee yrityksiä kasvamaan ja houkuttelee yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja. Tässä keskeinen väline on EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen. Talouskasvu on välttämätön edellytys kriisin ratkaisemisessa.

Katainen toivoo, että eri tahot alkaisivat tarjota aktiivisesti ratkaisuja kriisin ratkaisemiseksi.

– Missä ovat kilpailevat ratkaisuvaihtoehdot nykyisen kriisin hoitamiseen? Ei riitä, että sanoo vain ei, ei, ei. On tärkeää tietää, mitä emme kannata, mutta se ei ratkaise yhteistä kriisiämme.

– Maailmalla on vääriä käsityksiä siitä, mitä Suomi ajaa. Joillakin on Suomesta sellainen käsitys, että Suomessa suunnitellaan lähtöä eurosta tai että Suomi olisi ensimmäisenä hyppäämässä pois eurosta. Tämä on väärä mielikuva. Moni kansainvälinen toimittaja on esimerkiksi yllättynyt kuullessaan, että Suomessa ei ole yhtäkään puoluetta, joka haluaisi Suomen eroavan eurosta. Ulkopolitiikassa sanomme, että olemme mieluummin lääkäri kuin tuomari. Europolitiikassa meidän olisi oltava mieluummin ongelmien ratkaisija kuin niiden aiheuttaja.

– Suomi on kriisinhallintatoimissa päätynyt samaan johtopäätökseen kuin muut euromaat ja eurooppalaiset instituutiot: lainaohjelmia on ollut syytä tehdä, jotta vältämme taloudellisen katastrofin. Samoin olemme olleet kehittämässä parempia sääntöjä EU:lle.

– Euroopassa on perustellusti erilaisia mielipiteitä. Osa maista haluaa enemmän yhteisvastuuta, osa vähemmän. Osa haluaa tiukempia sääntöjä ja sanktioita, osa löysempiä. Osa haluaa komissiolle seurantavaltaa talouden suhteen, osa ei.

– Suomen eurokannat ovat perustuneet taloudelliseen analyysiin. Tähän ainoa poikkeus ovat vakuudet, jossa olemme hakeneet erivapautta. Silläkin on omat perusteensa ja siitäkin olemme maksaneet hinnan, jota muilla ei ole ollut mahdollista maksaa. Muissa asioissa kantamme ovat perustuneet taloudelliseen analyysiin Suomen ja euroalueen parhaasta, ei mihinkään ei-linjaan tai euroskeptisyyteen.

– Suomi ei kannata vahvempia pelisääntöjä euroalueella siksi, että olisimme euroskeptisiä. Haluamme vahvemmat säännöt siksi, että olemme euromyönteisiä.

– Kaikissa tilanteissa Suomen on toimittava vastuullisesti, jotta ei syntyisi vääriä mielikuvia, jotka horjuttaisivat haurasta tilannetta EU:ssa.

Katainen toivoo, että Suomessa käynnistyisi laajempi keskustelu Euroopan tulevaisuudesta.

– Toivon, että esimerkiksi tutkijat, elinkeinoelämä ja palkansaajaliike osallistuisivat nykyistä painokkaammin keskusteluun siitä, minkälainen euro ja minkälainen Eurooppa olisi suomalaisten kasvuyritysten, suomalaisten palkansaajien tai suomalaisen hyvinvointimallin kannalta paras vaihtoehto.

Katainen korostaa, että paremmin yhdentynyt Eurooppa ja vahvempien sääntöjen Eurooppa on suomalaisten työpaikkojen ja suomalaisen hyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto.

– Ensinnäkin, meidän on oltava eturintamassa kehittämässä EU:n sisämarkkinoita. Esimerkiksi teknologiayritykset pääsevät Yhdysvalloissa yli 300 miljoonan kuluttajan digitaalisten palveluiden markkinoille yksillä pelisäännöillä, kun Euroopassa vastassa on 27 maan sääntelyyn perustuva sekamelska. Rajojen purkaminen Euroopan sisämarkkinoilta loisi uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Sama kaupan vaurautta luova logiikka toimii myös EU:n ja muiden maiden välillä. Suomen on kannustettava EU:ta vapauttamaan kansainvälistä kauppaa.

– Toiseksi, tarvitsemme EU:lle paremmat pelisäännöt. Tarvitsemme näyttöjä siitä, että uudet tiukemmat pelisäännöt laitetaan jäsenmaissa myös käytäntöön. Komission on oltava riittävän vahva, jotta säännöt ja myös niihin liittyvät sanktiot laitetaan toimeen myös käytännössä. Sääntöjen noudattaminen ja niiden noudattamisen valvonta tarkoittaa syvempää integraatiota. Tämä on Suomen kansanedustuslaitoksenkin tahtoma linja: tältä osin Suomi kannattaa erittäin vahvasti tiiviimpää integraatiota.

– Kolmanneksi, tärkeä askel integraation syventämisessä olisi rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen uudistaminen. Tarvitsemme eurooppalaista sääntelyä eurooppalaisille, rajat ylittäville pankeille. Tarvitsemme myös eurooppalaisen pankkien kriisirahaston. Näillä toimilla voisimme vahvistaa markkinataloutta ja tuoda terveet pelisäännöt pankkisektorille. Näiden toimien avulla voitaisiin estää se, että pankkien horjuminen kaataisi eurooppalaisia valtioita: häntä ei saisi heiluttaa koiraa.

Katainen korostaa, että rahoitusmarkkinaunioni ei saa tarkoittaa sitä, että ratkaisuilla etsitään uusia maksajia olemassa olevien pankkiongelmien maksamiseen.