Katainen: Rakentavalla työllä parempaan Euroopan unioniin

Hallituksen EU-selonteon palautekeskustelussa puhunut pääministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen totesi, että Suomen pitää jatkaa aktiivista, rakentavaa ja käytännönläheistä työtä entistä vahvemman, yhtenäisemmän ja reilumman Euroopan unionin rakentamiseksi.

Puhe alla muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Marraskuussa tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun eduskunta antoi lopullisen siunauksensa Suomen EU-jäsenyydelle.

Se oli iso askel Suomen kansainvälisessä asemassa. Suomi otti lopullisesti paikkansa länsieurooppalaisten kansanvaltojen joukossa.

Olemme alusta pitäen sitoutuneet paremman Euroopan rakentamiseen. Presidentti Koiviston sanoin: Suomi ei vie Euroopan unioniin omia ongelmiaan, vaan menee sinne ratkomaan yhteisiä ongelmia.

Herra puhemies,

Talouskriisin synkät vuodet ovat kuitenkin nakertaneet tätä sitoutumista. Monelle suomalaiselle EU tuo mieleen vain pankkikriisin, tukipaketit ja byrokratian.

Moni miettii, miksi Suomi ylipäätään on mukana EU:ssa. Tai mitä hyötyä EU:sta on.

Nyt, kaksikymmentä vuotta liittymisen jälkeen, on oikea hetki vahvistaa sitoutumisemme Euroopan unionin kehittämiseen.

Nyt on oikea hetki kirkastaa itsellemme ja muille, mitä Suomi Euroopan unionilta haluaa.

Hallitus on kertonut oman linjansa EU-selonteossa: Entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi Euroopan unioni on Suomen ja suomalaisten etu.

EU-jäsenyys on vahvistanut Suomen asemaa ja kiinnittänyt Suomen entistä vahvemmin eurooppalaiseen arvoyhteisöön. Unionin jäsenenä meillä on paljon paremmat mahdollisuudet vaikuttaa meitä koskettaviin kansainvälisiin asioihin kuin meillä olisi yksin.

Käsitykseni mukaan eduskunnassa ei ole ainuttakaan poliittista ryhmää, joka haluaisi Suomen irti Euroopan unionista. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa se.

Täällä tuskin on myöskään sellaista eduskuntaryhmää, jonka mielestä EU on niin täydellinen rakennelma, ettei sitä enää tarvitse kehittää. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa se.

Eikä eduskunnassa taida olla ryhmää, joka ajaisi Eurooppaan liittovaltiota. Jos on, niin nyt on oikea hetki kertoa sekin. ? Ainakaan hallituksessa sellaisia ei ole.

Olemme siis kaikki ? sekä hallitus että koko eduskunta ? sitoutuneet Suomen EU-jäsenyyteen. Olemme kaikki sitoutuneet myös unionin kehittämiseen ja sen puutteiden korjaamiseen.

Emme halua liittovaltiolta, jolla olisi entistä suurempi yhteinen budjetti, laajempi verotusoikeus tai yhteisvastuu julkisista veloista.

Meidän on siis keskusteltava siitä, miten Suomi haluaa Euroopan unionia kehittää.

Kerron lyhyesti oman näkemykseni pääministerinä. Sitten toivon, että tästä käydään avoin ja perusteellinen keskustelu ? ei vain täällä eduskunnassa vaan koko Suomessa. Lähestyvät eurovaalit tarjoavat siihen oivan tilaisuuden.

Arvoisa puhemies,

Millaista Eurooppaa siis haluamme?

(1) Itse aion jatkossakin rakentaa sellaista Euroopan unionia, joka luo Suomeen taloudellista vaurautta ja uutta työtä.

EU:n pitää avata suomalaisille yrityksille helpompi pääsy uusille markkinoille. Se tarkoittaa sujuvia sisämarkkinoita Euroopan sisällä ja toimivia vapaakauppasopimuksia Euroopan ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

EU:n pitää toimia niin, että Euroopassa on tarjolla mahdollisimman puhdasta energiaa mahdollisimman järkevään hintaan.

EU:n pitää myös tehdä kaikkensa uusien pankkikriisien ehkäisemiseksi ja veronmaksajien suojelemiseksi, jos ongelmia syntyy.

Ja EU:n pitää varmistaa, että se ei omalla lainsäädännöllään luo yrityksille byrokraattista taakkaa, joka estää niitä menestymästä ja luomasta uusia työpaikkoja.

(2) Aion jatkossakin rakentaa sellaista Euroopan unionia, joka lisää suomalaisten ja kaikkien eurooppalaisten henkilökohtaisia vapauksia.

Oikeus valita vapaasti, missä asuu, työskentelee tai opiskelee, on saavutus, jota kannattaa puolustaa.

Meidän pitää puolustaa myös EU:n perusarvojen mukaista demokratiaa ja oikeusvaltiota, etenkin silloin kun ne haastetaan unionin sisällä.

(3) Lisäksi aion jatkossakin rakentaa sellaista Euroopan unionia, joka vahvistaa suomalaisten turvallisuutta.

EU:n on kannettava entistä suurempi vastuu etenkin lähialueidensa vakauttamisesta. Se edellyttää aiempaa aktiivisempaa ja johdonmukaisempaa otetta yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Unionin on tiivistettävä yhteistyötään puolustuksessa. Se tarkoittaa muun muassa yhteistyötä puolustusmateriaalin ja osaamisen hankkimisessa.

Tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä myös EU:n rajojen valvonnassa ja kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa.

Meidän on yhdessä torjuttava myös ilmastonmuutosta ja muita ympäristöuhkia. Ei vain uhkien takia, vaan myös niiden uusien mahdollisuuksien takia, joita uudet, puhtaammat teknologiat tarjoavat.

Herra puhemies,

Kaikissa näissä asioissa on menty eteenpäin. Voimme keskustelussa pureutua yksityiskohtiin syvemmin.

Edessä on silti valtavasti työtä. Maailma ei ole valmis, eikä Euroopan unioni ole valmis.

Suomen pitää jatkaa aktiivista, rakentavaa ja käytännönläheistä työtään Euroopan unionin rakentamiseksi. Sellaisen Euroopan unionin, joka on entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi.

Sellainen Euroopan unioni on Suomen ja suomalaisten etu.