Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen MTV3:n netti­ko­lum­nissa: Uusiu­tu­via ja ydin­voi­maa

Katai­nen MTV3:n netti­ko­lum­nissa: Uusiu­tu­via ja ydin­voi­maa

Julkaistu:

Suomi on sitou­tu­nut erit­täin vaati­vaan tavoit­tee­seen: nostamme uusiu­tu­van ener­gian osuu­den 38 prosent­tiin kaikesta ener­gian­tuo­tan­nosta tällä vuosi­kym­me­nellä. Koros­tan vielä, että tuo tavoite on valtava. Se tulee myös nosta­maan suoma­lais­ten sähkö­las­kua ja veroja todella paljon. Harva on vielä ymmär­tä­nyt miten kallis tuo edessä oleva urakka on. Urakka on silti vietävä läpi, sillä tavoite on oikea. Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­sellä tais­te­lemme ilmas­ton­muu­tosta vastaan.

Kokoo­mus haluaa lisää uusiu­tu­vaa ener­giaa

Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­nen on Kokoo­muk­selle keskei­nen tavoite. Siksi tuuli­voi­maa ja bioener­giaa lisä­tään valta­vasti lähi­vuo­sina. Esimer­kiksi tuuli­voi­man osuus noste­taan syöt­tö­ta­rif­feilla muuta­maan prosent­tiin Suomen sähkön­tuo­tan­nosta tämän vuosi­kym­me­nen aikana. Jo tämä päätös nostaa keski­ver­to­ko­ti­ta­lou­den sähkö­las­kua noin sadalla eurolla vuodessa. Muita­kin ratkai­suja tarvi­taan, ja niiden kustan­nuk­set suoma­lais­ten sähkö­las­kuissa ja veroissa tule­vat olemaan vielä suurem­mat. Myös bioener­gian käyt­töä on lisät­tävä niin paljon kuin mahdol­lista ilman että puun saanti muuksi raaka-aineeksi vaikeu­tuu.

38 prosen­tin tavoite uusiu­tu­valle ener­gialle on kova. Kukaan vaka­vasti otet­tava taho ei siten ole kuiten­kaan esit­tä­nyt, että pyrki­simme sen yli. Nyt käymäs­sämme harkin­nassa uusien ydin­voi­ma­loi­den määrästä harkit­sem­me­kin, millä loput 62 prosent­tia ener­gias­tamme tuote­taan.

Kivi­hiiltä, Venä­jän tuon­tia vai ydin­voi­maa?

Kysy­mys 62 prosen­tin osalta kitey­tyy seuraa­viin vaih­toeh­toi­hin. Paljonko haluamme siitä tuoda venä­jältä ydin­säh­könä? Paljonko siitä tuote­taan ilmas­toa saas­tut­ta­villa polt­toai­neilla kuten kivi­hii­lellä? Ja paljonko siitä tuote­taan koti­mai­sella, täysin pääs­töt­tö­mällä ydin­voi­malla? Kokoo­muk­sen vastaus on, että mieluum­min koti­mai­sella ydin­voi­malla kuin venä­läi­sellä ydin­voi­malla. Lisäksi tuotamme ener­giamme mieluum­min koti­maassa koti­mai­sella pääs­töt­tö­mällä ydin­voi­malla kuin ilmas­toa saas­tut­ta­villa fossii­li­silla polt­toai­neilla. Venä­jän tuon­nin ja fossii­lis­ten polt­toai­nei­den korvaa­mi­seksi tarvi­taan jo kaksi uutta ydin­voi­ma­laa.

Tämän lisäksi uudempi ydin­voi­ma­ka­pa­si­teetti on vanhem­paa luotet­ta­vam­paa. Fortu­min kaksi voima­laa tule­vat käyt­töi­känsä päähän ensi vuosi­kym­me­nen lopussa. Yhdellä nyky­ai­kai­sella voima­lalla voi korvata kahden vanhan tuotan­non. Raken­nus­lu­van anta­mi­nen Fortu­mille ei siis lisää ydin­voi­ma­loi­den määrää Suomessa, vaan jopa vähen­tää sitä.


Öljystä sähköön kodeissa ja maan­teillä

On siis olemassa hyvät perus­teet kolmen luvan myön­tä­mi­selle. Niitä ei pitäisi kuiten­kaan raken­taa kaik­kia kerralla, vaan toimi­jat voisi­vat päät­tää, missä järjes­tyk­sessä hank­keet toteu­te­taan. Silti on vielä muutama asia, joita ei ole otettu vielä huomioon. Sähkön­tarve kasvaa koko ajan. Yllät­tä­vää kyllä, se on ympä­ris­tölle hyvä asia!

Esimer­kiksi talo­jen lämmit­tä­mi­nen öljyn sijaan maaläm­möllä tai ilma­läm­pö­pum­puilla sähköön yhdis­tet­tynä on ympä­ris­tö­teko parhaasta päästä. Samalla tavalla tielii­ken­teemme tulee tule­vina vuosi­kym­me­ninä siir­ty­mään fossii­li­sista polt­toai­neista kohti sähköä. Sekin on ympä­ris­tölle mahtava asia, joka kuiten­kin lisää suuresti sähkön tarvetta. Muutos polt­to­moot­to­reista sähkö­au­toi­hin on sitä nopeampi, mitä edul­li­sem­paa sähkö on. Pääs­tö­tön ydin­voima on selvästi edul­li­sin ratkaisu. Se siis vauh­dit­taa myös sähkö­au­to­jen yleis­ty­mistä.

Ener­gia­rat­kai­sut luovat hyvin­voin­tia

Meidän on edet­tävä nopeasti kohti pääs­tö­töntä Suomea. Tällä vuosi­kym­me­nellä leik­kaamme pääs­töis­tämme viiden­nek­sen. Tavoit­teen tulee olla pääs­tö­jemme puolit­ta­mi­nen nykyi­sestä reilun kahden vuosi­kym­me­nen aikana. Neljässä vuosi­kym­me­nessä voimme luoda Suomesta lähes pääs­töt­tö­män yhteis­kun­nan. Haluamme silti samalla säilyt­tää Suomen vauraana hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi pääs­töt­tö­myy­den tavoit­telu ei saa tuhota teol­li­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme. Samalla kun lisäämme uusiu­tu­vien osuutta niin paljon kuin kansan­ta­lou­temme kukkaro sen kalleutta kestää, pitää meidän hoitaa toinen puoli korvaa­malla fossii­li­set polt­toai­neet ja tuon­tie­ner­gia ydin­voi­malla. Niin pääsemme nopeim­min pääs­töt­tö­mään Suomeen.

Ydin­voi­man raken­ta­mi­nen ei maksa sent­tiä­kään suoma­lai­selle veron­mak­sa­jille tai koti­ta­louk­sille. Päin­vas­toin, koko­naan yksi­tyi­sesti rahoi­tettu ydin­voima tuo vaurautta, työtä, vero­tu­loja ja siten hyvin­voin­tia. Näillä tuloilla voimme maksaa myös uusiu­tu­vista ener­gia­muo­doista koitu­van jätti­las­kun. Päät­täes­sämme tule­van ydin­voi­mamme määrästä, päätämme myös hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme vaurau­desta. Jos syynäämme tule­vien vuosien sähkön­tar­vet­tamme milli­met­ri­mi­talla, asetamme samalla huomaa­mat­tamme lasi­kat­toa teol­li­suu­temme kukois­tuk­selle, työpaik­ko­jen määrälle ja hyvin­voin­nille. Jos siis pitää valita kärsim­mekö jatkossa ener­gia­pu­lasta vai tuotam­meko sitä hieman yli tarpeen, valit­sen jälkim­mäi­sen.

Kun siis joku esit­tää julki­sessa kysy­myk­sen ?uusiu­tu­via vai ydin­voi­maa?, hän yrit­tää viilata kuuli­jaa lins­siin. Oikea vastaus on, että tarvit­semme uusiu­tu­via JA ydin­voi­maa. Vain niin kuljemme nopealla tahdilla kohti pääs­tö­töntä Suomea luomalla samalla uutta hyvin­voin­tia tule­vai­suu­teen.

Jyrki Katai­nen

[Kirjoi­tus on julkaistu MTV3:n netti­ko­lum­nina 26.3.2010]

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content