Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Millaista Euroop­paa haluamme - vai onko sillä väliä?

Katai­nen: Millaista Euroop­paa haluamme - vai onko sillä väliä?

Julkaistu:

Euroop­pa­lai­set valtiot ja alueen asuk­kaat ovat syvien haas­tei­den edessä. Noin kuusi vuotta jatku­nut talous­kriisi on herät­tä­nyt toivot­to­muutta ja kiel­tei­siä ajatuk­sia ympäri Euroop­paa. Työt­tö­myy­den kasvu uhkaa horjut­taa yhteis­kun­nal­lista vakautta.

Epärei­luu­den tunne on lisään­ty­nyt sekä krii­si­maissa että niitä autta­vissa maissa. Myös kritiikki EU:ta kohtaan on lisään­ty­nyt. Tois­ten mielestä unioni ei tee tarpeeksi ja tois­ten mielestä se tekee liikaa. Krii­sin tuoma epärei­luu­den tunne on nostat­ta­nut ääri­mie­li­pi­teet esiin.

Tois­ten mielestä kaikki valtioi­den ja inhi­mil­li­sen elämän ongel­mat johtu­vat EU:sta. “Missä EU - siellä ongelma”. Toisen ääri­pään mielestä ainoa keino pitää Eurooppa kasassa on luoda Euroo­pan Yhdys­val­lat. Molem­mat ääri­päät tarjoa­vat musta­val­koi­sia, yksin­ker­tai­sia ratkai­suja moni­mut­kai­siin ongel­miin. Itse en usko näistä vaih­toeh­doista kumpaan­kaan.

Suomen kansain­vä­listä menes­tystä ei ole raken­nettu ääri­päi­den poli­tii­kalla. Olemme tunnet­tuja maltil­li­sesta, yhteis­työ­ky­kyi­sestä, kansal­lista vastuuta koros­ta­vasta ja euroop­pa­lai­seen inte­graa­tioon posi­tii­vi­sesti suhtau­tu­vasta asen­teesta. Euroo­pan inte­graa­tiota pitää kehit­tää siten, että sillä saavu­te­taan sellai­sia asioita, joita mikään maa yksin ei voisi saavut­taa.

Yhden­ty­nyt Eurooppa on vaikut­ta­nut posi­tii­vi­sesti suoma­lais­ten työl­li­syy­teen, hyvin­voin­tiin ja vapau­teen. Toisaalta taas EU ei ole kyen­nyt estä­mään jäsen­val­tioi­den teke­miä talous­po­liit­ti­sia virheitä, eikä pank­kien liial­lista riskin otta­mista. Koen tärkeäksi sen, että Euroo­pan Unio­nia kehi­te­tään virheitä korja­ten, eikä rikota sitä, mitä olemme jo saavut­ta­neet.

Inte­graa­tion pitää olla ja myös tuntua reilulta. Erityi­sesti yhteis­ten arvo­jen ja sään­tö­jen kunnioit­ta­mi­nen täytyy palaut­taa. Talous­po­li­tiik­kaa raamit­ta­vien sään­tö­jen ja vaik­kapa oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tei­den toteu­tu­mi­nen, edel­lyt­tä­vät tehok­kaam­paa euroop­pa­laista seuran­taa ja valvon­taa. Tarvit­semme EU:ta vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten aikaan­saa­mi­seksi, jotta suoma­lai­set yrityk­set voisi­vat tehdä parem­min kaup­paa Euroo­pan ulko­puo­lella. Tarvit­semme digi­taa­li­set sisä­mark­ki­nat, jotta esim. suoma­lai­silla peli­fir­moilla olisi Euroo­passa yhtä hyvät koti­mark­ki­nat kuin kilpai­li­joilla Yhdys­val­loissa.

Jotta suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­kyky para­nisi ja jotta koti­ta­louk­sien ener­gian hinta olisi kohtuul­li­nen, tarvit­semme Euroop­paan yhtei­set ener­gia­mark­ki­nat. Eurooppa tarvit­see myös tiiviim­pää yhteis­työtä puolus­tus­po­li­tii­kassa. Ei ole mitään mieltä, että jokai­nen maa hank­kii itsel­leen esimer­kiksi samaa kallista kulje­tus­ka­lus­toa. Puolus­tusyh­teis­työn tiivis­tä­mi­nen toisi monia hyötyjä.

Haja­nai­sempi Eurooppa, jossa eri valtiot eris­täy­ty­vät toisis­taan ja sulke­vat rajo­jaan, olisi suoma­lais­ten työpaik­ko­jen, hyvin­voin­nin ja turval­li­suu­den kannalta merkit­tävä takaisku. Tarvi­taan järke­vää inte­graa­tiota. Eli samalla kun jäsen­val­tiot sitou­tu­vat yhä tiiviim­pään yhden­ty­mi­seen, niiden on pidet­tävä omat kansal­li­set asiansa kunnossa. Tarvit­semme yhtä aikaa enem­män Euroop­paa ja enem­män kansal­lista vastuun­kan­toa. Omia ongel­mia ei voi ulkois­taa tois­ten vastuulle.

Jotta voimme vaikut­taa itsemme kannalta tärkei­siin asioi­hin, meidän pitää tietää, mitä haluamme Euroo­palta. Tahto on edel­ly­tys sitou­tu­mi­selle. Sitou­tu­nei­suus on puoles­taan edel­ly­tys maail­man muut­ta­mi­selle ja aikaan saami­selle.

Moni polii­tikko ei halua “liata käsi­ään” Suomelle tärkeissä Eurooppa-asioissa. On helpom­paa jättää ne tois­ten hoidet­ta­vaksi, koska epäsuo­si­tusta EU:sta voisi tulla vain tahroja omiin vaat­tei­siin. Tämä ajat­telu ei kuiten­kaan ole Suomelle eduksi.

Juuri nyt vaikeassa tilan­teessa Suomi tarvit­see aktii­vi­sia Eurooppa-asioi­den vaikut­ta­jia. Sitou­tu­ma­ton valit­taja ei vaikuta, mutta sitou­tu­nut ongel­mien ratkai­sija vaikut­taa.

Kirjoi­tus on julkaistu Turun Sano­missa 2.7.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content