Katainen: Metsissä on merkittäviä mahdollisuuksia

Suomella on nyt tuhannen taalan paikka. Maailmalla on hurjasti kasvavaa kysyntää ratkaisuille, joilla voidaan vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen. Esimerkiksi puhdas ruoka, vesi ja energia nousevat ratkaisevan tärkeään rooliin joka puolella maailmaa.

Suomen on nähtävä nämä suuret muutostekijät nimenomaan mahdollisuuksina, ei pelkkinä uhkina. Jos hylkäämme pessimismin ja keskitymme löytämään muutoksesta positiivisia näkymiä, voimme luoda Suomeen uutta menestystä. Suomen on jatkossakin oltava maa, joka rakentaa korkean osaamisen varaan ja toimii murrostilanteissa ratkaisuhakuisesti.

Hallitus kääntää nyt Suomi-laivaa näiden uusien mahdollisuuksien suuntaan. Teemme pidemmän aikavälin toimintaohjelmia muun muassa puhtaiden teknologioiden käytön lisäämiselle ja luonnonvarojen hyödyntämiselle, linjaamme energia- ja ilmastopolitiikan tulevaisuutta ja kestävän kehityksen ja tuotannon näkymiä.

Erityisesti metsissä piilee vielä merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle.

Vaikka metsäsektori on kokenut viime aikoina vaikeita hetkiä, sillä on edelleen merkittävä rooli Suomessa. Se kattaa viidenneksen Suomen vientituloista, viisi prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Se työllistää noin 200?000 suomalaista ja tuottaa noin 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta Suomessa. Metsillä on siis edelleen merkittävä rooli ja uusia kasvumahdollisuuksia on olemassa.

Erityisesti puuhun liittyvät tuotteet, palvelut ja ratkaisut voivat olla yksi Suomen tulevaisuuden valttikorteista. Suomen metsät kasvavat vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiota puuta, josta hyödynnämme vain noin puolet. Puun käyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä esimerkiksi bioenergialähteenä, rakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa.

Hallitus on käynnistänyt valtakunnallisen puurakentamisohjelman tämän hallituskauden ajaksi. Tavoitteena on lisätä puun käyttöä muun muassa nostamalla suomalaisten puukerrostalojen markkinaosuus kerrostalojen uudisasuntotuotannossa noin yhdestä prosentista kymmeneen tämän hallituskauden aikana. Tähän tavoitteeseen ollaan pääsemässä.

Lisäksi jalostettujen puutuotteiden viennin arvo on määrä kaksinkertaistaa puolesta miljardista eurosta yhteen miljardiin euroon.

Maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten merkityksen kasvaessa puurakentamisen markkinoiden kehittämiseen kannattaa panostaa. Vuoteen 2017 mennessä Suomen rakentamismääräyksissä otetaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset.

Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu on tärkeä luonnonvara. Puun uudet mahdollisuudet piristävät metsävaltaisten maakuntiemme näkymiä.

Hallitus haluaa edistää puurakentamista erityisesti aluetalouden ja työllisyysnäkökohtien kannalta. Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan lähes 6?000 uutta työpaikkaa Suomeen.

Hyvä kilpailukyky on puutuotealan kansainvälistymisen ja kasvun perusedellytys. Kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseksi pyritään Puuinfo Oy:n toimesta parantamaan alan yritysten palveluja ja rakenteilla on alan yleinen ?Puun Tarinat? -puubrändityö. Suomalaisen puurakentamisen kansainväliseksi brändiksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen.

Puutuotealalle ollaan lisäksi luomassa yrityskasvu- ja veturiyritysmalleja alan kilpailukyvyn parantamiseksi sekä yhdistämään toimijoiden tuotanto-, tuotekehitys-, verkosto- ja markkinaosaamista. Viennin edistämistä tehostetaan valtiovallan ja yritysten yhteistyönä kokoamalla eri toimijoita yhteen. Tämä tuo vahvemman otteen alan kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

Uskon vahvasti kotimaisiin metsiin ja kotimaiseen puuhun niin vientituotteena kuin työllistäjänäkin. Kotimaisten luonnonvarojemme fiksulla hyödyntämisellä voimme yhdessä rakentaa uutta menestystä Suomeen. Metsät ja metsävaltaiset maakuntamme ovat tämän kehityksen vetureita.

Julkaistu Savon sanomissa 16.6.2013