Katainen: Maailman paras peruskoulu

Peruskoulu on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka. Suomalaisten menestys ja hyvinvointi voivat perustua vain korkeaan osaamiseen.

?Kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta.

Olen pienen ekaluokkalaisen isänä saanut viime viikkoina tutustua aivan tavallisen suomalaisen koulun arkeen. Puheilla maailman parhaasta peruskoulusta on totisesti katetta.

Peruskoulu on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka. Suomalaisten menestys ja hyvinvointi voivat perustua vain korkeaan osaamiseen. Peruskoulussa saadun opin ja yleissivistyksen päälle voidaan valaa vahva ammatillinen osaaminen tai valmiudet jatko-opintoihin yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa asti.

Polkupyörällä on pidemmän päälle vaikea pysyä pystyssä, jos lopettaa polkemisen. Sama pätee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen: jos emme uudista rakenteita tai kehitä suomalaisten palveluita, ei myöskään hyvinvointiyhteiskunta pysy pystyssä.

Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka tarkoittaa myös suomalaisten koulujen uudistamista. Maailman paras voi olla vieläkin parempi!

Meidän on rakennettava suomalaista koulua suuntaan, joka entistä vahvemmin tukee oppilaiden omaa yritteliäisyyttä, luovuutta ja yksilöllisiä vahvuuksia. Jokaisen kyvyt on saatava käyttöön.

Laadukkaan opetuksen perusedellytys ovat ammattitaitoiset opettajat. Korkeasti koulutetut opettajat rakentavat huomisen hyvinvointia työssään jokainen päivä. Opettajien täydennyskoulutuksesta ja jaksamisesta onkin pidettävä huolta ? heidän harteillaan lepää paljon.

Osa opettajan vaikeaa työtä on tunnistaa erilaisissa oppijoissa piilevät lahjakkuudet ja toisaalta erityiset tuen tarpeet. Jotta opettajalla olisi aikaa jokaiselle oppilaalle, on luokkakoot pidettävä kohtuullisina. Tähän tarkoitukseen hallitus on päättänyt myös kohdistaa merkittävästi lisää voimavaroja. Haluamme auttaa kuntia pitämään huolen siitä, että koululaiset saavat ansaitsemaansa laadukasta opetusta, jossa yksilölliset vahvuudet otetaan huomioon.

Kun yhdellä opettajalla ei ole vastuullaan kohtuuttoman suurta luokkaa, myös mahdollisuudet erilaisiin opetusmenetelmiin paranevat. Minua on esimerkiksi innostanut valtavasti se, kuinka lähikoulussamme opettajat ovat halunneet ottaa käyttöön eriytettyä opetusta, joka huomioi lasten erilaiset tavat oppia.

Hallitus on sopinut myös peruskoulun tuntijaon uudistuksesta. Uudistus lisää suomalaisten lasten tasa-arvoa, kun opetuksen vähimmäistuntimäärää nostetaan. Samalla esimerkiksi liikunnan sekä taito- ja taideaineiden opetusta lisätään. Kunnat ovat avainasemassa koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä. Mitä vahvempia kunnat ovat, sitä paremmin tasa-arvo toteutuu myös koulutuksessa.

Huomisen koulu ei voi olla vain virkamiesten projekti. Tarvitsemme työhön mukaan sekä vanhemmat että kansalaisjärjestöt. Yhä useammassa kunnassa esimerkiksi koulu ja paikallinen koripalloseura voisivat lyödä hynttyyt yhteen koululiikunnan parantamiseksi tai yhä useammassa koulussa paikallinen urheiluseura voisi järjestää koululaisille iltapäiväkerhotoimintaa. Yhteistyöllä kaikki voittavat.

Koulutukseen satsaaminen on arvovalinta. Tarvitsemmekin kuntapäättäjiltä kauaskatseisuutta: kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta. Ilman investointeja koulutukseen, omiin lapsiimme, ei myöskään synny hyvinvointia, jolla yhteiset palvelut rahoitetaan.