Katainen: Luottamusta, hyvinvointia ja kasvua
Julkaistu:
Arvoisa puhemies,
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu työnteolle ja yrittämiselle, sivistykselle, suvaitsevaisuudelle ja välittämiselle. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa yhdistyvät avoin ja integroitunut talous, kilpailukyky, terve julkinen taloudenpito ja tasa-arvoa vahvistavat hyvinvointipalvelut.
Hyvinvointia syntyy siitä, että me suomalaiset voimme luottaa toinen toisiimme ja että yhteiskunta tuntuu reilulta. Kun Suomen talouteen voi luottaa, syntyy investointeja ja uusia työpaikkoja. Luottamus tasa-arvoa lisäävien palveluiden ja tulonsiirtojen kestävyyteen puolestaan vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja toivoa.
Luottamus syntyy konkreettisista päätöksistä. Esimerkiksi luottamus Suomen julkista taloutta kohtaan on ansaittu vuosikymmenien säntillisellä talouspolitiikalla. Tämän seurauksena olemme ansainneet parhaan mahdollisen luottoluokituksen ja sen mukana alhaisen korkotason niin valtion velalle kuin kotitalouksille kuin yrityksillekin.
Nyt luottamusta Suomen julkista taloutta kohtaan on koeteltu. Maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin ja sitä seuranneen elvytyspolitiikan vuoksi valtio on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia. Vuoden 2009 rajusta taantumasta lukien valtio on joutunut ottamaan uutta velkaa liki 28 miljardia euroa. Velkaantumisvauhti on kestämätön. Tämä velka ja sen mukana kasvavat korkomenot ovat pois palveluista tai veronmaksajien kukkarosta korkeampien verojen vuoksi. Tänään otettu velka otetaan huomisen veronmaksajien ? siis lastemme ? piikkiin.
Hallitus kantaa vastuuta Suomen tulevaisuudesta tehdessään toimia ylivelkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Toimet eivät ole helppoja eivätkä miellyttäviä. Niiden tekemättä jättäminen olisi kuitenkin vastuun pakoilua ja kertoisi vain kyvyttömyydestä kantaa vastuuta vaikeina aikoina. Tämä olisi hyvin epäsuomalaista käytöstä. Suomi on aina hoitanut omat asiansa, vaikka mukavaa tai helppoa se ei aina ole ollut meillekään. Uskon, että fiksut suomalaiset arvostavat tätä suomalaista vastuunkannon perinnettä.
Nyt tehdyn kehyspäätöksen jälkeen hallitus on tehnyt päätöksiä budjettisopeutuksesta ? siis valtion menojen supistamisesta ja verotulojen lisäyksistä - yli viiden miljardin euron edestä. Tämä on se summa, joka nykyisten kasvuarvioiden valossa riittää velkaantumiskierteen katkaisemiseen. Tämä päättäväisyys on osoitus laajapohjaisen hallituksen hyvästä päätöksenteonkyvystä ja halusta kantaa vastuuta. Tästä haluan antaa suuret kiitokset hallituskumppaneille ja eduskuntaryhmille.
Efter det senaste rambeslutet har regeringen fattat beslut om en budgetanpassning ? det vill säga om minskningar av statens utgifter och ökningar av skatteinkomsterna ? till ett belopp som överstiger fem miljarder euro. Detta är det belopp som i ljuset av de nuvarande tillväxtuppskattningarna räcker till för att bryta skuldsättningsspiralen. Denna målmedvetenhet visar den bredbasiga regeringens goda förmåga att fatta beslut och att bära ansvar. För detta vill jag rikta ett stort tack till hela regeringen och till riksdagsgrupperna.
Hallituksen kehysesityksestä on syytä nostaa esiin neljä keskeistä linjavalintaa. 1. Velkaantuminen taitetaan. 2. Satsataan talouskasvuun yrittäjyyden kannusteita lisäämällä. 3. Tehdään tehoinvestointeja nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja syrjäytymisen ehkäisyyn. 4. Vahvistetaan reiluuden, yhteenkuuluvaisuuden ja oikeudenmukaisuuden henkeä.
Velkaantuminen taittuu
Kehysriihessä sovitut 2,8 miljardin euron pysyvät sopeutustoimet riittävät taittamaan valtion velkasuhteen laskuun kehyskauden loppuun mennessä. Kehyskauden lopussa 2016 velkasuhteen arvioidaan olevan 45 prosenttia kokonaistuotannosta, joka on kohtuullinen taso esimerkiksi moniin euromaihin verrattuna. Tälle velalle joudumme tuolloin maksamaan arviolta kolmen miljardin euron vuosittaiset korot.
Molemmat hallitusohjelmaan kirjatut perälaudat, velkasuhteen kääntäminen laskuun ja yhden prosentin alijäämätavoite vaalikauden loppuun mennessä, ovat edelleen voimassa. Aivan kuten kaikki muukin hallitusohjelmaan kirjattu.
Om den ekonomiska tillväxten till följd av exempelvis den internationella utvecklingen stannar på en lägre nivå än man nu räknat med, och anpassningsbesluten inte räcker till för att de mål som angetts i regeringsprogrammet för tjugohundrafemton ska uppnås, har regeringen beredskap att också fatta nya anpassningsbeslut. Uppnåendet av målen kommer således att följas årligen, och eventuella ytterligare åtgärder bedöms alltid i samband med rambesluten. Också denna punkt i regeringsprogrammet håller man fast vid. Detta är naturligtvis en förutsättning för hållbar ekonomisk politik och för den externa trovärdigheten när det gäller vår ekonomi. Om den ekonomiska utvecklingen visar sig bli bättre än man räknat med och de skrivningar som gäller vissa ekonomiska målsättningar uppfylls före tjugohundrafemton, kan ? på motsvarande sätt ? en del av resultatet av de förbättrade statsfinanserna användas för att avveckla gjorda sparbeslut eller för utgiftsökningar.
Jos talouskasvu jää esimerkiksi kansainvälisen kehityksen vuoksi nyt ennakoitua alhaisemmaksi ja tehdyt sopeutuspäätökset eivät riitä hallitusohjelmassa vuodelle 2015 asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, hallituksella on valmius myös uusiin sopeutuspäätöksiin. Tavoitteiden toteutumista siis seurataan vuosittain ja mahdollisia lisätoimenpiteitä arvioidaan aina kehyspäätösten yhteydessä. Myös tämä hallitusohjelman kohta pitää. Tämä on luonnollisesti edellytys kestävälle talouspolitiikalle sekä taloutemme ulkoiselle uskottavuudelle. Vastaavasti, jos talouskehitys osoittautuu ennakoitua paremmaksi ja perälautakirjauksiin päästään ennen vuotta 2015, voidaan osa valtiontalouden parantuneesta asemasta käyttää tehtyjen säästöpäätösten purkamiseen tai menolisäyksiin.
Valtion budjetista säästäminen on aina vaikeaa ? kaikkien määrärahojen ottamiselle budjettiin on aina ollut aikanaan jokin hyvä peruste. Silti valintoja on tehtävä. Säästämistä tehdään useilla eri sektoreilla. Menot on käyty läpi tarkan kamman kanssa. Lähes kaikki säästöpäätökset toteutetaan pienentämällä menojen kasvua tai luopumalla indeksikorotuksista. Luopumalla indeksikorotuksista kertaluonteisesti keneltäkään ei oteta pois, mutta suurelta joukolta jää kertaluonteisesti hivenen lisää saamatta. Se on reiluin tapa.
Valtiovarainministeriö arvioi, että yhden prosentin alijäämätavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt vielä noin kahden miljardin euron lisäsopeutusta verrattuna nyt tehtyihin päätöksiin. Ylisuurten tai liian nopeasti voimaan astuvien veronkorotusten tai menoleikkausten tekeminen olisi kuitenkin ollut suhdannepoliittisesti epäviisasta.
Sopeutus ja sen lisäksi päätetyt määräaikaiset toimet on pyritty mitoittamaan niin, että valtion velkaantuminen saadaan katkaistua, mutta vaurioitamme kasvua ja työllisyyttä mahdollisimman vähän.
Yrittäjyyttä ja kasvua
Hallituksen reseptiä julkisen talouden vahvistamiseksi voisi luonnehtia sanalla ?growsterity?, joka juontuu englannin kielen sanoista growth (kasvu) ja austerity (säästäväisyys). Samalla kun tasapainotamme julkista taloutta, luomme edellytyksiä uudelle kasvulle ja työpaikoille.
Kasvun vauhdittaminen ja uusien työpaikkojen tavoittelu lisäämällä kasvuyrittäjyyden kannusteita ei ole yhteiskunnallista nollasummapeliä. Pk-yritysten kasvuedellytysten parantaminen on hallituksen selkeä painopiste. Hallitus on halunnut etsiä keinoja, joilla voisimme kannustaa yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja kaupallistamaan innovaatioita ja joiden seurauksena saisimme uusia työpaikkoja sekä vienti- ja verotuloja.
Työ on parasta sosiaaliturvaa. Koheneva työllisyys on myös paras keino vähentää tuloeroja ja lisätä hyvinvointia. Haluamme siis pelata nollasummapelin sijasta plussummapeliä. Kun satsaamme yrittäjyyden kannusteisiin, emme tarkkaan ottaen tiedä, mitä saamme. Jos yrittäjä ei kannustu hän, ei myöskään kuluta kannusteita, jos taas hän kannustuu, kaikki voittavat. Täytyy siis uskoa uuteen ja antaa hyvien asioiden tapahtua. Onnistumiset, kasvu ja työpaikat eivät ole keneltäkään pois, vaan ne tuovat kaikille lisää.
Uusia kannustimia tarvitaan. Suomen yksityisen sektorin rakennemuutos haastaa meitä työpaikkojen ja verotulojen menetysten muodossa. Esimerkiksi Suomelle tärkeän paperiteollisuuden tai ICT-sektorin rakennemuutoksen myötä häviävien työpaikkojen tilalle on kyettävä synnyttämään uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta edellyttää kasvavaa taloutta. Tämä puolestaan edellyttää maailmanmarkkinoilla pärjääviä, kasvavia yrityksiä. Jotta yrityksemme pärjäisivät vientimarkkinoilla ja tuottaisivat riittävästi verotuloja palvelujen rahoittamiseen, Suomen on oltava kilpailukykyinen. Pärjäämme kilpailussa vain yhä korkeamman jalostusarvon tuotteilla. Tavoitteemme on, että Suomesta vietäisiin arvokkaampia tuotteita ja palveluita kuin tänne tuodaan.
Tämän kehitys edellyttää kilpailukykyisen perusteollisuuden lisäksi uusia kasvuyrityksiä, jotka hyödyntävät Suomen hyvää osaamis- ja innovaatiokapasiteettia.
Olen ihaillut niitä poliitikkoja, jotka keskellä 1990-luvun lamaa ja leikkauslistoja satsasivat ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen investoimalla verovaroja t&k-toimintaan. Samaan aikaan toteutettiin yritysverotuksen kokonaisuudistus, johon sisältyi mm. yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Näiden toimien yhteisvaikutuksesta ja päättäväisestä julkisen talouden vakauttamisesta syntyi uusi Suomi.
Tämän kaltaista uuden luomisen henkeä hallitus on halunnut kehysriihen linjavalinnoilla vahvistaa.
Esimerkiksi suomalaisten yritysten tutkimus- ja tuotekehitystyötä kannustetaan ottamalla käyttöön erityinen verovähennys t&k-työtä tekevien työntekijöiden palkkaamiseen. Suomalaisia yrityksiä kannustetaan kasvamaan ja kansainvälistymään uuden pääomasijoittamisen kasvukannustimen ja hankintameno-olettaman muutoksen avulla. Yritysten investointihalukkuuden parantamiseksi investointien poisto-oikeuksia korotetaan väliaikaisesti.
Nuorten syrjäytymistä torjutaan
Hallituksen kolmas linjavalinta on erityisen vahva satsaus nuorten työllistymisen helpottamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Mielestämme tämä on satsaus inhimilliseen pääomaan, sosiaaliseen vastuuseen ja Suomen tulevaisuuteen. Näiden arvojen lisäksi näillä toimilla on vaikutusta työvoiman riittävyyteen ja työurien pituuteen. Työnteon ensisijaisuuden periaate on niin ikään keskeinen peruste satsauksillemme nuorten työllisyyteen.
Suomessa on tällä hetkellä noin 110 000 iältään 20-29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heistä 70 000 on miehiä. Nuorista 25 000 muodostaa syrjäytyneiden nuorten kovan ytimen: he eivät ole koulutuksessa, työelämässä tai edes työnhakijoina.
Syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tämän hankkeen terävin keihäänkärki on nuorten yhteiskuntatakuu. Jokaiselle alle 25-vuotialle nuorelle ja alle 30-vuotialle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varattujen määrärahojen täydennykseksi kehysriihessä päätettiin lisätä vuosittain reilut 50 miljoonaa euroa siihen, että alle kolmekymppiselle pelkän perusasteen varassa olevalle tarjotaan mahdollisuus ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Tämän lisäksi vuoden 2012 lisätalousarviossa osoitettiin 24 miljoonan euron lisäsatsaukset työllistämis- ja koulutustoimiin.
Nuorten työllistymiseen vaikuttaa positiivisesti myös ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa koskeva kannustin osallistua aktivointitoimenpiteisiin, mistä sovittiin osana työurapakettia. Myös kehysriihessä tehty päätös pienimpiin palkkatuloihin kohdistuvan työtulovähennyksen korottamisesta kannustaa nuoria työn vastaanottamiseen.
Oikeudenmukaisuuden henkeä vaalitaan
Neljäntenä linjavalintana hallituksella on reiluuden ja oikeudenmukaisuuden hengen vahvistaminen. Osana talouden tasapainotusta hallitus pitää huolen siitä, että sopeutustoimet toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla. On aivan oikein, että suuren sopeutustaakan edessä kaikki joutuvat kantamaan oman osansa, kukin kykynsä mukaan.
Suomalaisen yhteiskunnan eheys on sosiaalista pääomaa, jolla on valtavan suuri arvo. Kyse on esimerkiksi luottamuksesta toisiin suomalaisiin ja yhteisiin instituutioihin. Tällaisina hetkinä, kun hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää rankkoja ja päättäväisiä toimia, on vaalittava tätä eheyttä. On toimittava siten, että suomalaiset voisivat tuntea, että me olemme kaikki samassa veneessä ja huomioimme toisemme.
Kohtuutta ja tolkkua ei voida yksin budjettipäätöksillä säätää, mutta talousratkaisuilla on oma merkittävä roolinsa. Samassa veneessä olemisen tunne vaatii sitä, että heikoimmista pidetään huolta ja että vastuuta kannetaan kykyjen mukaan. Toisaalta se edellyttää, että ahkeruudesta tai onnistumisista ei kanneta kaunaa eikä sitä halveksita. Samaan veneeseen mahtuu vain toisiaan arvostavia ja toisistaan välittäviä ihmisiä.
Tämän vuoksi hallitus on tehnyt valinnan, että viiden miljardin euron sopeutuksesta huolimatta perusturvaetuuksia ei leikata. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta vaikeinakin aikoina. Verotuksen osalta oikeudenmukaisuuden henkeä vaalitaan muun muassa perimällä kaikkein suurituloisimmilta suomalaisilta määräaikaisesti hieman suurempaa tuloveroa.
Uusi maa
Kehysriihen sopeutuspäätökset koskettavat kaikkia suomalaisia. Sellaisia menosäästöjä tai veronkorotuksia ei valitettavasti olekaan, etteivätkö ne joitakin koskettaisi. Kipeiltäkin tuntuvia sopeutustoimia tehdään kuitenkin siksi, että voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaine palveluineen ja tulonsiirtoineen myös tuleville sukupolville.
Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen muuttavat Suomea perusteellisesti. Tulevien 20 vuoden aikana Suomesta tulee aivan uusi maa. Tämä muutos on esimerkiksi hyvinvointipalveluiden suhteen valtava haaste, mutta se on samalla suuri mahdollisuus uudistaa Suomea.
Tärkeintä on ymmärtää, että tulevat vuosikymmenet edellyttävät suuriakin muutoksia. Hyvinvointiyhteiskunta voidaan kyllä turvata, kunhan uskallamme uudistua. Monien silmissä nämä muutokset tuntuvat vaikeilta, pelottaviltakin. Kaikkein pelottavin näkymä on kuitenkin se, jos emme uudistuisi. Se olisi taantumisen, velkaantumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisen harmaa tie. Sellaisen tien päässä olevaa Suomea kukaan meistä ei halua.
