Katainen: Kohti uusia kasvualoja

?Nostetaan Suomi puhtaiden teknologioiden kärkimaaksi.?

Viime aikoina olemme saaneet lukea ikäviä uutisia yt-menettelyistä ja irtisanomisista. Monilla perinteisillä teollisuuden aloilla työpaikkoja katoaa kiihtyvää tahtia. Suomi ja koko läntinen maailma ovat suuren rakennemuutoksen kourissa. Teollista toimintaa ja työpaikkoja siirtyy läntisistä maista Aasiaan. Moni perhe on joutunut jo kohtaamaan työttömyyden aiheuttamat hankaluudet. Muutoksen suunta on ollut sama jo vuosikausia ja nyt talouskriisi on nopeuttanut kehitystä entisestään.

Näiden vaikeuksien edessä meidän on mietittävä Suomen pärjäämiselle uusia eväitä. Mistä löydämme jatkossa työpaikkoja ja toimeentuloa suomalaisille? Mistä uudet kasvun lähteet löytyvät?

Hallitus ei voi eikä sen pidäkään lähteä valitsemaan voittajia. Hallituksella ei ole edellytyksiä ennakoida, että mitkä ovat juuri niitä tulevaisuuden kasvualoja. Tuskin kukaan olisi vaikkapa kymmenen vuotta sitten käsittänyt, kuinka merkittävä vaikkapa tabletpelimarkkina voi Suomelle olla.

Olennaista on se, että hallitus luo parhaat mahdolliset edellytykset sille, että kaikilla eri aloilla voi syntyä korkean lisäarvon liiketoimintaa. Tämä tarkoittaa vakaata toimintaympäristöä, laadukasta koulutusta, huippututkimusta, rahoitusmahdollisuuksia kasvuyrityksille ja niin edelleen. Juuri näitä asioita hallitus on muun muassa kehysriihessä edistänyt.

Suomalaisilla on kaikki edellytykset pärjätä myös jatkossa. Meillä on monilla eri aloilla todella innostavia esimerkkejä yrityksistä, jotka pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat työtä Suomeen.

Yhtenä Suomen kansallisista vahvuuksista on luonnollisesti laadukas koulutus ja panostukset osaamiseen. Esimerkiksi koulutusvientiä kehittämällä meillä on mahdollisuus laajentaa vientitulojen lähteitä ja samalla vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksen perustaa.

Myös Suomen korkea osaaminen tieto- ja viestintäteknologian (ICT) alalla tulee osata käyttää oikein. Meillä on erittäin hyvä perusta toimia ICT:n kärkimaana. Hallitus on omalta osaltaan toimenpiteitä toimialan edistämiseksi.

Samoin meidän tulee osata hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän voimakasta kasvua. Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa joka puolella maailmaa. Esimerkiksi terveysteknologia voi avata Suomelle aivan uudenlaisia vientimahdollisuuksia ja tuoda työtä suomalaisille.

Ilmastonmuutoksen edetessä yhä tärkeämmäksi kasvualaksi nousee myös puhtaiden teknologioiden kehittäminen. Energia, mineraalit, vesi ja ruoka ovat niukkoja luonnonvaroja. Puhtaalle teknologialle, vähäpäästöisille ratkaisuille, energia- ja materiaalitehokkaille tuotteille on kehittymässä valtavat maailmanlaajuiset markkinat. Nostetaan Suomi puhtaiden teknologioiden kärkimaaksi.

Uudet öljy- ja kaasulöydöt arktisilla alueilla ja koillisväylän avautuminen haastavat meitä katsomaan karttaa uudesta näkökulmasta. Pohjoinen Suomi erityisesti, mutta koko maammekin ?cold-how? -maana on aitiopaikalla hyödyntämässä esimerkiksi kylmäosaamisen, arktisen meriteollisuuden, logistiikan ja energiainfrastruktuurin huimia mahdollisuuksia. Ruotsin ja venäjän kielet ovat valuuttaa arktisessa liiketoimintaympäristössä.

Näiden esimerkkien lisäksi Suomella on paljon muitakin uuden työn kasvualoja. Samalla pitää muistaa, että perinteinen teollisuus uusiutuu jatkuvasti ja toimii pohjana uudelle kasvulle. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat metsä- ja metalliteollisuuden uudet tuotteet.

Hallitus teki kehysriihessään joukon kasvuun kannustavia päätöksiä ja samalla huolehdimme talouden vakaudesta. Päätöksillä loimme paremmat menestymisen puitteet juuri näille uuden kasvun ja uusien työpaikkojen aloille.

Suomella on kaikki menestymisen kortit edelleen käsissään. Nyt ne vain pitää osata käyttää viisaasti.

Julkaistu Savon Sanomissa 5.5.2013