Katainen: Hyvinvointi syntyy työstä

Suomi on vahvistunut maana, jossa kannattaa tehdä työtä, yrittää, työllistää itsensä ja muita sekä investoida. Eduskunnalle puhuneen Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomea uudistetaan, jotta myös tulevat sukupolvet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yritteliäisyyttä ja uudesta kasvusta syntyvää kestävää hyvinvointia.

Puhe

14.5.2014 12.15

Pääministeri Jyrki Kataisen vastaus välikysymykseen työttömyystilanteesta Suomessa

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Tämä hallitus uskoo siihen, että hyvinvointi Suomessa syntyy työstä. Työ on toimeentulon tärkeä lähde ja työ luo uutta työtä. Se on kuitenkin paljon enemmän: se on tapa toteuttaa itseään, palvella muita ja osallistua yhteiskuntaan. Kaikki työ on arvokasta. Työllä on itseisarvo.

Viimeisten kolmen vuoden aikana tehtyjen päätösten seurauksena Suomi on vahvistunut maana, jossa kannattaa tehdä työtä, yrittää, työllistää itsensä ja muitakin sekä investoida. Tavoitteena on uudistaa Suomea siten, että myös tulevat sukupolvet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yritteliäisyyttä ja uudesta kasvusta syntyvää kestävää hyvinvointia.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä käsitellään Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeää kokonaisuutta – työtä. Välikysymyksessä lytätään hallituksen viime vuosien työllisyys- ja talouspoliittiset toimet, mutta yhtään ratkaisua lueteltuihin epäkohtiin ei esitetä. Jokainen valitsee oman tapansa rakentaa Suomea.

Talouskehityksen sanelemat lähtökohdat hallituksen työlle ovat olleet poikkeuksellisen haastavat. Hallituksen aloittaessa työnsä Suomi ajautui muun euroalueen tavoin uuteen taantumaan vuosina 2012-2013. Suomen elinkeinorakenteen murros on jatkunut jyrkkänä, mikä näkyy muun muassa korkean jalostusasteen tuotteiden viennin hidastumisena. Ikärakenteen muutos ja erityisesti työikäisen väestön väheneminen ovat heikentäneet Suomen kasvun edellytyksiä. Valtio ja kunnat ovat velkaantuneet raskaasti.

Hallitusohjelmaa ja sen tavoitteita rakennettaessa, kaikki talouden ennustuslaitokset valtiovarainministeriöstä Etlaan ja Suomen Pankkiin ennustivat Suomen talouden kasvavan seuraavina vuosina yli 2-4 prosentin vauhtia ja työttömyysasteen alenevan. Kaikkia ennusteita synkemmän kehityksen vuoksi moni hallitusohjelmaan kirjattu taloudellinen tavoite ei ole täyttymässä vaalikauden loppuun mennessä.

On totta, että esimerkiksi hallituksen työllisyystavoitteet eivät ole täyttymässä. Sekin on kuitenkin totta, että Suomen kokonaistuotannon kehityksen heikkous ei ole heijastunut täydellä voimallaan työllisyyteen. Toisin kuin välikysymyksessä annetaan ymmärtää, työttömyys on noussut suhdannetilanteeseen nähden maltillisesti. Silti esimerkiksi korkeakoulutettujen, yksityisellä sektorilla työtä tehneiden työttömyyden kasvu on huolestuttavaa.

Olennaista kuitenkin on, että luottamus Suomen talouteen on säilynyt. Suomalaiset yritykset ovat säilyttäneet tulevaisuuden uskonsa vaikeimpienkin aikojen keskellä ja pitäneet kiinni työvoimastaan niin hyvin kuin ovat pystyneet. Tilanne voisi olla täysin toinen, mikäli olisi noudatettu oppositiolta tässä salissa kuultua ”letkut irti” -linjaa eurokriisin hoidossa. Silloin olisimme antaneet euroalueen hajota ja pankkijärjestelmän kaatua. Uutta kasvua olisi haettu täyden pohjakosketuksen kautta. Jälki olisi kansalaisten kannalta merkittävästi rumempaa kuin nyt – erityisesti Etelä-Euroopan ylivelkaantuneissa maissa, mutta myös meillä.

Tilanne olisi siis täysin toinen, jos olisimme jättäneet jokaisen menoleikkauksen ja veronkorotuksen tekemättä, kuten tässä salissa vaadittiin.

Holtiton ”lamoja tulee ja lamoja menee” -linja ei olisi myöskään luonut Eurooppaan tai Suomeen yhtään uutta työpaikkaa tai vahvistanut sitä luottamusta, mikä on nyt osoittautunut Suomen vahvimmaksi valttikortiksi.

Maailman ja Euroopan talouden haasteet eivät ole vielä takanapäin, mutta edessä on jo kirkkaampia näkymiä. Valittu vastuullinen linja eurokriisin hoitoon on alkanut tuottaa tulosta. Komissio ennustaa tuoreimmassa ennusteessaan euroalueelle kuluvalle vuodelle jo hienoista 1,2 prosentin kasvua.

Suomen osalta ennuste on huomattavasti alhaisempi, vain 0,2 prosenttia. Perässä laahaava kasvuennusteemme kertoo siitä, että meillä on maailmalta kantautuvien talousvaikeuksien ohella omia kotimaisia haasteita, jotka eivät ole syntyneet yhden hallituksen aikana.

Väestön ikääntymisen myötä lisääntyvän palvelutarpeen, kasvavien eläkemenojen ja heikkenevien verokertymien aiheuttama julkisen talouden yhdeksän miljardin euron kestävyysvaje ei ole syntynyt yhdessä yössä. Me kaikki tässä salissa voimme katsoa peiliin.

Suomen kuntasektorin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään.

Suomen teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen ei sekään ole tapahtunut hetkessä. Metsäteollisuuden ja ICT-klusterin rajut rakennemuutokset ovat nekin aiheutuneet vuosien saatossa esimerkiksi markkinoiden muutosten myötä.

Tarvittavia päätöksiä esimerkiksi työurien pidentämisestä, kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta tai kilpailukyvyn vahvistamisesta ei tehty ajallaan, jo vuosia sitten – koska ei ollut aivan pakko.

Syyttelyn sijaan onkin katsottava rohkeasti eteenpäin. Ilman uudistuksia, joilla saamme talouskasvumme edellytyksiä parannettua, meitä uhkaa väistämättä hidas näivettymisen tie.

Arvoisa puhemies,

Korkea työllisyysaste on hyvinvoinnin keskeisin tae. Työllisyyden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ovat hallituksen tärkeimpiä prioriteetteja. Kuten todettu, valtava rakennemuutos on heikentänyt kotimaisia työllisyyslukuja. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työttömyysaste on tänä vuonna 8,7 % ja ensi vuonna laskee jo hieman 8,5 prosenttiin. Huolestuttavaa on se, että lähes puolet työttömistä on eri tavoin vaikeimmin työllistettäviä.

Oppositio toteaa välikysymyksessään, etteivät hallituksen tekemät ratkaisut ole muuttaneet Suomen suuntaa. Tämä ei ole totta.

Hallituskauden aikana on tehty välttämättömät, yli seitsemän miljardin euron sopeutustoimet. Nämä toimet ovat kääntäneet Suomen pois kiihtyvän velkaantumisen tieltä. Tämä on vahvistanut suomalaisten yritysten, kotitalouksien ja kansainvälisten sijoittajien luottamusta Suomeen. Tämä tarkoittaa työtä, investointeja ja edullisia korkoja.

Kroonisesti velkaantuvan kuntasektorin tehtäviä ja velvoitteita karsitaan siten, että julkiset menot voivat vähentyä yli miljardilla eurolla. Tämä on aivan välttämätöntä, sillä kunnat kantavat noin puolet julkiseen talouteen muodostuneesta kestävyysvajeesta.

Sote-ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, miten kovassa paineessa saimme yhdessä aikaan linjaratkaisun, joka tarkoittaa rakenteiden merkittävää muutosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kootaan suuriin kokonaisuuksiin.

Suomen elinkeinorakenteen uusiutumista on vahvistettu alentamalla yhteisöveroa 20 prosenttiin, uudistamalla osinkoverojärjestelmää sekä luomalla merkittävät kasvurahoitusohjelmat siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. Yritysverouudistus jättää merkittävästi aikaisempaa enemmän varoja yrityksiin työllistää, investoida ja kasvaa.

Kasvu- ja työllisyyssopimuksella ja sen sisältämällä maltillisella palkkaratkaisulla, energiaveroleikkureilla ja muilla ratkaisuilla on parannettu suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, suojeltu suomalaisia työpaikkoja ja lisätty osaltaan talouspolitiikan ennustettavuutta.

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on tartuttu konkreettisiin toimiin kestävyysvajeen taittamiseksi, työurien pidentämiseksi ja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Työuria on pidennetty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 2012 solmittu työurasopimus pidentää työuria noin vuodella. Suurin yksittäinen kokonaisuus on ensi syksyyn mennessä neuvoteltava eläkeuudistus, jonka tavoitteena on pidentää keskimääräisiä työuria vielä noin 1,5 vuodella.

Osana rakennepoliittista ohjelmaa opintotuen rakennetta on muutettu nopeampaan valmistumiseen kannustavaksi ja kotihoidon tuen, subjektiivisen päivähoidon ja vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettu. Työttömyysturvassa ja asumistuessa otettiin käyttöön suojaosuudet, joilla kannustetaan ottamaan vastaan myös tilapäistä työtä. TE-toimistoissa on lisätty yksilöityjen työtarjousten tekemistä, työllisyyssuunnitelmien laatimista ja työn vastaanottovelvollisuutta tiukennettu. Pienimpien ansiotulojen verotusta on kevennetty systemaattisesti, jotta työnteko kannattaisi aina.

Aktiivisten työllistämistoimenpiteiden piirissä oli maaliskuussa noin 130 000 suomalaista. Pitkäaikaistyöttömien ohella erityistä huomiota on kiinnitetty nuoriin ja erityisesti niihin nuoriin, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Hallitus on nuorisotakuulla halunnut varmistaa, ettei yksikään nuori tulevaisuudessa ajautuisi yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan kaikkein heikoimmistakin pidettäisiin huolta.

Pitkällä aikavälillä kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavien toimien ohella on tehty myös nopeampivaikutteisia täsmätoimenpiteitä. Synkän suhdannetilanteen elvyttämiseksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omaisuutta on myyty ja myyntituloja kohdennettu kasvuhankkeisiin muun muassa viime syksynä annetun työllisyyslisäbudjetin sekä tänä keväänä päätetyn 600 miljoonan euron kasvupaketin kautta. Kasvua luovia investointeja on suunnattu yritysten kansainvälistymisen ja viennin vauhdittamiseen, osaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen sekä teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeiseen infrastruktuuriin ja työllistäviin hankkeisiin.

Hallitus on myös tehnyt päätökset, joilla vahvistetaan yliopistojen rahoitusta ylimääräisillä rahoituskierroksilla ja siirretään osa perusrahoituksesta kilpaillun rahoituksen piiriin. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta kanavoituu kaikkein tuottavimpaan tutkimukseen. Tämä on jatkoa viime vaalikaudella toteutetulle yliopistouudistukselle.

Viimeisimpänä, muttei lainkaan vähäisimpänä Euroopan talouskriisiä on hoidettu vastuullisesti siten, että talouskriisin laajamittaisten vaikutusten leviäminen Suomeen esimerkiksi massatyöttömyyden ja yritysten laajamittaisen konkurssiaallon muodossa on onnistuttu estämään. Kun talous eripuolilla Eurooppaa elpyy, luo se ennen pitkää uusia työpaikkoja myös Suomeen. Espanjan ja Irlannin tukiohjelmat ovat päättyneet, Portugali on juuri irrottautumassa lainaohjelmasta ja maat uskovat pärjäävänsä nyt isojen uudistustensa jälkeen omillaan. Edessä on vielä valtavasti työtä Euroopan kilpailukyvyn palauttamiseksi, mutta voimme nyt suhtautua tulevaisuuteen hieman luottavaisemmin.

Kun nämä toimet lasketaan yhteen – seitsemän miljardin euron sopeutus, kuntien tehtävien karsiminen miljardilla eurolla, historiallinen sote-ratkaisu, kuntauudistus, syksyllä valmistuva eläkeuudistus, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, yhteisöveron kevennys, yritysten kasvurahastot, kaksi kilpailukykyä palauttavaa kokoavaa palkkaratkaisua, omaisuuden myynnillä rahoitettavat miljardiluokkaan nousevat kasvupaketit sekä Euroopan velkakriisin patoamiseksi tehdyt ratkaisut, voi hyvin todeta, että suuria ratkaisuja on tehty ja ne vievät meitä eteenpäin. Kuten aina, suuret rakenneuudistukset kantavat hedelmää pidemmällä aikavälillä.

Hallitusta on syytetty liiasta takertumisesta ohjelmaansa. Näissä puheenvuoroissa sivuutetaan täysin se tosiasia, että suurin osa juuri edellä mainitsemistani toimista on hallitusohjelman päälle tehtyjä ratkaisuja.

Näissä ja monissa, monissa muissa hallituksen ratkaisuissa on nähtävissä aivan selkeä suunta Suomelle.

Se on oikea suunta.

Se on suunta kohti taloudellisesti vakaampaa ja kestävämpää Suomea.

Se on suunta kohti oikeudenmukaisempaa Suomea.

Se on suunta kohti kilpailukykyisempää ja kannustavampaa Suomea.

Se on suunta kohti työteliäämpää ja ahkeruutta korostavaa Suomea.

Tämä tie ei ole helppo. Mistään yksittäisestä leikkauspäätöksestä tai veronkorotuksesta tuskin voi iloita. Konkreettisesti ratkaisujen vaikeudesta kertoo se, että tänään hallituksessa on yksi puolue vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Siitä, että nämä välttämättömät ratkaisut on kaikesta huolimatta vihdoinkin pystytty tekemään, voi aidosti olla ylpeä.

Silti työn on edelleen jatkuttava.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että Suomessa olisi kannustavat toimintaedellytykset kaikenlaisille yrityksille kasvaa ja työllistää. Valtio ei ole tässä maassa se toimija, joka loisi uusia työpaikkoja velkarahalla. Sen tekevät osaavat ja fiksut suomalaiset ihmiset ja yritykset.

Hallitus on pitänyt kiinni lupauksestaan, ettei viennin ja teollisuuden rasituksia tällä hallituskaudella lisätä. Viime viikkoina on kuulunut iloisia uutisia perusteollisuuden uusiutumisesta, kun Metsä Fibre ilmoitti yli miljardin euron biotuotantotehdasinvestoinnista Äänekoskelle. Myös metsäteollisuuden viimeaikaiset investoinnit Varkauteen ja Kymenlaaksoon osoittavat sen, että perinteinen teollisuus investoi ja kykenee uudistumaan kun kilpailukyvystä pidetään huolta.

Meidän poliitikkojen on tehtävä toimintaympäristöstä sellainen, että yritykset voivat työllistää. Talous- ja elinkeinopolitiikan välineillä, kuten verotuksella, säätelyn purulla, koulutuksella ja infrastruktuurin rakentamisella muokataan toimintaympäristöä sellaiseksi, mikä suosii rakenteen muuttumista vastaamaan maailmalta tulevaan haasteeseen.

Välikysymyksen esittäjät ovat aivan oikeassa siinä, että yksi Suomen tulevaisuuden kasvuvaltti löytyy varmasti biotalouden saralta. Tästä syystä hallitus päätti juuri viime viikolla periaatepäätöksestä, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla biotaloudessa ja cleantechissä. Myös kotimaisen energiatuotannon vahvistamiseksi on tehty konkreettisia toimenpiteitä. Maaliskuun kehysriihessä tehty energiaveroratkaisu kiristää kivihiilen verotusta yli neljänneksellä ja turpeen veronkorotuksen peruminen parantaa kotimaisen uusiutuvan energian asemaa markkinoilla. Kivihiilen kulutus onkin vähentynyt lähes kolmanneksella kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa.

Arvoisa puhemies,

Katsottaessa Suomen nykytilaa ja tulevaisuutta, voidaan todeta, että tehdyillä ratkaisuilla olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä perillä.

Samalla kun ammennamme vahvuuksistamme, on meidän kuitenkin rehellisesti tunnustettava myös heikkoutemme ja jatkettava työtä Suomen vahvistamiseksi. Hallituksella on kolme tehtävää ylitse muiden.

Ensinnäkin on jatkettava määrätietoisesti luottamuksen vahvistamista Suomen julkisen talouden hoitoon. Tämä edellyttää, että hallituksen kehysriihessään tekemät päätökset laitetaan viipymättä toimeksi.

Toiseksi, hallituksen on jatkuvasti parannettava edellytyksiä talouskasvulle ja yksityisen sektorin työpaikkojen syntymiselle. Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä ja tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä.

Tarvitsemme myös tulevina vuosina maltillisia palkkaratkaisuja, joilla kurotaan umpeen Suomen menetettyä kilpailukykyä ja turvataan suomalaisia työpaikkoja. Tarvitsemme politiikkaa, joka turvaa suomalaisille yrityksille edullista, kotimaista energiaa. Verotuksen painopisteen siirtoa työn ja yrittäjyyden verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteisia kulutusveroja tulee jatkaa, jotta Suomessa kannattaa tulevaisuudessakin tehdä työtä ja yrittää.

Kolmas tärkeä tehtävä Suomelle on jatkaa vaikuttamista Euroopan unionissa. Suomen talouden ja työpaikkojen tulevaisuus on tiiviisti kytköksissä Eurooppaan. Turvallisuus, sisämarkkinoiden kehittäminen ja vapaakauppa ovat asioita, joihin tarvitsemme vahvempaa EU:ta. Ne ovat myös asioita, joihin toivon jokaisen suomalaisen mepin sitoutuvan.

Suomalaisten pitää voida luottaa siihen, että kouluttautuminen ja työn tekeminen kannattaa aina.

Nämä ovat olleet menestyksemme avaimia tähän asti ja näiden varaan meidän on jatkossakin Suomea rakennettava.