Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Euroop­pa­lai­set valtiot ovat syvien haas­tei­den edessä

Katai­nen: Euroop­pa­lai­set valtiot ovat syvien haas­tei­den edessä

Julkaistu:

Päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen puhe EU-selon­teosta.

Arvoisa puhe­mies, hyvät edus­ta­jat,

Euroop­pa­lai­set valtiot ovat syvien haas­tei­den edessä. Talou­del­li­set ongel­mat vaati­vat perus­teel­li­sia uudis­tuk­sia kilpai­lu­ky­vyn ja uuden luomi­sen kyvyn vahvis­ta­mi­seen.

Monien maiden talous­on­gel­mat uhkaa­vat horjut­taa yhteis­kun­nal­lista vakautta ja lisätä ihmis­ten koke­maa epäoi­keu­den­mu­kai­suu­den tunnetta. Monissa maissa pitkit­tyvä työt­tö­myys erityi­sesti nuor­ten kohdalla uhkaa syrjäyt­tää sadat­tu­han­net nuoret pysy­västi.

He eivät ole raken­ta­massa tule­vai­suutta teke­mällä työtä. Tiedos­samme olevien haas­tei­den ohella esim. Krei­kassa on noin 1,5 miljoo­naa laitonta siir­to­laista Euroo­pan lähia­lueilta hake­massa turvaa kreik­ka­lai­silta.

Nämä euroop­pa­lais­ten maiden ongel­mat siir­ty­vät rajo­jen yli halusim­mepa sitä tai emme. Lievin ongel­man tartun­nan ilme­ne­mis­muoto lienee suoma­lai­sen työn kysyn­nän heik­ke­ne­mi­nen. Asiak­kaita on vähem­män kuin aiem­min.

Kun monella euroop­pa­lai­sella valtioilla on vaikeaa, vaikut­taa se koko maan­osan tilan­tee­seen ja luon­nol­li­sesti myös EU-yhtei­sönä joutuu tilan­teesta kärsi­mään. Ongel­mat ovat ratkais­ta­vissa. Tähän tarvi­taan sekä kansal­li­sia että euroop­pa­lai­sia toimia.

Olisiko Eurooppa vahvempi vai heikompi ilman euroop­pa­laista integroi­tu­mista? Olisiko haja­nai­sempi Eurooppa parempi ihmi­sille ja kaupan­käyn­nille? Olisiko Suomen vaiku­tus­valta vahvempi vai heikompi, jos emme olisi EU:ssa ja euroa­lu­eessa? Onko Euroo­pan maiden väli­sellä integroi­tu­mi­sella saavu­tet­ta­vissa tule­vai­suu­dessa hyötyjä? Missä kohtaa tarvit­semme vahvem­paa kansal­lista vastuun­kan­toa ja kuinka sitä voimme edis­tää?

Tässä joita­kin kysy­myk­siä, joihin selon­teko osal­taan vastaa, mutta joista kannat­taa käydä keskus­te­lua mahdol­li­sim­man laaja-alai­sesti.

Noin kuusi vuotta jatku­nut maail­man­laa­jui­nen talous­kriisi on herät­tä­nyt toivot­to­muutta ja kiel­tei­siä ajatuk­sia sekä krii­si­maissa että niitä autta­vissa maissa. Epärei­luu­den tunte­mus on yhteistä.

Monet ääri­liik­keet saavat kasvua­lus­tan epätoi­vosta tarjo­tes­saan yksin­ker­tai­sia ratkai­suja moni­mut­kai­siin ongel­miin.

Euroop­pa­lais­ten valtioi­den väli­seen yhteis­työ­hön ja euroop­pa­lais­ten valtioi­den väli­seen yhden­ty­mi­seen kohdis­tuva kritiikki on ymmär­ret­tä­vää. Onhan kriisi koko Euroo­pan kattava. Mutta onko oikea johto­pää­tös, että haja­nai­nen Eurooppa olisi vahvempi ja että ilman EU:ta tois­ten maiden ongel­mat eivät siir­tyisi tois­ten murheiksi? Enpä usko. Ainoas­taan luon­tais­ta­lou­dessa elävä eris­täy­ty­nyt alku­pe­räis­kansa voi nyky­ai­kana sääs­tyä talous­krii­sin vaiku­tuk­silta - jos hekään.

Myös EU:ta on syytä arvioida kriit­ti­sesti krii­sin­hal­lin­nan hoidossa. Kaikki ei ole mennyt parhaalla mahdol­li­sella tavalla. Tätä selit­tää osin ongel­mien ennen koke­ma­ton luonne, krii­sin valta­vat mitta­suh­teet, vält­tä­mät­tö­myys luoda uusia väli­neitä krii­sin­hal­lin­taan ja jäsen­mai­den erimie­li­syy­det tavasta hoitaa krii­siä.

EU-selon­teossa otetaan kantaa siihen, millaista Euroop­paa haluamme olla raken­ta­massa. Halli­tuk­sen tarkoi­tuk­sena on määri­tellä sitä mitä tahdomme Euroo­pan tule­vai­suu­delta, mihin olemme valmiit sitou­tu­maan ja minkä puolesta olemme valmiit teke­mään työtä. Ilman tahoa, ilman sitou­tu­mis­ky­kyä ja ilman työtä mitään uutta ei ole mahdol­lista luoda.

Euroop­pa­laista tule­vai­suus­kes­kus­te­lua hallit­see kaksi ääri­päätä. Tois­ten mielestä kaikki valtioi­den ja inhi­mil­li­sen elämän ongel­mat johtu­vat EU:sta. “Missä EU, siellä ongelma”. Toisen ääri­pään mielestä ainoa keino pitää Eurooppa kasassa on luoda Euroo­pan Yhdys­val­lat. Selon­teon linjauk­set eivät perustu kumpaan­kaan ääri­pää­hän.

Selon­teko perus­tuu ajatuk­selle maltil­li­sesta, yhteis­työ­ky­kyi­sestä, vaikut­ta­mis­ha­lui­sesta, kansal­lista vastuuta koros­ta­vasta ja euroop­pa­lai­seen inte­graa­tioon myön­tei­sesti suhtau­tu­vasta Suomesta.

Aloi­te­taan Suomen EU-poli­tii­kan perus­lin­jasta:

Valtio­neu­vos­ton linja on, että entistä vahvempi, yhte­näi­sempi ja reilumpi Euroo­pan unioni on Suomen ja suoma­lais­ten etu.

Euroo­pan unioni on Suomelle luon­teva poliit­ti­nen yhteisö, jonka kehit­tä­mi­nen vahvis­taa Suomen vaurautta ja turval­li­suutta. Tämä inte­graa­tio­myön­tei­nen linja perus­tuu näke­myk­seen Euroo­pan yhden­ty­mi­sen hyödyistä Suomelle ja suoma­lai­sille. Kyse ei ole pelkästä talou­del­li­sesta kustan­nus-hyöty­las­kel­masta. Kuulu­mi­nen Euroo­pan unio­niin on Suomelle myös arvo­va­linta ja poliit­ti­nen valinta.

EU-jäse­nyys on vahvis­ta­nut Suomen asemaa ja kiin­nit­tä­nyt Suomen entistä vahvem­min euroop­pa­lai­seen arvo­yh­tei­söön. Suomen vaiku­tus­valta meihin vaikut­ta­viin, luon­teel­taan rajat ylit­tä­viin ongel­miin on unio­nin jäse­nenä eri luok­kaa kuin se olisi yksin.

Sitou­tu­mi­semme EU:n ja euron jatko­ke­hit­tä­mi­seen on edel­leen vahvaa. Tämä on ehkä koko selon­teon tärkein viesti, koska Suomen pitkä EU-myön­tei­nen linja on kysee­na­lais­tettu niin sisältä kuin ulkoa­kin päin.

Olemme siis sitou­tu­neet EU:n kehit­tä­mi­seen, mutta millai­sen unio­nin Suomi haluaa?

Tavoit­teemme on reilumpi ja oikeu­den­mu­kai­sempi EU. Se tarkoit­taa, että EU-maat kunnioit­ta­vat euroop­pa­lai­sia arvo­jaan ja yhtei­siä sään­tö­jään.

EU on paljon enem­män kuin vapaa­kauppa-alue ja talous­yh­teisö. Se on arvo­yh­teisö. Arvo­yh­teisö ei kuiten­kaan ole kestä­vällä pohjalla, ellei se rakennu vahvan yhtei­sen sään­tö­pe­rus­tan tinki­mät­tö­mälle noudat­ta­mi­selle.

Oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen polke­mi­nen, ihmi­soi­keuk­sien louk­kaa­mi­nen tai vähem­mis­tö­jen syrji­mi­nen eivät kuulu Euroo­pan unio­niin.

Reiluun inte­graa­tioon kuuluu myös päätök­sen­teon avoi­muu­den ja demo­kraat­ti­suu­den vahvis­ta­mi­nen. Kyse on siitä, että Euroo­pan unioni toimii tavalla, jonka ihmi­set tunte­vat omak­seen ja jota he voivat tukea.

Tärkeää on myös se, että samalla kun jäsen­val­tiot sitou­tu­vat yhä tiiviim­pään inte­graa­tioon, ne pitä­vät omat, kansal­li­set asiansa kunnossa. Tarvit­semme yhtä aikaa enem­män Euroop­paa ja enem­män kansal­lista vastuun­kan­toa.

Arvoisa puhe­mies,

Miten tämä perus­linja toteu­tuu käytän­nössä?

Valtio­neu­vosto luet­te­lee selon­teossa joukon kehit­tä­mi­sa­lueita, joihin Suomi panos­taa lähi­vuo­sina.

(1) Ensim­mäi­nen on edellä mainittu arvo­jen ja sään­tö­jen kunnioit­ta­mi­nen. Oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen ja perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen edel­lyt­tää tehok­kaam­paa seuran­taa ja valvon­taa. Suomi on jo ollut tässä aktii­vi­nen yhdessä Saksan, Hollan­nin ja Tans­kan kanssa. Koko­nai­suu­teen kuuluu myös työ korrup­tion kitke­mi­seksi ja veron­kier­ron estä­mi­seksi.

(2) Toinen on kilpai­lu­ky­vyn, kasvun ja työl­li­syy­den sekä sosi­aa­li­sen ulot­tu­vuu­den paran­ta­mi­nen. Sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­nen on keskei­nen Suomen pain­opiste. Se koskee erityi­sesti digi­taa­li­sia sisä­mark­ki­noita mutta myös ener­gian ja palve­lui­den sisä­mark­ki­noita.

Kaup­pa­po­li­tiikka ja sopi­muk­set kolman­sien maiden kanssa ovat oleel­li­sia kasvun lähteitä. Suomi on jo pitkään ajanut EU:n ja USA:n välistä vapaa­kaup­pa­so­pi­musta, jota koske­vat neuvot­te­lut käyn­nis­tyi­vät tällä viikolla.

Euroo­pan sosi­aa­li­sen ulot­tu­vuu­den vahvis­ta­mi­nen on nostettu keski­öön viime aikoina. Selon­teossa koros­tamme pohjois­maista hyvin­voin­ti­mal­lia, jossa kasvu, vahva julki­nen talous ja hyvin­vointi kulke­vat käsi kädessä.

(3) Kolmas pain­opiste on talous- ja raha­lii­ton vahvis­ta­mi­nen. Talous- ja rahoi­tus­kriisi on osoit­ta­nut, kuinka tärkeää on, että EU:n ja erityi­sesti euroa­lu­een jäsen­val­tiot noudat­ta­vat yhtei­sesti hyväk­syt­tyjä sään­töjä ja peri­aat­teita myös huonoina aikoina. Talous- ja raha­lii­ton valu­vi­ko­jen korjaa­mi­sessa tämän hetken prio­ri­teetti on pank­kiu­nio­nin luomi­nen. Vastuu pank­ki­krii­seistä pitää siir­tää veron­mak­sa­jilta omis­ta­jille ja sijoit­ta­jille.

(4) Neljäs kehit­tä­mi­sen kohta on yhtei­nen ener­gia­po­li­tiikka ja ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­nen. Unio­nin tulee jatkos­sa­kin olla edel­lä­kä­vijä ilmas­ton lämpe­ne­mi­sen torju­mi­sessa. Emme kuiten­kaan saa unoh­taa yritys­temme kilpai­lua­se­maa, jotta turvaamme euroop­pa­lai­set työpai­kat. Ilmas­to­muu­tos pitää nähdä myös mahdol­li­suu­tena luoda perus­teet uudelle, puhtaam­malle kasvulle.

(5) Viides on henki­löi­den vapaan liik­ku­vuu­den edis­tä­mi­nen. Kilpai­lu­ky­kymme on riip­pu­vai­nen työvoi­man liik­ku­vuu­desta. Siksi on pääs­tävä eroon turhasta byro­kra­tiasta ja muodol­li­suuk­sista, kuiten­kin siten, että kansa­lais­ten oikeu­det ja turval­li­suus taataan.

(6) Kuudes pain­opiste on unio­nin ulkoi­sen toimin­nan vahvis­ta­mi­nen. Ulkoi­sessa toimin­nan johdon­mu­kai­suus, koko­nais­val­tai­suus sekä yhte­näi­syys on varmis­tet­tava. Yhteistä

turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tiik­kaa tulee vahvis­taa tavalla, joka helpot­taa jäsen­mai­den kasva­vaa resurs­si­pu­laa ja vahvis­taa unio­nin krii­sin­hal­lin­ta­ky­kyä.

(7) Seit­se­mäs kohta on unio­nin laajen­tu­mi­nen. EU saa pian 28. jäsen­maan Kroa­tian ja euroa­lue 18. jäsen­maan Latvian. Laajen­tu­mi­nen tulee pitää liik­keessä senkin jälkeen. Tavoit­teena on koko Euroo­pan mante­reen vakaut­ta­mi­nen ja demo­kra­ti­soi­mi­nen.

Arvoisa puhe­mies,
Vielä muutama sana EU:n toimin­ta­ta­voista sekä Suomen oman EU-poli­tii­kan toteu­tuk­sesta. Jotkut jäsen­maat ovat aloit­ta­neet keskus­te­lun toimi­val­lan palaut­ta­mi­sesta takai­sin

jäsen­mai­hin. Valtio­neu­vosto ei pidä tätä keskus­te­lua järke­vänä. Unio­nin tulee kuiten­kin kunnioit­taa tois­si­jai­suus­pe­ri­aa­tetta ja lopet­taa sään­tely, jonka tavoit­teet saavu­te­taan yhtä hyvin kansal­li­sella tasolla.

Keskus­te­lua on käyty myös perus­so­pi­mus­ten muut­ta­mi­sesta. Valtio­neu­vosto katsoo, että tässä vaiheessa inte­graa­tion syven­tä­mi­nen on toteu­tet­ta­vissa nykyis­ten perus­so­pi­mus­ten puit­teissa. Keskus­te­lua perus­so­pi­mus­ten muut­ta­mi­sesta on kuiten­kin hyvä jatkaa.

Suomi tukee edel­leen yhtei­sö­me­ne­tel­mää ja vahvaa komis­siota. Emme näe syytä muut­taa toimie­li­mien välistä tasa­pai­noa.

Valtio­neu­vosto kantaa huolta myös unio­nin yhte­näi­syy­den säilyt­tä­mi­sestä. Unioni kehit­tä­mi­sessä pitää ensi­si­jai­sesti pyrkiä ratkai­sui­hin, jotka turvaa­vat unio­nin yhte­näi­syy­den mahdol­li­sim­man pitkälle.

Selon­teossa tarkas­tel­laan myös menet­te­lyjä, joilla Suomessa valmis­tel­laan EU-poli­tiik­kaa ja joilla Suomi ajaa etujaan EU:ssa.

Pienen maan on kyet­tävä keskit­ty­mään oleel­li­seen sekä toimi­maan enna­koi­vasti ja aktii­vi­sesti. Rajal­li­set voima­va­rat on saatava toimi­maan johdon­mu­kai­sesti ja tehok­kaasti.

Suomen toiminta on ollut tulok­sel­lista ja olemme monessa asiassa kokoamme suurem­pia vaikut­ta­jia. Mutta paran­ta­mi­sen varaa on edel­leen.

Edus­kun­nan osal­lis­tu­mi­nen kannan­muo­dos­tuk­seen on vahvuus, joka tekee Suomen kannoista kestä­viä EU-tason neuvot­te­luissa ja varmis­taa niiden laajan poliit­ti­sen tuen koti­maassa.

Keskus­telu EU:n demo­kraat­ti­sesta legi­ti­mi­tee­tistä on koros­ta­nut edel­leen kansal­lis­ten parla­ment­tien EU-asioi­den käsit­te­lyyn osal­lis­tu­mi­sen merki­tystä

Yhteis­työ on toimi­nut erit­täin hyvin ja haluan kiit­tää siitä edus­kun­taa. Toki tässä­kin on paran­ta­mi­sen varaa. Edus­kun­nan riit­tä­vän varhai­nen tiedon­saanti on ehdo­ton edel­ly­tys sen keskei­sen aseman turvaa­mi­seksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content