Katainen: Budjettiriihestä selkeä marssijärjestys koko kestävyysvajeen kattamiseen

Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa puhunut Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen painotti, että hallitus valmistautuu budjettiriiheen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

– Suomen ja euroalueen talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Suhdannetilanteen parantuminen ei kuitenkaan korjaa Suomen talouden rakenteellisia heikkouksia, Katainen totesi.

Suomen talous ei vieläkään ole saavuttanut finanssikriisiä edeltävää tasoaan, Suomen viennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun on pudonnut neljänneksellä kuudessa vuodessa ja teollisuuden osuus Suomen taloudesta on vuodesta 2000 pudonnut kolmanneksella. Julkista taloutta rasittaa noin yhdeksän miljardin euron suuruinen kestävyysvaje.

– Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen edellyttää talouden rakenteiden uudistamista, kilpailukykyä palauttavaa maltillista palkkapolitiikkaa sekä lyhyellä aikavälillä kasvua ja työllisyyttä vahvistavia ratkaisuja, Katainen sanoo.

– Hallitus sopii budjettiriihessään tiekartasta koko julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseksi. Hallitus asettaa määrälliset tavoitteet sille, kuinka suuri osa kestävyysvajeesta katetaan julkista taloutta sopeuttamalla, työuria pidentämällä ja työllisyysastetta nostamalla, julkista sektoria tehostamalla sekä kokonaistuottavuutta nostamalla, Katainen sanoo.

Päätökset kestävyysvajeen kattamiseksi tehdään viidessä osassa:

1) Mahdollisesti jo elokuun budjettiriihessä päätettävät rakenteelliset uudistukset.
2) Budjettiriihessä sovitun tiekartan, aikataulun ja tavoitetason mukaisesti hallituksen piirissä sovittavat rakenteelliset uudistukset.
3) Budjettiriihessä sovitun aikataulun ja kolmikantaisen valmistelun pohjalta sovittavat työuria pidentävät ja työllisyysastetta nostavat päätökset.
4) Vuoden 2014 kehysriihessä mahdollisesti tarvittava julkisen talouden sopeutus.
5) Vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus.

Kaikkien rakenteellisten päätösten vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen arvioidaan valtiovarainministeriössä virkatyönä.

Rakenteellisia päätöksiä koskevan valmistelun lisäksi hallitus tekee budjettiriihessään kasvua ja työllisyyttä tukevia päätöksiä. Suhdannetilannetta lievitetään työllisyystilannetta helpottavalla lisätalousarviolla.

Olennaista on, että eri tahoilla on yhteinen suunta, johon Suomen talouden tulevaisuutta halutaan rakentaa. Tätä pohjustetaan Heureka-foorumissa ja toivottavasti sen satoa päästään korjaamaan syksyn palkkaratkaisuissa, rakenteellisten uudistusten tekemisessä ja julkisen talouden suunnan kääntämisessä.

– Lyhyellä aikavälillä ylivoimaisesti merkittävin Suomen kilpailukykyyn vaikuttava kysymys on lähivuosien palkkaratkaisu. Hallitus on ilmaissut olevansa valmis edesauttamaan työpaikkojen määrää lisäävän ratkaisun syntymistä, Katainen painottaa.

Katainen peräänkuuluttaa työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä vastuullisuutta ja sovintokykyä.

– Työelämän osapuolten käsissä on tulevana syksynä kolme suurta kokonaisuutta: palkkaratkaisu, kolmikantaisesti sovittavat keinot työllisyysasteen nostamiseen ja työurien pidentämiseen sekä vuonna 2017 voimaan astuvasta eläkeuudistuksesta sopiminen. Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa merkittävä määrä valtaa. Nyt näiltä järjestöiltä kysytään vastuuta käyttää tätä valtaa Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi, Katainen sanoo.

Lisätietoja: Pääministerin erityisavustaja (lehdistöasiat) Juha Kirstilä, p. 040 552 8200