Katainen: Biotalouden perusainekset kasvavat pelloilla ja metsissä

Elämme Suomessa vaihetta, jossa epävarmuus tulevasta on arkipäivää eri aloilla. Yhteiskunnassamme on tarvetta pikaisiin ja perusteellisiinkin uudistuksiin, mutta tulevaisuus ei kaikilla aloilla näytä pelkästään synkältä. Esimerkiksi ruuan ja uusiutuvan energian tuotannossa tuotekehitys ja korkea teknologia antavat meille uusia menestysmahdollisuuksia maailmalla ? ja uutta työtä Suomeen. Koko ajan kehitetään orgaanisten aineiden hyödyntämiseen liittyviä innovaatioita, joista emme hetki sitten osanneet uneksiakaan. On pidettävä mielessä, että biotalouden perusainekset kasvavat pelloilla ja metsissä.

Uuden kasvun luomiseksi meidän on turvattava taloudelliset edellytykset maatalouselinkeinon ja maaseudun kehittämiselle. Viime helmikuussa saavutimme sovun EU-johtajien kesken EU:n tulojen ja menojen kokonaismäärästä vuosille 2014?2020. Vaikka EU-budjetti onkin vain noin prosentin verran EU-maiden kokonaistuotannon arvosta seitsemän vuoden kaudella, on kyse silti noin 1 000 miljardin euron jakamisesta yhteisestä EU-kassasta eri kohteisiin. Jäsenmaiden erilaisten tavoitteiden ja Euroopan taloustilanteen takia neuvottelut olivat vaikeat.

Suomella oli rahoituskehysneuvotteluissa kaksi keskeistä tavoitetta. Ensiksi, suhteellisen varakas Suomi ei saa joutua EU:ssa verrokkimaitaan huonompaan asemaan nettomaksussa eli jäsenmaksujen ja meille palautuvien tulojen erotuksessa. Toiseksi, Suomen saaman maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoituksen tulee säilyä vakaana. Onnistuimme tavoitteissamme hyvin, sillä samalla kun EU-budjetin ja nettomaksumme kasvu saatiin taitettua, Suomen osuus EU:n maaseuturahoista jopa kasvaa jatkossa. Saamme maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen EU-rahoitusta yhtä paljon kuin tälläkin kaudella. Esimerkiksi Tanska valitsi taktiikkansa toisin ja se menettää maatalouden EU-rahoituksessa sen, mitä se toisaalla hyötyy saamanaan jäsenmaksuhelpotuksena.

EU-tason rahoituspäätösten jälkeen seuraava vaihe oli saada aikaan sopu eri sektoreiden lainsäädännöstä, muun muassa tulevan EU-maatalouspolitiikan sisällöstä. Tässä onnistuttiin kesäkuun lopulla, kun maatalousministerit sopivat päälinjauksista yhdessä Euroopan parlamentin ja komission kanssa. Suomi menestyi pitkään jatkuneen ja tehokkaan valmistelutyönsä ansiosta näissäkin neuvotteluissa hyvin. Jatkossa EU:n suorista tuista voidaan käyttää nykyistä suurempi osuus esimerkiksi maidon ja naudanlihan tuotannon tukemiseen. Tämä on erityisen tärkeä ratkaisu Suomelle korkeiden tuotantokustannusten takia. Ratkaisussa myös huomioitiin Suomen tuotanto-olosuhteiden erityispiirteet.

Seuraava maataloudellemme tärkeä neuvotteluvaihe EU-tasolla on Etelä-Suomen kansallisten tukien jatko kuluvan vuoden jälkeen. Nykyinen 141-tukikausi on päättymässä ja komissiolla on valta hyväksyä tai hylätä kansallisten tukien käytön jatko. Kansallisen141-tuen perusteita onkin tuotu jo pitkään esille eri tason keskusteluissa Suomen ja komission välillä. Olen juuri lähettänyt komission puheenjohtaja Barrosolle kirjeen, jossa korostan aiempien tapaamistemme tavoin tämän kysymyksen tärkeyttä Etelä-Suomen maataloudelle ja koko Suomelle. On ehdottoman tärkeää, että koko komissio ymmärtää asian merkityksen Suomelle. Tavoitteenamme on saada aikaan kokonaisratkaisu, joka säilyttää elinvoimaisen maatalouden koko maassa ja antaa vahvan perustan tulevalle biotalouden kasvulle ja maaseutualueiden menestymiselle.

_____

Julkaistu Turun sanomissa 3.9.2013