Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Toivakka ja Viro­lai­nen: Lapsiäi­tiys on este kehi­tyk­selle ja tasa-arvolle

Toivakka ja Viro­lai­nen: Lapsiäi­tiys on este kehi­tyk­selle ja tasa-arvolle

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen kansan­edus­ta­jat Lenita Toivakka ja Anne-Mari Viro­lai­nen muis­tut­ta­vat tyttö­jen päivänä kaik­kien tyttö­jen ihmi­sar­vosta.

Arviolta joka kolmas tyttö kehi­tys­maissa joutuu naimi­siin alai­käi­senä ja vuosit­tain jopa kaksi miljoo­naa tyttöä synnyt­tää alle 15-vuotiaina. Lapsia­vio­lii­tot ja varhai­set raskau­det eivät kuulu tyttö­jen elämään.

”Lapsiäi­tiys on aina inhi­mil­li­nen trage­dia sekä globaali ongelma ihmi­soi­keuk­sille ja tasa-arvolle. Se on este kehit­ty­vien maiden talous­kas­vulle ja kehit­ty­mi­selle. Se on valtava ongelma, johon on puutut­tava voimak­kaasti”, Toivakka toteaa.

Lapsiäi­tiys on aina inhi­mil­li­nen trage­dia sekä globaali ongelma ihmi­soi­keuk­sille ja tasa-arvolle.

”Alai­käi­senä naimi­siin joutu­mi­nen ja lapsen saami­nen katkai­se­vat tytön koulu­tien, ruok­ki­vat köyhyyttä ja altis­ta­vat niin fyysi­sille kuin henki­sil­le­kin vaaroille. Alai­käi­sen tytön pitäisi olla koulu­lai­nen, ei äiti”, Viro­lai­nen linjaa.

Maail­massa on yli 60 miljoo­naa koului­käistä tyttöä, joilla ei ole pääsyä opetuk­seen. Taus­talla on perhei­den köyhyys, poikien merki­tystä koros­ta­vat asen­teet ja vaikeasti saavu­tet­ta­vat koulut. Vali­tet­ta­van usein tytöt jättä­vät koulun kesken joutues­saan naimi­siin.

”Kehi­tys­mai­den tyttö­jen koulu­tuk­seen tarvi­taan talou­del­lista ja erityi­sesti laadul­lista panos­tusta. Sisäl­löl­li­sesti laadu­kas koulu­tus antaa parem­mat eväät elämään ja tukee yhteis­kun­nan raken­tu­mista ja kasvua. Suoma­lai­sella osaa­mi­sella olisi tähän paljon annet­ta­vaa”, Toivakka sanoo.

”Tytöillä on oikeus omaan kehoonsa, joten seksu­aali- ja lisään­ty­mis­ter­vey­destä on kerrot­tava ja asiasta puhut­tava. Suomen on työs­ken­nel­tävä yhdessä muiden tyttö­jen oikeuk­siin panos­ta­vien maiden kanssa, jotta tulok­sia saadaan aikai­seksi”, Viro­lai­nen jatkaa.

”Meidän oma hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme ei olisi maail­man huip­pua, mikäli nais­ten ja tyttö­jen aseman eteen ei olisi tehty runsaasti töitä. Tänä päivänä tyttö­jen oikeuk­sien edis­tä­mi­nen on paras lahja, minkä sata­vuo­tias Suomi voi muulle maail­malle antaa”, kansan­edus­ta­jat päät­tä­vät.

Lisä­tie­dot:

Lenita Toivakka
puh. 046 920 7629
lenita.toivakka(at)eduskunta.fi

Anne-Mari Viro­lai­nen
puh. 050 512 1941
anne-mari.virolainen(at)eduskunta.fi

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.3.2023

Orpo: Ruot­sin asia on meidän

Suomi sai tänään Turkista kovasti odote­tun posi­tii­vi­sen vies­tin Nato-jäse­nyy­den etene­mi­ses­tään. Nyt näyt­tää­kin siltä, että meistä voisi tulla Naton täys­jä­sen jo kulu­van kevään aikana. Nato-proses­simme on tähän asti ollut histo­rial­li­sen nopea.

9.12.2022

Petteri Orpon ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen katsaus

Hyvät kuuli­jat, lähes vuosi sitten tammi­kuussa pidin ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa käsit­te­le­vän puheen Paasi­kivi-seurassa. Tote­sin tuol­loin, ettei vallit­se­vissa olosuh­teissa ikäviä­kään loppu­tu­le­mia voida sulkea pois. Tote­sin myös, miten täys­mit­tai­nen sota Ukrai­nassa olisi täysin erilai­nen kuin mitä olemme suku­pol­viin nähneet, johtaen arvaa­mat­to­miin ja pitkä­kes­toi­siin seurauk­siin.

1.4.2022

Krii­sin­kes­tävä Suomi – Suomen varau­tu­mi­nen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa

Tämä on Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus Suomen varau­tu­mista Ukrai­nan sodan aiheut­ta­miin ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­siin muutok­siin. Kokoo­mus haluaa Suomelle stra­te­gian siitä, miten Suomi

Skip to content