Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Jyrki Katai­sen puhe puolue­val­tuus­tossa

Jyrki Katai­sen puhe puolue­val­tuus­tossa

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Jyrki Katai­nen

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­tossa 27.9.2008 - muutok­set mahdol­li­sia puhut­taessa

Hyvät ystä­vät,

Haluan puhua tiis­tain järkyt­tä­vistä tapah­tu­mista. Meillä kaikilla on varmasti paha olla. Kun Kauha­joen murhe­näy­tel­män kaltai­nen tapah­tuma kohtaa, on suru ja hämmen­nys suun­na­ton. Varmasti jokai­selle meistä on nous­sut mieleen paljon vaikeita kysy­myk­siä, joihin ei tunnu löyty­vän vastauk­sia.

Pyrimme löytä­mään tapah­tu­neelle loogi­sen seli­tyk­sen, joka auttaisi meitä käsit­te­le­mään sitä. Mitkä ovat ne syyt, jotka ajavat yksit­täi­siä kansa­lai­sia näin äärim­mäi­siin tekoi­hin? En usko, että tapah­tu­neelle löytyy yksin­ker­taista ja kaiken­kat­ta­vaa seli­tystä, emmekä vält­tä­mättä koskaan saa tietää, mitä kaik­kea tapah­tu­neen taus­talla on ollut.

Missä olemme epäon­nis­tu­neet ja miten tämä trage­dia olisi voitu vält­tää? Ihan tätä samaa ? kuten jokai­nen meistä - olen itse­kin miet­ti­nyt.

Itseäni, ja uskon että meitä kaik­kia, ovat hämmen­tä­neet ne kommen­tit, joita olemme kuul­leet ja luke­neet niiden ihmis­ten kerto­mana, jotka jolla­kin tapaa tunsi­vat ampu­jan. Julki­suu­dessa olleissa kommen­teissa on todettu, että hän oli mukava, taval­li­nen ja sosi­aa­li­nen kaveri. Ei siis pääl­li­sin puolin katsot­tuna syrjäy­ty­nyt tai sairas.

Tämä on aina­kin itsel­läni herät­tä­nyt kysy­myk­sen, millä viran­omai­silla edes olisi ollut mahdol­li­suus puut­tua nuoren miehen toivot­to­muu­teen tai miele­non­gel­miin, ja jos olisi, niin kenen ja missä vaiheessa? Ei riit­tä­nyt, että oppi­lai­tok­sella oli poik­keuk­sel­li­sesti oma psyko­logi.

Jos lähei­set eivät huoman­neet mitään tai heidän toimes­taan ampu­jaa ei saatu hoitoon, niin olisiko joku viran­omai­nen voinut puut­tua asiaan?

Olen miet­ti­nyt sitä, olisiko tämä voinut vält­tää rahalla. Heti seuraa­vaksi mieleeni nouse­vat seuraa­vat kysy­myk­set: missä vaiheessa olisi tarvittu lisää rahaa ja kuka sitä olisi tarvin­nut: jos koulu, niin mikä koulu? Jos tervey­den­huolto, niin missä kunnassa ja minä vuonna? Poliisi, armeija vai kuka? Tapah­tuiko tämä teko siksi, että tekijä on jäänyt paitsi josta­kin palve­lusta rahan puut­teen vuoksi. Onko syynä se, että meillä on ollut liian vähän viran­omai­sia?

Tämän pohdin­nan tulok­sena olen miet­ti­nyt, miksi kukaan ei osan­nut ohjata häntä hoitoon? Oliko tarve täysin mahdo­tonta huomata? Varmas­ti­kin oli.

Jos tällai­set tapauk­set olisi mahdol­lista estää rahalla, niin käyte­tään varmasti kaikki tarvit­tava raha siihen. Se raha löytyy kyllä.

Luulen, että tässä on kyse josta­kin suurem­masta.

Toinen teema jota olen pohti­nut on se, että niin hyvä kuin inter­net onkin, näyt­tää olevan, että netissä moraali ja etikka eivät vält­tä­mättä ole samoja kuin todel­li­sessa elämässä. Netissä on helpom­paa elää ilman todel­li­sen maail­man mukai­sia hyvän ja pahan käsit­teitä. Jos kaikille avoi­met ihmis­kun­nan vihaa­jien yhtei­söt toimi­vat yhtä hyväk­syt­tynä, kuin mikä muu yhteisö hyvänsä, on tilanne vakava. Tämän pitäisi olla yhtä tuomit­ta­vaa riip­pu­matta siitä kokoon­tuuko yhteisö netissä vai todel­li­sessa elämässä. En halua syyt­tää inter­ne­tiä mistään, vaan vaatia samoja oikean ja väärän määri­tel­miä myös virtu­aa­li­maa­il­maan.

Vaikka asian loogi­nen selit­tä­mi­nen tai syyl­li­sen etsi­mi­nen onkin vaikeaa tai mahdo­tonta, emme me saa jäädä toimet­to­miksi.

Aivan alkuun on todet­tava se, että nyt tämä riit­tää! Me emme hyväksy tätä, ja suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tehdään kaikki voitava tämän estä­mi­seksi. Tämä tarkoit­taa myös sitä, että meidän jokai­sen on oltava valmiita luopu­maan josta­kin.
Viran­omais­toi­met

Halli­tuk­sella ja viran­omai­silla on varmasti mahdol­li­suus tehdä paljon.

Muutamme aselain­sää­dän­töä. Käsia­sei­den kanto­lu­pien saan­tia, hankin­taa ja valvon­taa on ehdot­to­masti tiuken­net­tava. Luovumme siis nykyi­sestä vapaasta aselain­sää­dän­nöstä, koska Suomi on muut­tu­nut.

Lasten ja nuor­ten psykiat­rian hoito tarvit­see varmasti lisää rahaa.

Kunnat paran­ta­vat koulu­ter­vey­den­huol­toa.

Samoin paran­namme inter­ne­tin seuran­taa.

Lisä­mää­rä­ra­hat ovat aina josta­kin muusta pois, mutta jos asian hoito vaatii rahaa, niin sen on löydyt­tävä.

Samoin muutamme viran­omais­ten välistä tiedon­vaih­toa mm. ihmis­ten terveys­tie­doissa. Luovumme osasta tähän saakka pyhää tieto­suo­jaa yhtei­sen hyvän edis­tä­mi­seksi.

Samoin uudis­tamme polii­sin toimin­ta­mal­leja.

Nämä kaikki on tehtävä. Riit­tä­vätkö nämä vian­omais­toi­met silti? En usko.

Yhteis­kun­nan kiel­loin, rajoi­tuk­sin ja tuke­vin toimen­pi­tein voimme varmasti pienen­tää tämän­kal­tai­sen tapah­tu­man toden­nä­köi­syyttä. Mitä vähem­män käsia­seita on, sitä pienempi mate­maat­ti­nen toden­nä­köi­syys on sillä, että pistoo­lilla tehtyjä onnet­to­muuk­sia tapah­tuu. Tällä­kin on merki­tys, mutta se ei poista itse ongel­maa.
Kansa­lais­vel­vol­li­suus

Me tarvit­semme Suomessa välit­tä­mi­sen ryhti­liik­keen. Tämä tarkoit­taa sitä, että jokai­sen meistä pitäisi miet­tiä, voisinko minä kantaa enem­män vastuuta lähei­sis­täni.

Yhtei­söl­li­syys ei synny, jos ihmi­set eivät sitä sisäistä tai halua. Lain säätäjä ei voi yhtei­söl­li­syyttä synnyt­tää.

Haluan, että jokai­nen suoma­lai­nen ottaa tämän vaka­vasti. On oikein, kun katson vähän kave­rin­kin perään. On oikein, että tiedän mitä naapu­rin mummolle kuuluu, on oikein että vies­ti­tän viran­omai­sille, jos kave­rin käyt­täy­ty­mi­nen huoles­tut­taa.

Tämä ei ole vastuun siir­tä­mistä pois polii­ti­koilta tai viran­omai­silta, vaan jokai­sen ihmi­sen luovut­ta­mat­to­mana velvol­li­suu­tena olevan humaa­nin vastuun alle­vii­vaa­mista. Viran­omai­set yksin ovat vaja­vai­sia toimi­aan.

Meidän on siis luovu­tet­tava vapau­des­tamme sulkea silmämme lähei­sil­tämme.

Haluan kiit­tää niitä satoja henki­löitä, jotka ovat viime­päi­vinä olleet yhtey­dessä polii­siin ja ilmoit­ta­neet uhkaa­vista videoista tai sivus­toista inter­ne­tissä. Se on yksi osa tämän päivän kansa­lais­vas­tuuta ja yhtei-sölli­syyttä.

Olen varma, että me perus­fik­sut ja vastuul­li­set suoma­lai­set osaamme ottaa vastuuta lähim­mäi­sis­tämme. Näin­hän meillä perin­tei­sesti on tehty. Hieno­kaan hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei kykene korvaa­maan aikui­sen ihmi­sen henki­lö­koh­taista vastuuta.

Meidän ei pidä antaa valtaa pelolle ja toivot­to­muu­delle. Emme halua luopua luot­ta­musyh­teis­kun­nasta ja korvata sitä polii­si­val­tiolla. Tiedän, että me osaamme kantaa vastuumme, kunhan vain sen teemme.

***

Hyvät ystä­vät,

Kokoo­muk­sen vaalioh­jel­man tavoit­teena on lisätä tuota yhtei­söl­li­syyttä, yhdessä teke­mi­sen meinin­kiä ja toisilta oppi­mista.

Ohjel­mamme on konkreet­ti­sia toimia ja esimerk­kejä, miten Kokoo­mus haluaa pistää hommat kunnissa kuntoon, jos vain suoma­lai­set anta­vat meille siihen mahdol­li­suu­den.

Kulu­neen vuoden aikana Kokoo­mus on järjes­tä­nyt satoja talkoita, joissa on maalattu päivä­ko­din aitoja, ulkoi­lu­tettu ikäih­mi­siä, kerätty leluja päivä­ko­tei­hin ja pistetty paik­koja kuntoon ympä­ris­tös­sämme.

Tässä vihkossa on kuvauk­sia noista talkoista. Sivulla 12 kerro­taan esimer­kiksi Hert­to­nie­men talkoista.

Täällä kerro­taan miten Vesi­lah­della vietiin vuodeo­sas­ton väki happea hauk­kaa­maan luon­toon.

Hollo­lassa kerät­tiin koulu­rep­puja Viipu­rin reip­paille koulu­lai­sille.

Piek­sä­mäellä kitket­tiin myrkyl­li­siä jätti­put­kia.

Tällä kaikella on tarkoi­tus näyt­tää kokoo­mus­laista yhtei­söl­listä asen­netta, että jos jokin on rempal­laan, sen voi pistää kuntoon muitta mutkitta. Ei tarvitse soit­taa kunnalle, viran­omai­selle tai vain puida nyrk­kiä taskussa kun kukaan ei laita tuota­kaan kuntoon.

Voi myös katsoa naapu­rin lapsien­kin perään, kysyä tarvit­seeko samassa rapussa asuva vanhus apua. Voi myös kysyä työka­ve­rilta tai muulta lähi­pii­riin kuulu­valta ?onko kaikki hyvin??, kun näkee että ei ehkä ole.

Sama asenne on saatava aikaan kunta­po­li­tii­kassa. On käärit­tävä hihat, otet­tava vastuuta ja ryhdyt­tävä toimeen. Terveys­kes­kus, koulu ja vanhain­koti on laitet­tava kuntoon siinä missä rikki­näi­nen aita tai roskattu puisto.

Teke­mi­nen, asioi­den kuntoon lait­ta­mi­nen ja yhdessä toimi­mi­nen luo toivoa parem­masta huomi­sesta. Kun pystymme yhdessä lait­ta­maan tämän homman kuntoon, niin pystymme yhdessä mihin vain.

Haluan nostaa muuta­man keskei­sen teeman ohjel­mas­tamme esille: perus­koulu, terveys­pal­ve­lut, ikäih­mis­ten palve­lut ja yhtei­söl­li­syys. Teemoista löytyy ohjel­mas­tamme myös konkreet­ti­sia toimin­ta­mal­leja.

Hyvä koulu on aikaa lapselle. Meillä on jo maail­man parhaat opet­ta­jat. Ryhmä­ko­koja pienen­tä­mällä opet­ta­jille jää enem­män aikaa oppi­lasta kohti. Laitamme halli­tuk­sessa koulu­jen kehit­tä­mi­seen lisä­ra­haa tällä vaali­kau­della 80 miljoo­naa euroa. Se oli kokoo­muk­sen vaade jo oppo­si­tiossa.

Haluamme että nyt kunnissa huoleh­di­taan, että tuo lisä­raha todella menee lastemme koulu­jen kehit­tä­mi­seen pohjat­to­mien kassa­me­no­jen sijaan. Siihen tarvi­taan kokoo­mus­lai­sia kunta­päät­tä­jiä.

Kaik­keen ei tarvitse odot­taa valtiota päät­tä­mään kunta­lais­ten puolesta. Lopen kunnassa on jo säädetty, että alakou­lussa on enin­tään 27 oppi­lasta luokal­laan. Vantaalla luokka jaetaan kahtia sellai­sia tunteja varten, joilla tarvi­taan erityistä keskit­ty­mistä.

Lohjalla koulun­käyn­tia­vus­ta­jien­kin työoloista on keksitty pitää parem­paa huolta. Kaikki saavat myös kesä­kuu­kausiksi töitä esimer­kiksi leirioh­jaa­jina ja kirjas­toissa.

Miten koulut voisi­vat edis­tää yhtei­söl­li­syyttä? Minun mieles­täni esimer­kiksi harras­tus­jär­jes­töt, seura-kunnat ja liikun­ta­jär­jes­töt teke­vät parasta työtä yhtei­söl­li­syy­den lisää­mi­seksi yhteis­kun­nassa. Harras­tus­mah­dol­li­suu­det ja yhdessä teke­mi­nen opitaan niissä.

Voisiko olla, että jokai­sessa Suomen koulussa ja oppi­lai­tok­sessa olisi yhtenä päivänä vuodessa näillä vapaa­eh­tois- ja harras­tus­jär­jes­töillä ja ?yhtei­söillä mahdol­li­suus tulla esit­te­le­mään toimin­taansa? Olisiko tämä yksi pieni askel, jotta saatai­siin syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevia lapsia ja nuoria mukaan yhtei­söl­li­seen toimin­taan?

Haluai­sin kuulla tähän ajatuk­seen myös opetusa­lan ammat­ti­lais­ten ja järjes­tö­jen näke­myk­siä?

Ohjel­mas­samme on esimerk­kejä myös terveys­pal­ve­lu­jen paran­ta­mi­sesta. Koulu­tus­mää­riä on lisät­tävä, jotta osaa­via hoita­jia ja lääkä­reitä riit­tää.

Oulu­lai­set ovat lisän­neet hoita­jien roolia hoidon tarpeen määrit­te­lyssä ? työn­jako selkiy­tyi ja palvelu parani. Espoo­lai­set ovat Jorvissa otta­neet käytän­nön, jossa henki­lö­kunta voi sopia vapaam­min työajois­taan ? työssä viih­ty­mi­nen paran­tui ja jous­ta­vuus vastaan­ot­toa­joissa lisään­tyi.

Pohjois-Karja­lan sairaan­hoi­to­pii­rissä sijai­set on vaki­nais­tettu. He sijais­ta­vat edel­leen, mutta vaki­nai­sissa virka­suh­teissa. Näin on mahdol­li­suus saada riit­tä­västi hoita­jia.

Kotkassa, Lahdessa ja Porvoossa lääkä­ri­pu­laan on löydetty vastaus osto­pal­ve­luista. Nyt joukko kotka­lai­sia pitää itse asiassa jo eriar­vois­ta­vana sitä, että kunnan omista terk­ka­reista ei saa yhtä hyvää palve­lua, kuin tästä yhdestä terveys­a­se­masta, jota pyörit­tää yksi­tyi­nen yritys.

Vanhus­ten palve­luissa on mahta­via käytän­töjä ympäri Suomea. Kuopio­lai­set ennal­taeh­käi­se­vät liikun­ta­mah­dol­li­suuk­silla vaivoja. Kotka­lai­silla on erin­omai­nen koti­sai­raa­la­käy­täntö. Tampe­reen Kotio! - projekti on kuntout­ta­nut ja kotout­ta­nut satoja ikäih­mi­siä takai­sin kotiin katta­vien palve­lui­den kera - sairaa­la­sän­gyn sijaan. Sodan­ky­lässä muis­ti­neu­vo­lassa on kuntou­tettu onnis­tu­neesti demen­tiaa sairas­ta­via. Porvoossa omais­hoi­ta­jien vapaa­päi­viin on keksitty nero­kas lähi­lo­mit­ta­ja­jär­jes­telmä.

Näitä kaik­kia me kokoo­mus­lai­set haluamme toteut­taa muual­la­kin.

Kunta­lai­set eri puolilla Suomea ovat näyt­tä­neet, että pelkkä lisä­ra­han vaati­mi­nen ei ole ainoa, mitä kunta­päät­täjä voi tehdä ? maailma on fiksuja ideoita pullol­laan, joilla paran­ne­taan suoma­lais­ten elämää.
* * *

Hyvät kuuli­jat,

Ohjel­mas­samme kerromme lisäksi miten muita­kin palve­luita järjes­te­tään eri puolilla Suomea vero­va­roja parhai­ten käyt­tä­mällä.

Ohjelma on täynnä käytän­nön toimia, joilla haluamme kunnissa edis­tää ilmasto- ja ympä­ris­tö­asioita. Lisäksi kerro­taan, miten kunnat ovat onnis­tu­neet saamaan uutta työtä yritys­ten toimin­taa helpot­ta­malla.

Kokoo­muk­sessa on aina ajateltu näin: jos jokin on vinossa, se pitää korjata. Ajat­te­lemme, että yhdessä toimeen ryhty­mällä tapah­tuu enem­män kuin arvos­te­le­malla.

Lisäksi pyörää ei kannata keksiä uudes­taan. Suomi on täynnä lois­ta­via käytän­töjä toteut­taa palve­lut kun vain anne­taan mahdol­li­suus moni­muo­toi­suu­delle, luovuu­delle ja kekse­liäi­syy­delle.

Eri kunnissa etelästä pohjoi­seen ja lännestä itään on jokai­sessa tehty jota­kin parem­min kuin muualla. Eri puolu­eet ovat olleet raken­ta­massa parem­paa hyvin­voin­tia kunta­lai­sille. Me kokoo­mus­lai­set pistämme asiat yhdessä kuntoon.

* * *

Arvon puolue­val­tuu­te­tut,

Haluai­sin välit­tää kaut­tanne myös vies­tin viime­ai­kai­seen keskus­te­luun kaavoi­tuk­sen ilmasto- ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sista.

Keskus­telu ?puutar­ha­kau­pun­git vastaan beto­ni­lä­hiöt? ei ole tästä maail­masta ja pelk­kää mieli­ku­villa kikkai­lua.

Ensin­nä­kin: kokoo­mus­lai­suus on vapautta valita elämän­tyy­linsä, myös asuin­pai­kan suhteen. Minä en halua tunkea ihmi­siä vasten tahtoa kerros­ta­loi­hin enkä myös­kään kauas keskus­toista. Jokai­nen ihmi­nen ja perhe saa valita asuin­paik­kansa itse.

Toiseksi: tarvit­semme kaiken­laista asumista. Haja-asutusa­lu­eella voi asua miten haluaa. Kaupun­kei­hin ja kuntiin tarvit­semme viih­tyi­sästi kaavoi­tet­tuja omako­ti­ta­loja, rivi­ta­loja ja kerros­ta­loja, joiden lähis­töltä palve­lut ja jouk­ko­lii­kenne löyty­vät.

Kolman­neksi: Kaavoi­tuk­sen pitää ehdot­to­masti olla ener­giaa sääs­tä­vää ja ekolo­gista. Kaavoi­te­taan erilai­sia asumis­muo­toja eheästi fiksu­jen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien varteen. Eheä ei tarkoita ahdasta. Tiivis ja ekolo­gi­nen ei tarkoita epäviih­tyi­sää.

Jokai­nen suoma­lai­nen siis valit­koon itse ilman korkean tahon neuvoja oman kotinsa. Siitä tosin on pidet­tävä kiinni, että yhdys­kun­ta­ra­kenne koko­nai­suu­des­saan on eheä ja ekolo­gi­nen.

* * *

Rakkaat ystä­vät,

vaalei­hin on neljä viik­koa. Meidän ehdo­kas­a­set­te­lumme onnis­tui hyvin, ja kokoo­muk­sen poruk­kaan luote­taan.

Ykkös­paikka vaaleissa on meille täysin mahdol­li­nen. Tavoit­te­lemme sitä, jotta saisimme yhdessä muut­taa kuntiamme ja saat­taa siten ne lähem­mäksi kunta­lai­sia. Anne­taan suoma­lai­sille syitä lähteä mukaan teke­mi­sen meinin­kiin. Meillä riit­tää teki­jä­nai­sia ja -miehiä.

Jatke­taan toivo­tal­koita ja ryhdy­tään Suomen suurim­maksi kunta­puo­lu­eeksi. Tehdään se yhdessä!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

Skip to content