Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Jyrki Katai­nen: On palat­tava perus­asioi­hin

Jyrki Katai­nen: On palat­tava perus­asioi­hin

Julkaistu:

Suomen menes­tys perus­tuu yhteis­kun­ta­mal­liin, jonka perus­pi­la­reita ovat työn­teko, kilpai­lu­ky­kyi­nen talous, tasa-arvoi­set palve­lut ja huolen­pito. Tasa-arvoa tuot­ta­vat palve­lut ja tulon­siir­rot kyetään rahoit­ta­maan, kun pohjalla on tasa­pai­noi­nen julki­nen talous ja riit­tä­västi kannat­ta­via ja kasva­via yrityk­siä, jotka työl­lis­tä­vät.

Yhteis­kun­ta­mal­limme kestä­vyy­den kannalta edessä on suuria haas­teita. Toivoa kuiten­kin tuo se, että ratkai­sut ovat meidän suoma­lais­ten itsemme tehtä­vissä. Kysy­mys onkin siitä, olem­meko me yhä niitä samoja päät­tä­väi­siä suoma­lai­sia, jotka ovat aina osan­neet hoitaa omat asiansa kuntoon. Vaikeissa tilan­teissa olemme purreet huulta, mutta toimi­neet. Vaikei­den asioi­den vält­tely olisi vastuut­to­muutta ja suoma­lais­ten heit­teille jättä­mistä. Se olisi myös hyvin epäsuo­ma­lai­nen peri­aate.

Moni ei vält­tä­mättä tiedosta edes­sämme olevia haas­teita, koska useim­malla elämä menee enti­seen malliin. Ehkä rujoim­min tosi­asiat ovat kohdan­neet ne meistä, jotka ovat menet­tä­neet työpaik­kansa, tai eivät ole saaneet työtä etsi­mi­sestä huoli­matta. Tarkoi­tuk­seni ei ole peläs­tyt­tää ketään. Haluan silti, että jokai­nen suoma­lai­nen tiedos­taa sylis­sämme olevat ja kansa­kun­tamme tule­vai­suu­den kannalta erit­täin kriit­ti­set haas­teet. Nyt niihin on vielä mahdol­lista löytää ratkai­sut pienin vaurioin. Tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen on viisau­den alku.

Suomea haas­taa kestä­vyys­vaje

Suomessa väestö ikään­tyy poik­keuk­sel­li­sen nopeasti, minkä seurauk­sena tarvit­semme tule­vai­suu­dessa yhä enem­män vero­tu­loja lunas­taak­semme lupauk­set palve­luista ja huolen­pi­dosta. Samaan aikaan vuosi vuodelta yhä harvempi suoma­lai­nen käy töissä. Työi­käis­ten määrä vähe­nee koko ajan ja sen seurauk­sena Suomessa tehdään vähem­män työtä joka vuosi. Vähem­män työtä tarkoit­taa vähem­män vero­tu­loja ja vähem­män hyvin­voin­tia.

Yhtälö ei ole tasa­pai­nossa. Tulot vähe­ne­vät samalla kun menot kasva­vat. Tätä epäsuh­taa kutsu­taan julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeeksi. Se tarkoit­taa, että ellemme uudista Suomea, rahat eivät riitä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan yllä­pi­tä­mi­seen.

Samaan aikaan ikään­ty­mi­sen kanssa Suomea haas­taa poik­keuk­sel­li­sen nopea elin­kei­no­ra­ken­teen muutos. Neljässä vuodessa teol­li­suu­desta on hävin­nyt 60 000 työpaik­kaa. Raken­ne­muu­tosta ja teol­li­suu­den työpaik­ka­me­ne­tyk­siä on vauh­dit­ta­nut Suomen heiken­ty­nyt kilpai­lu­kyky. Suomessa palkat ovat nous­seet tuot­ta­vuu­den kasvua nopeam­min samaan aikaan, kun esimer­kiksi vien­ti­hin­nat ovat pudon­neet tuntu­vasti. Erilai­sista syistä johtuen kaik­kia niitä tuot­teita ja palve­luja, joita olemme maail­malle kaupan­neet, ei enää osteta enti­seen malliin.

Ikään­ty­mi­sen ja elin­kei­no­ra­ken­teen muutok­sen aiheut­ta­mat haas­teet pakot­ta­vat meitä uudis­ta­maan Suomea. Suomi velkaan­tuu jo nyt uhkaa­van ripeää vauh­tia. Edessä on leik­kauk­sia ja veron­ko­ro­tuk­sia jo aiem­min tehty­jen päälle. Emme kuiten­kaan selviä vain budjet­tia höylää­mällä, vaan meidän on etsit­tävä ratkai­suja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan raken­teel­li­siin heik­kouk­siin. Yhtä tärkeää on löytää keinoja yritys­ten kasvun vahvis­ta­mi­seksi, jotta syntyisi uusia pysy­viä työpaik­koja.

On palat­tava perus­asioi­hin. Tasa-arvoi­set palve­lut ja huolen­pito turva­taan teke­mällä työtä ja huoleh­ti­malla talou­temme kilpai­lu­ky­vystä.

Lisää työtä ja kilpai­lu­ky­kyä

Työi­käi­sen väen vähen­tyessä tarvit­semme liudan uudis­tuk­sia, joilla kyetään lisää­mään tehty­jen työtun­tien määrää, piden­tä­mään työuria ja saamaan yhä useampi suoma­lai­nen mukaan työelä­mään. Elämme pidem­pään, saamme eläkettä pidem­pään ja käytämme palve­luja pidem­pään. On siten ymmär­ret­tä­vää ja reilua tehdä vasti­neeksi työtä hieman enem­män, koska muutoin­han joutui­simme tinki­mään eläk­keistä ja palve­luista. Tämä ei olisi oikein. Lisää työtä tarkoit­taa parem­pia ansioita, parem­pia julki­sia palve­luita ja vahvem­paa eläke­tur­vaa. Työn määrän lisää­mi­nen on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kohta­lon­ky­sy­mys.

Halli­tus on joulu­kuussa pyytä­nyt työelä­män osapuo­lia teke­mään esityk­siä työurien piden­tä­mi­seksi. Mitä päät­tä­väi­sem­piä uudis­tuk­sia halli­tus ja työmark­ki­na­jär­jes­töt kyke­ne­vät teke­mään työn määrän lisää­mi­seksi, sitä pienempi on paine meno­jen leik­kaa­mi­seksi ja vero­jen korot­ta­mi­seksi.

Kilpai­lu­ky­kyi­nen talous puoles­taan tarkoit­taa lisää työpaik­koja. Ja työpaik­koja tarvi­taan: jopa 180 000 työha­luista ja -kykyistä suoma­laista on vailla työtä. Tämä on yksi­löi­den ja yhteis­kun­nan kannalta kestä­mä­tön tilanne.

Uusien työpaik­ko­jen luomi­nen edel­lyt­tää uudis­tuk­sia, jotka kannus­ta­vat yrityk­siä inves­toi­maan ja palk­kaa­maan uusia työn­te­ki­jöitä. Meidän on pidet­tävä huolta siitä, että työn teke­mi­nen ja teet­tä­mi­nen Suomessa kannat­taa. Kansain­vä­li­nen kilpai­lu­kyky tarkoit­taa esimer­kiksi sitä, että suoma­lai­set tuot­teet ja palve­lut pärjää­vät kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Vain kannat­tava yritys työl­lis­tää.

Kilpai­lu­ky­kyä paran­ta­vien raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten rinnalla tarvit­semme palk­ka­rat­kai­suja, jotka lisää­vät työpaik­koja eivätkä vähennä niitä. Suomen Pankin arvion mukaan maltil­li­nen palk­ka­rat­kaisu voisi luoda Suomeen parissa vuodessa jopa kymme­niä tuhan­sia uusia työpaik­koja. Myös tässä asiassa työelä­män osapuo­let ovat Suomen tule­vai­suu­den kannalta paljon varti­joina.

Meno­jen leik­kauk­set ja vero­jen koro­tuk­set tuntu­vat aina kipeiltä. Niiden määrä voidaan kuiten­kin pitää maltil­li­sena, jos osaamme tehdä taloutta pitkällä aika­vä­lillä kasvat­ta­via ja vahvis­ta­via päätök­siä. On oikein lait­taa tulot ja menot tasa­pai­noon. Velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen ei tarkoita hyvin­voin­nin pysy­vää supis­ta­mista, vaan päin­vas­toin. Jotta työl­li­syys ja hyvin­vointi voisi­vat kehit­tyä myös tule­vai­suu­dessa, meidän on korjat­tava heik­kou­temme. On oikein tehdä kaikki ne uudis­tuk­set, jotka varmis­ta­vat, että Suomi on hyvin­voin­tiyh­teis­kunta myös lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen.

Meidän on löydet­tävä tahtoa raken­taa menes­ty­vää Suomea. Me pärjäämme varmasti, ellemme anna kyyni­syy­den, poliit­ti­sen pelin, riite­lyn, syyl­lis­ten etsi­mi­sen, ahneu­den tai itsek­kyy­den johtaa Suomea teke­mät­tö­myy­teen. Tule­vien vuosi­kym­me­nien menes­tys edel­lyt­tää meiltä suoma­lai­silta lujuutta, itsensä likoon lait­ta­mista ja rohkeutta.

Kirjoi­tus on julkaistu Savon Sano­missa 13.1.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

6.10.2023

Paula Risikko ja Jarno Limnell: Nuor­ten pahoin­vointi horjut­taa yhteis­kun­tamme turval­li­suutta      

Nuori­so­vä­ki­val­lan lisään­ty­mi­sestä ympäri Suomea on uuti­soitu jo pitkään, samoin nuor­ten keskuu­dessa ilme­ne­vän, toisiin nuoriin kohdis­tu­van kiusaa­mi­sen ja väki­val­lan lisään­ty­mi­sestä. Nämä

Skip to content