Jyrki Katainen: On palattava perusasioihin

Suomen menestys perustuu yhteiskuntamalliin, jonka peruspilareita ovat työnteko, kilpailukykyinen talous, tasa-arvoiset palvelut ja huolenpito. Tasa-arvoa tuottavat palvelut ja tulonsiirrot kyetään rahoittamaan, kun pohjalla on tasapainoinen julkinen talous ja riittävästi kannattavia ja kasvavia yrityksiä, jotka työllistävät.

Yhteiskuntamallimme kestävyyden kannalta edessä on suuria haasteita. Toivoa kuitenkin tuo se, että ratkaisut ovat meidän suomalaisten itsemme tehtävissä. Kysymys onkin siitä, olemmeko me yhä niitä samoja päättäväisiä suomalaisia, jotka ovat aina osanneet hoitaa omat asiansa kuntoon. Vaikeissa tilanteissa olemme purreet huulta, mutta toimineet. Vaikeiden asioiden välttely olisi vastuuttomuutta ja suomalaisten heitteille jättämistä. Se olisi myös hyvin epäsuomalainen periaate.

Moni ei välttämättä tiedosta edessämme olevia haasteita, koska useimmalla elämä menee entiseen malliin. Ehkä rujoimmin tosiasiat ovat kohdanneet ne meistä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa, tai eivät ole saaneet työtä etsimisestä huolimatta. Tarkoitukseni ei ole pelästyttää ketään. Haluan silti, että jokainen suomalainen tiedostaa sylissämme olevat ja kansakuntamme tulevaisuuden kannalta erittäin kriittiset haasteet. Nyt niihin on vielä mahdollista löytää ratkaisut pienin vaurioin. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Suomea haastaa kestävyysvaje

Suomessa väestö ikääntyy poikkeuksellisen nopeasti, minkä seurauksena tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän verotuloja lunastaaksemme lupaukset palveluista ja huolenpidosta. Samaan aikaan vuosi vuodelta yhä harvempi suomalainen käy töissä. Työikäisten määrä vähenee koko ajan ja sen seurauksena Suomessa tehdään vähemmän työtä joka vuosi. Vähemmän työtä tarkoittaa vähemmän verotuloja ja vähemmän hyvinvointia.

Yhtälö ei ole tasapainossa. Tulot vähenevät samalla kun menot kasvavat. Tätä epäsuhtaa kutsutaan julkisen talouden kestävyysvajeeksi. Se tarkoittaa, että ellemme uudista Suomea, rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Samaan aikaan ikääntymisen kanssa Suomea haastaa poikkeuksellisen nopea elinkeinorakenteen muutos. Neljässä vuodessa teollisuudesta on hävinnyt 60 000 työpaikkaa. Rakennemuutosta ja teollisuuden työpaikkamenetyksiä on vauhdittanut Suomen heikentynyt kilpailukyky. Suomessa palkat ovat nousseet tuottavuuden kasvua nopeammin samaan aikaan, kun esimerkiksi vientihinnat ovat pudonneet tuntuvasti. Erilaisista syistä johtuen kaikkia niitä tuotteita ja palveluja, joita olemme maailmalle kaupanneet, ei enää osteta entiseen malliin.

Ikääntymisen ja elinkeinorakenteen muutoksen aiheuttamat haasteet pakottavat meitä uudistamaan Suomea. Suomi velkaantuu jo nyt uhkaavan ripeää vauhtia. Edessä on leikkauksia ja veronkorotuksia jo aiemmin tehtyjen päälle. Emme kuitenkaan selviä vain budjettia höyläämällä, vaan meidän on etsittävä ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteellisiin heikkouksiin. Yhtä tärkeää on löytää keinoja yritysten kasvun vahvistamiseksi, jotta syntyisi uusia pysyviä työpaikkoja.

On palattava perusasioihin. Tasa-arvoiset palvelut ja huolenpito turvataan tekemällä työtä ja huolehtimalla taloutemme kilpailukyvystä.

Lisää työtä ja kilpailukykyä

Työikäisen väen vähentyessä tarvitsemme liudan uudistuksia, joilla kyetään lisäämään tehtyjen työtuntien määrää, pidentämään työuria ja saamaan yhä useampi suomalainen mukaan työelämään. Elämme pidempään, saamme eläkettä pidempään ja käytämme palveluja pidempään. On siten ymmärrettävää ja reilua tehdä vastineeksi työtä hieman enemmän, koska muutoinhan joutuisimme tinkimään eläkkeistä ja palveluista. Tämä ei olisi oikein. Lisää työtä tarkoittaa parempia ansioita, parempia julkisia palveluita ja vahvempaa eläketurvaa. Työn määrän lisääminen on hyvinvointiyhteiskunnan kohtalonkysymys.

Hallitus on joulukuussa pyytänyt työelämän osapuolia tekemään esityksiä työurien pidentämiseksi. Mitä päättäväisempiä uudistuksia hallitus ja työmarkkinajärjestöt kykenevät tekemään työn määrän lisäämiseksi, sitä pienempi on paine menojen leikkaamiseksi ja verojen korottamiseksi.

Kilpailukykyinen talous puolestaan tarkoittaa lisää työpaikkoja. Ja työpaikkoja tarvitaan: jopa 180 000 työhaluista ja -kykyistä suomalaista on vailla työtä. Tämä on yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta kestämätön tilanne.

Uusien työpaikkojen luominen edellyttää uudistuksia, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan ja palkkaamaan uusia työntekijöitä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että työn tekeminen ja teettäminen Suomessa kannattaa. Kansainvälinen kilpailukyky tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaiset tuotteet ja palvelut pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Vain kannattava yritys työllistää.

Kilpailukykyä parantavien rakenteellisten uudistusten rinnalla tarvitsemme palkkaratkaisuja, jotka lisäävät työpaikkoja eivätkä vähennä niitä. Suomen Pankin arvion mukaan maltillinen palkkaratkaisu voisi luoda Suomeen parissa vuodessa jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Myös tässä asiassa työelämän osapuolet ovat Suomen tulevaisuuden kannalta paljon vartijoina.

Menojen leikkaukset ja verojen korotukset tuntuvat aina kipeiltä. Niiden määrä voidaan kuitenkin pitää maltillisena, jos osaamme tehdä taloutta pitkällä aikavälillä kasvattavia ja vahvistavia päätöksiä. On oikein laittaa tulot ja menot tasapainoon. Velkaantumisen taittaminen ei tarkoita hyvinvoinnin pysyvää supistamista, vaan päinvastoin. Jotta työllisyys ja hyvinvointi voisivat kehittyä myös tulevaisuudessa, meidän on korjattava heikkoutemme. On oikein tehdä kaikki ne uudistukset, jotka varmistavat, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös lapsillemme ja heidän lapsilleen.

Meidän on löydettävä tahtoa rakentaa menestyvää Suomea. Me pärjäämme varmasti, ellemme anna kyynisyyden, poliittisen pelin, riitelyn, syyllisten etsimisen, ahneuden tai itsekkyyden johtaa Suomea tekemättömyyteen. Tulevien vuosikymmenien menestys edellyttää meiltä suomalaisilta lujuutta, itsensä likoon laittamista ja rohkeutta.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.1.2013