Jyrki Katainen: Harmaa talous kuriin

Rehellisiä, Suomea rakentavia, työpaikkoja ja hyvinvointia luovia yrittäjiä ei saa rankaista muiden harjoittamasta rikollisesta toiminnasta. Jos harmaan talouden vastaiset toimet hankaloittavat pääosin rehellisten yrittäjien työtä, saamatta kaivattuja tuloksia aikaan, on lopputulos alkuperäistä tilannetta pahempi.

Harmaa talous on suuri vitsaus hyvinvointiyhteiskunnalle. Se vie rehellisten työpaikat sekä verotulot, joilla rahoitetaan päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset. Siksi on hyvä, että harmaasta taloudesta puhutaan. Hallitus on myös toiminut tiukasti ja useilla eri toimenpiteillä harmaan talouden kitkemiseksi.

Me poliitikot ja viranomaiset olemme kaikki samalla puolella harmaata taloutta vastaan. Syyttelyn sijaan kaikkien olisi parempi keskittyä uusien tehokkaiden toimien etsintään harmaan talouden torjuntaan. Parhaat toimet ovat sellaisia, joilla puututaan tiukasti väärinkäytöksiin, mutta ei rasiteta rehellisten toimijoiden työtä kohtuuttomasti lisääntyvillä vaatimuksilla.

Hyvä keino torjua harmaata taloutta on lisätä resursseja oikeille viranomaisille. Juuri näin on tehty. Hallituksen esitys uuden harmaan talouden selvityskeskuksen perustamiseksi verohallintoon on juuri käsittelyssä eduskunnassa. Tällä vakinaistetaan aiempi viranomaisyhteistyöhön perustunut väliaikainen hanke. Harmaan talouden torjuntaohjelman toteuttamiseksi on varattu myös tuntuvasti lisärahaa.

Suomalaisilla työmarkkinoilla ja erityisesti muualta tulevien työntekijöiden työehtojen kanssa on oltava tarkkana. Suomeen saa tulla töihin, mutta suomalaisilla työehdoilla. Kaksia työmarkkinoita emme suvaitse. Rakennusalalla otetaan käyttöön ensi vuonna käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Se kitkee harmaan talouden toimijoiden mahdollisuuksia. Myös vertailutietojen saatavuutta luottolaitoksista viranomaisille parannetaan.

Tämän lisäksi harmaan talouden toimintaohjelma on käynnistänyt useita viranomaisselvityksiä koskien mm. rakennusalan toimijoiden ilmoitusvelvollisuutta ja ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostamista. Myös tilaajavastuulain tiedot pyritään saamaan julkiseen rekisteriin.

Veroparatiisien veronkiertomahdollisuuksia vastaan taistellaan jatkuvasti solmimalla tietojenvaihtosopimuksia. Näitä on tällä vaalikaudella solmittu 30 eri veroparatiisina toimineen maan kanssa. Pelkkä sopimusten laatiminen on vasta hyvä alku. Sopimusten avulla on myös kerättävä tietoa ja saatava veronkiertäjät kuriin.

Harmaan talouden kitkeminen on jatkuvaa ja päämäärätietoista toimintaa, jossa juhlapuheilla ei paljon asiaa edistetä. Siksi hallitus on keskittynyt puheiden sijaan laajoihin ja voimakkaisiin toimiin. Samalla on muistettava, että toimet harmaata taloutta vastaan eivät saa kohdistua väärin. Rehellisiä, Suomea rakentavia, työpaikkoja ja hyvinvointia luovia yrittäjiä ei saa rankaista muiden harjoittamasta rikollisesta toiminnasta. Jos harmaan talouden vastaiset toimet hankaloittavat pääosin rehellisten yrittäjien työtä, saamatta kaivattuja tuloksia aikaan, on lopputulos alkuperäistä tilannetta pahempi.

Työ harmaan talouden kitkemiseksi on pitkäjänteistä. Harkinnan on oltava mukana viranomaisten puolelta, jotta keskitytään oikeisiin toimiin. Tarkoitus ei saa nimittäin pyhittää keinoja. Haluamme lopettaa harmaan talouden, emme muuta taloutta. Viranomaisten on oltava työssä ajan hermolla. Rikolliset keksivät jatkuvasti uusia keinoja kiertää lainsäädäntöä ja verotusta. Veronkierto on varastamista yhteiskunnan kaikkein köyhimmiltä, pois tulonsiirtojen ja palveluiden rahoituksesta. Sitä emme hyväksy.

Kolumni on julkaistu Turun Sanomissa 2.11.2010