Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Hemming: Halli­tuk­sen toimilla turva­taan hyvin­voin­ti­pal­ve­lut

Hemming: Halli­tuk­sen toimilla turva­taan hyvin­voin­ti­pal­ve­lut

Julkaistu:

Valtio­neu­vos­ton selon­teko valtion­ta­lou­den kehyk­sistä vuosille 2010-2013
Lähe­te­kes­kus­telu 31.3.2009 klo 12.00
Ryhmä­pu­heen­vuoro
Kansan­edus­taja Hanna-Leena Hemming

Valtion­ta­lou­den kehyk­set linjaa­vat talous­po­li­tiik­kaa neljän vuoden ajalle. Pitkään aikaan viesti talou­den, ja varsin­kin julki­sen talou­den tilasta ei ole ollut näin synkkä.
Työt­tö­myy­den ennus­te­taan nouse­van yhdek­sään prosent­tiin vielä tänä vuonna. Vero­tu­lo­jen pienen­tyessä valtio joutuu otta­maan lisää velkaa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoittamiseksi.Laskusuhdanteesta on myös posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia, kuten esimer­kiksi korkealle kohon­nei­den inflaa­tion ja korko­ta­son alen­tu­mi­nen. Olemme kuiten­kin vaka­van paikan edessä, koska taan­tuma voi pahim­mil­laan johtaa julki­sen talou­den krii­siin. Nyt on osat­tava tehdä oikeita valin­toja, joilla taan­tu­masta ja ikään­ty­mi­sen haas­teista selvi­tään tule­valla vuosi­kym­me­nellä.
Vaikeina aikoina on hyvä muis­taa, että murrok­sessa on aina myös mahdol­li­suus. Meidän ei kannata jäädä surkut­te­le­maan asioita, joita emme voi muut­taa, vaan tart­tua niihin haas­tei­siin, joihin voimme itse vaikut­taa. Mikäli pystymme uudis­tu­maan, vahvis­ta­maan Suomen talou­den raken­teita ja paran­ta­maan koulu­tus­ta­soamme enti­ses­tään, Suomi voi nousta taan­tu­masta ensim­mäis­ten joukossa. Kun kasvu ja kysyntä jälleen lähte­vät nousuun, ajan tasalla olevat, kette­rät maat hyöty­vät uusista mark­ki­noista.
Jo usei­den halli­tus­ten harjoit­ta­man johdon­mu­kai­sen talous­po­li­tii­kan ja valtion­ve­lan lyhen­tä­mi­sen ansiosta Suomen julki­nen talous on vahvalla lähtö­ta­solla. Voimme ottaa lisää velkaa, jolla­lie­ven­ne­tään taan­tu­man vaiku­tuk­sia kunta­ta­lou­teen, työl­li­syy­teen ja vero­tuot­to­jen piene­ne­mi­seen.
Nyt käytössä olevan ennus­teen mukaan kasvu alkaisi vasta vuoden 2010 puolella. Suuret ikäluo­kat ovat tuol­loin siir­ty­mässä eläk­keelle ja työi­käis­ten määrä piene­nee joka vuosi. Raken­teel­li­set uudis­tuk­set olisi­vat olleet vält­tä­mät­tö­miä joka tapauk­sessa, mutta tämän talous­ti­lan­teen myötä niitä tarvi­taan entistä kipeäm­min. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tukee­hal­li­tuk­sen perus­lin­jausta siitä, että työn­teosta on tehtävä entistä houkut­te­le­vam­paa. Työelä­mään siir­ty­mistä nopeu­te­taan opin­toja ja opis­ke­le­maan pääsyä vauh­dit­ta­malla. Työuria voidaan piden­tää­myös loppu­päästä, kun ihmis­ten työky­kyä pide­tään yllä ja työn­teko nykyi­sen eläkeiän jälkeen­kin tehdään kannat­ta­vam­maksi. Tarvit­semme myös lisää työpe­räistä maahan­muut­toa. Viime aiko­jen uuti­set esimer­kiksi HUS:n palve­luk­seen otet­ta­vista ulko­mai­sista sairaan­hoi­ta­jista tule­vat jatkossa olemaan arki­päi­vää.
Raken­teel­li­siin uudis­tuk­siin kuulu­vat myös tuot­ta­vuus­oh­jel­man toteut­ta­mi­nen sekä kunta- ja palve­lu­ra­ken­teen kehit­tä­mi­nen. Kuntien luku­mää­rän vähen­ty­mi­nen ei riitä, vaan palve­lut on pystyt­tävä aikaan­saa­maan tehok­kaam­min. Tuot­ta­vuu­den kasvu on oleel­li­nen osa palet­tia, jolla Suomi pystyy selviy­ty­mään työvoi­man supis­tu­mi­sesta sekä ikään­ty­mi­sen aiheut­ta­masta palve­lu­tar­pei­den kasvusta.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä toteaa, että jo tehdyt veron­ke­ven­nyk­set ovat tärkeitä sekä raken­ne­po­liit­ti­sesti että suhdan­ne­po­liit­ti­sesti koti­mai­sen kysyn­nän yllä­pi­tä­mi­seksi. Työn vero­tusta keven­tä­mällä kannus­te­taan sekä teke­mään että anta­maan työtä. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työn verot­ta­mi­sesta ympä­ristö- ja kulu­tus­ve­ro­jen suun­taan, mikä auttaa myös ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sessa tais­te­lussa. Jokai­sella on mahdol­li­suus tarkis­taa kulu­tus­tot­tu­muk­si­aan vähem­män saas­tut­ta­vaan suun­taan tai sitten, jos mistään ei halua tinkiä,maksaa enem­män veroja. Fossii­li­siin polt­toai­nei­siin painot­tuva ener­gia­ve­ro­jen koro­tus on erit­täin perus­teltu ilmas­ton­muu­tok­sen näkö­kul­masta. Aivan yhtä perus­tel­tua on saat­taa koro­tuk­set voimaan vasta vuonna 2011, kun talou­den arvioi­daan olevan jo nousussa. Näin ollen ratkai­sussa on otettu huomioon myös kulu­van ja seuraa­van vuoden elvy­tys­vai­ku­tus.
Taan­tuma iskee voimalla myös kuntiin, ja niiden vero­tu­lot ovat jo nyt laskussa. On vält­tä­mä­töntä turvata suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut, kuten koulut, tervey­den­huolto ja päivä­ko­dit. Kehys­ten yhtey­dessä päätet­tiin­kin mitta­vista kunta­ta­loutta tuke­vista toimista. Kiin­teis­tö­ve­ron ala- ja ylära­joja koro­te­taan ja yhtei­sö­ve­ro­tuot­to­jen jako-osuutta korja­taan väliai­kai­sesti kuntien hyväksi. Kiin­teis­tö­ve­roista saatava lisä­tulo riip­puu kunnista itses­tään, sillä ne voivat tehdä omat päätök­sensä veron tasosta anne­tun vaih­te­lu­vä­lin sisällä. Onkin tärkeää, että päätös­valta näissä asioissa säily­te­tään mahdol­li­sim­man pitkälle kunnissa. Näin jokai­nen kunta voi itse miet­tiä, mikä on järke­vää poli­tiik­kaa niin kunnan asuk­kai­den kuin siellä toimi­van elin­kei­noe­lä­män­kin suhteen.
Nämä toimet yhdessä kela­mak­sun pois­ton kanssa vahvis­ta­vat kunta­ta­loutta vuosi­ta­solla jopa lähes 700 miljoo­nalla eurolla, sitten kun ratkai­sut ovat täysi­mää­räi­sesti voimassa. Kulu­valle vuodel­le­kin vaiku­tuk­siksi arvioi­daan lähes 500 miljoo­naa euroa. Tämä tarkoit­taa todella merkit­tä­vää tuki­pa­ket­tia kuntien palve­lui­den rahoit­ta­mi­seen.
Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on tyyty­väi­nen siihen, että halli­tus on käynyt ripei­siin toimiin auttaak­seen kuntia vaikeassa tilan­teessa. Taan­tuma vaikut­taa sekä valtion- että kuntatalouteen,mutta tässä kohtaa valtio ottaa niskoil­leen molem­pien taak­kaa. Valtion velkaan­tu­mi­nen onmo­nin­ker­taista kuntiin verrat­tuna, ja näin ollen valtion­ta­lous niiaa syvem­mälle kuin kunta­ta­lous. Tämä on perus­tel­tua, sillä Suomen julki­sen talou­den hyvän kunnon vuoksi valtio on saanut­li­sä­vel­kaa kohta­lai­sen alhai­sella korolla. Jatkossa kuntien on kuiten­kin pystyt­tävä tehos­ta­maan omaa toimin­taansa ja saatava meno­jen kasvu kuriin. Mikäli mitään ei tehdä, palve­lu­jen rahoi­tus ei tarpei­den jatku­vasti kasvaessa kerta kaik­ki­aan onnistu.
Tule­vai­suus­puo­lu­eena Kokoo­mus nostaa erityi­sesti esille osaa­mi­sen ja inno­vaa­tioi­den merki­tyk­sen julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sessa. Hyvin­voin­nin säilyt­tä­mi­nen vaatii parem­paa tuot­ta­vuutta, jäyk­kien raken­tei­den uudis­ta­mista ja sitä, että kaikki työky­kyi­set ovat mukana työelä­mässä. Inno­vaa­tiot, tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­nen sekä orga­ni­saa­tioi­den ja raken­tei­den kehit­tä­mi­nen tuovat talou­teen peli­va­raa ja sääs­tä­vät veroeu­roja.
Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sen tarkoi­tus on taata tarvit­tava palve­lu­taso väes­tön ikään­tyes­sä­kin. Työt on järjes­tet­tävä fiksum­min - eli siten, että ne hoitu­vat laaduk­kaam­min, nopeam­min ja kustan­nus­te­hok­kaasti. Tärkeää on myös se, ettei kuntia nyt rasi­teta uusilla vaati­muk­silla etuuk­sien paran­ta­mi­sesta ja palve­lu­jen laajen­ta­mi­sesta, vaan pyri­tään vastuul­li­sesti turvaa­maan nykyi­nen palve­lu­taso.
Muutama sana oppo­si­tion kritii­kistä ja heidän linjauk­sis­taan. Pääop­po­si­tio­puo­lue SDP on ollut yhtä aikaa sekä vaati­massa valta­via, pysy­viä meno­li­säyk­siä että kriti­soi­massa valtion velkaan­tu­mista. Budje­tin vasta­lauseessa esitetty SDP:n oma vaih­toehto perus­tuu suurelta osin vero­tu­lo­jen yliar­vioin­tiin. Huoli­matta siitä, että vero­tu­lot ovat jyrkässä laskussa, te, hyvät sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit, olette arvioi­neet vero­tu­lo­jen kasva­van usealla miljar­dilla. Näin ollen te väitätte, että esityk­senne on tasa­pai­no­tettu, vaikka ehdot­ta­manne meno­li­säyk­set ovat todel­la­hur­jalla tasolla. Todel­li­suu­dessa vero­tu­loar­vioita on jouduttu koko ajan rukkaa­maan alas­päin. Esit­tä­männe pysy­vät meno­li­säyk­set lisäi­si­vät velka­taak­kaa joka vuosi ja veisi­vät Suomen entis­tä­han­ka­lam­paan asemaan rapaut­ta­malla luot­ta­musta julki­sen talou­temme kestä­vyy­teen.
Sama risti­rii­tai­suus koskee kritiik­kiänne halli­tuk­sen päät­tä­miä veron­ke­ven­nyk­siä kohtaan. Veroas­tei­kosta päätet­täessä vasta­lausees­sanne ehdo­titte koko­nai­suu­tena vielä suurem­pia tulo­ve­ron­ke­ven­nyk­siä kuin halli­tus - siis suurem­pia tulo­ve­ron­ke­ven­nyk­siä kuin halli­tus. Sen sijaan on hyvä havaita, että elvy­tys­koh­teissa olette suurin piir­tein samoilla linjoilla sini­vih­reän halli­tuk­sen kanssa.
Budjet­ti­rii­heen mennessä valmis­tel­laan 200 miljoo­nan euron liik­ku­ma­vara, jota voidaan käyt­tää sen hetki­siin tärkeim­piin tarpei­siin, kunhan nähdään, miten talous­ti­lanne ja työl­li­syys kehit­ty­vät. Lisä­va­roja on aivan oikein tarkoi­tus käyt­tää aikuis­kou­lu­tuk­seen, maahan­muut­to­po­li­tiik­kaan ja talou­den kasvua vahvis­ta­viin tutki­mus- ja kehi­ty­sin­ves­toin­tei­hin. Myös työl­li­syys­mää­rä­ra­hoi­hin onlu­vassa paran­nuk­sia, joilla yllä­pi­de­tään toivoa ja ihmis­ten omaa aktii­vi­suutta työn­haussa. Vaikeuk­siin joutu­neista on pidet­tävä aidosti huolta eikä ketään saa pääs­tää syrjäy­ty­mään. Jatkossa tarvit­semme jokai­sen panosta hyvin­voin­nin yllä­pi­tä­mi­sessä.
Halli­tuk­sen talous­po­liit­ti­set linjauk­set ovat perus­tel­tuja ja kauko­nä­köi­siä. Jatko­val­mis­te­lussa ovat toimet julki­sen talou­den kestä­vyyttä paran­ta­vista raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä tukee halli­tuk­sen vastuul­lista talous­po­li­tiik­kaa, joka pyrkii varmis­ta­maan Suomen julki­sen talou­den kestä­vyy­den ja kansa­lai­sille vält­tä­mät­tö­mien palve­lui­den turvaa­mi­sen myös pitkällä aika­vä­lillä.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content