Grahn-Laasosen puhe Cleantech- ja kauppapolitiikkaseminaarissa

Sanni Grahn-Laasonen

Ympäristöministeri ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen totesi 1.12.2014 cleantech- ja kauppapolitiikkaseminaarissa, että suomalaiselle cleantech-osaamisella on kysyntää. Alla on hänen puheensa muutosvarauksin.

Arvoisat kuulijat,

on ilo olla täällä tänään puhumassa cleantechistä. Olen useaan otteeseen todennut, että ilmastonmuutos on maailman suurin bisnesmahdollisuus. Cleantech on voi olla avainratkaisumme moneen ympäristöä uhkaavaan ongelmaan ja se tarjoaa kestävän ratkaisun myös talouskasvulle.

Vuoteen 2050 mennessä maapallolla on noin 9 miljardia ihmistä. Vuonna 2030 tarvitsemme eri skenaarioiden mukaan tuplasti sen määrän luonnonresursseja mitä planeetta voi tarjota. Maailman energiankulutus kasvaa noin 56 % vuoteen 2040 mennessä. Samalla jätteiden määrä kasvaa.

Tällainen kehitys vaatii uuden tavan luoda talouskasvua, sellaisen, joka pystyy vastaamaan resurssien niukkenemisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Niukkuuteen sopeutuminen ja siihen liittyvät innovaatiot ovat jo synnyttäneet uutta liiketoimintaa monilla cleantech-aloilla. Meillä on uusiutuviin pohjaavaa energiantuotantoa, jätehuoltoratkaisuja ja energia- ja resurssitehokkuutta parantavia teknologioita. Seuraavia aaltoja ovat erilaiset älykkäät energiajärjestelmät mukaan lukien energiaa tuottavat kodit, kuluttaja-cleantech, teollinen internet sekä erilaiset jakamiseen ja digitalisaatioon liittyvät palvelut.

Kuten hyvin tiedetään, ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii sekä kansallisia että kansainvälisiä toimia. Suomen pitkän aikavälin tavoite on hiilineutraali yhteiskunta. Globaalilla tasolla pitää saavuttaa kattava ja sitova kansainvälinen ilmastosopimus.

Minä uskon, että kun valtiot tekevät selkeän päätöksen päästötavoitteista, vihreät teknologiat ja innovaatiot kyllä seuraavat perässä. Tämän vuoksi kaikkia maailman maita koskevan ilmastosopimuksen aikaansaaminen vuonna 2015 Pariisissa on keskeistä. Lähden sunnuntaina Limaan, Peruun ilmastokokoukseen, jossa on tarkoitus valmistella Pariisin ilmastosopimusta. Tämä on todella tärkeä kokous sen vuoksi, että jos nyt emme saa sovittua keskeisistä kysymyksistä, Pariisin sopimus on vaarassa. Esimerkiksi Kööpenhaminan ilmastokokous kaatui, koska kokouksessa oli liikaa avoimia asioita pöydällä.

Lähden varovaisen optimistissa tunnelmissa Limaan. Moni maa, Kiina ja Yhdysvallat mukaan lukien, ovat ilmoittaneet päästötavoitteistaan. EU:n vähintään 40 prosentin päästöleikkaus 2030 mennessä 1990 tasosta on hyvä ja sitä voidaan vielä tiukentaa. Lisää kunnianhimoa tosin tarvitaan, jos kahden asteen tavoite aiotaan saavuttaa, niin kuin hyvin tiedämme.

Kattava ilmastosopimus lisäisi kansainvälisten vihreän teknologian markkinoiden ennustettavuutta ja veisi eteenpäin teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Yksityisen sektorin mukanaolo ilmastotalkoissa on elintärkeää.

Globaali sopimusratkaisu tarvitaan myös siksi, että se asettaa eri maiden teollisuuden samanarvoiseen asemaan, mikä olisi tärkeää esimerkiksi hiilen hinnoittelun ja siihen liittyvien markkinamekanismien kehittämisen kannalta. Globaali hiilen hinnoittelu ohjaisi pitkän aikavälin investointeja energiasektorilla ja muuttaisi pysyvästi talouden hintasuhteita vähähiilisen tuotannon hyväksi.

Kansainväliset kauppa- ja teollisuusjärjestöt ovatkin korostaneet kansainvälisen ilmastosopimuksen merkitystä, jotta kaikki toimijat olisivat hiilipäästökustannusten suhteen samalla viivalla.

Hyvät ystävät,

Valtioneuvoston tavoitteena on tuplata cleantechin liikevaihto Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Cleantechin edistämisessä eturintamassa ovat yritykset, mutta tuplataksemme liikevaihdon uudet ratkaisut tarvitsevat tuekseen lainsäädäntöä ja kotimarkkinoiden kannusteita.

Samalla meidän lainsäätäjien on huolehdittava, että lainsäädäntö toimii. Esimerkiksi kiertotalouden edistämisessä törmätään myös ympäristö- ja jätelainsäädännöstä aiheutuviin esteisiin. Ei voi mennä niin, että sääntelyllä hidastetaan ympäristöfiksujen ratkaisujen käyttöönottoa.

Lisäksi julkisen sektorin tarvitsee ottaa rohkeammin käyttöön cleantech-ratkaisuja. Suomessa julkinen sektori on merkittävä taloudellinen toimija ja käyttää noin 25?30 miljardia julkisiin hankintoihin. Tämä on noin 16 % BKT:sta.

Meillä on hallituksessa linjattu tavoitteita julkisen sektorin ostokorille. Kesällä 2013 hallitus hyväksyi Valtioneuvoston periaatepäätöksen Kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa.

Esimerkkejä kestävistä cleantech-hankinnoista, joita Suomessa on viime vuosina toteutettu, ovat muun muassa ensimmäinen passiivitasoinen palvelutalo Siilinjärvelle, uusi voimalaitostyyppi Toholammille sekä Vantaan 14 kiinteistön energiatehokkuutta parantava ESCO-hankinta.

Uudet innovaatiot paitsi vähentävät päästöjä niin myös luovat työpaikkoja. Hiilineutraalisuuteen pyrkivät Hinku-kunnat, joita on tällä hetkellä 17 ja joissa asuu noin 400 000 asukasta, ovat viidessä vuodessa vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin 19 prosenttia ja luoneet samalla uusia työpaikkoja.

Sitran käynnistämän resurssiviisas Jyväskylä-kokeilun perusteella Sitra on ennustanut, että Jyväskylän kokoiselle kaupunkiseudulle olisi mahdollista luoda tuhat uutta työpaikkaa ja sadan miljoonan euron myönteiset talousvaikutukset vuodessa resurssiviisailla toimenpiteillä.

Hyvät ystävät,

jos julkinen hallinto voi vauhdittaa cleantechiä niin voivat myös kuluttajat. Ympäristötietoisuus lisääntyy ja ekologisesti ajattelevien yritysten painoarvo jatkaa kasvamistaan.

Yhä enemmän kysyntä täällä Suomessa ja muualla maailmalla kohdistuu ratkaisuihin, jotka auttavat ihmisiä vähentämään energian ja luonnonvarojen kulutustaan radikaalisti. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kaksi jakamistalousyritystä, kyytipalvelu Über ja maailman ekologisin hotelli Airbnb, nousivat keväällä maailman arvokkaimpien startup-yritysten listalla kärkisijoille.

Meillä ministeriöissäkin tuetaan muutosta paitsi ohjauksella ja lainsäädännöllä, myös konkreettisilla kokeiluilla. Osana Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaa ympäristöministeriö on rahoittanut kokeilua, jossa on kehitetty vuoden ajan lupaavien ideoiden pohjalta yrityksiä, jotka tarjoavat kuluttajille matalapäästöisen asumisen, liikkumisen ja ruokailun mahdolliseksi tekeviä tuotteita ja palveluita. Tällä hetkellä muutamia yritysideoita pilotoidaan esim. Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Ympäristöteknologian maailmanmarkkinoiden on arvioitu kasvavan tällä hetkellä yli 10 prosenttia vuodessa. Suomessa ei ehkä ihan täysin ole käytetty markkinoiden kasvun luomia mahdollisuuksia. Viennin osuus ympäristöteknologian alalla on jo suuri, mutta se on suhteellisen pienen ryhmän käsissä. Monille muille ratkaisuille ja yrityksille olisi tilaa ja kysyntää.

On tärkeää jatkuvasti terävöittää sitä, mikä on Suomen cleantechin kärki. Meidän ei kannata tehdä kaikkea vähän, vaan keskittyä tiettyihin ydinalueisiin. Tämä terävöittäminen on tärkeää erityisesti markkinoinnissa ja vienninedistämisessä.

Suomalaisilla yrityksillä on etumatkaa muihin esimerkiksi vesiosaamisessa, bioenergia- ja biotaloustuotteissa ja materiaali- ja energiatehokkuudessa. Näitä meidän tulisi markkinoida maailmalla yhä näkyvämmin.

Viime viikolla olin cleantech-vienninedistämismatkalla Kiinassa. Sovimme Kiinan ympäristönsuojeluministerin kanssa Suomen ja Kiinan välisen cleantech-yhteistyön syventämisestä. Ehdotin muun muassa, että hyvää yhteistyötä Pekingin ilmanlaatuongelman parantamiseksi laajennettaisiin vesien ja maaperän puhdistukseen sekä laajennettaisiin alueellisesti myös Pekingin ulkopuolelle. Kiinalainen kollegani innostui ideasta ja tarttui ehdotukseen.

Matkasta jäi päällimmäiseksi vahva tunne siitä, että suomalaiselle cleantechille on kysyntää. Nyt se pitää saada markkinoille.

Näillä sanoin toivotan kaikille mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää seminaaria!