Grahn-Laasonen: Nyt on purettu byrokratiaa!

 

 

Tämä eduskunta äänesti lauantaina viimeistä kertaa. Ovet suljettiin ihan kirjaimellisesti, sillä talo meni remonttiin. Remonttia ja korjausliikettä todella tarvitaan – mutta ei vain rakennukseen, vaan myös paisuvaan sääntelyviidakkoon ja tapaan tehdä.

Kutsuimme pääministeri Alexander Stubbin kanssa syksyllä puolueet koolle ja perustimme paremman sääntelyn ryhmän, jonka puheenjohtajaksi minut valittiin. Ryhmä luovutti perjantaina työnsä tulokset, yli 400 kansalaisilta, järjestöiltä ja yrityksiltä kerättyä ehdotusta purettavasta sääntelystä ja byrokratiasta. Esityksiä tuli todella tulvimalla! Heinolastakin niitä tarttui mukaan taannoisesta yrittäjätilaisuudesta.

Emme ole jääneet odottelemaan, vaan on jo pistetty tuulemaan. Omalla tontillani ympäristöministeriössä vein läpi lain, jolla puretaan byrokratiaa luvituksesta. Ympäristölupien määräaikaistarkastuksista luovutaan, lupakynnyksiä nostetaan ja maa-aineslupa ja ympäristölupa yhdistetään menettelyllisesti. Tämä kaikki vähentää ympäristölupahakemusten määrää noin 20 prosentilla. Hyvä alku, ja työ jatkuu!

Alkuviikosta julkaistiin nimittämäni Lauri Tarastin ryhmän raportti, jossa esitetään 19 toimenpidettä ympäristömenettelyjen sujuvoittamiseksi. Tämä on juuri sitä byrokratian purkamista, mitä Suomi tarvitsee.

Lisäksi tulevalla tai sitä seuraavalla viikolla tuon valtioneuvostoon esityksen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen siirtymäajan pidentämisestä, ja esitystä lievennyksistä tähän terveen järjen vastaiseen lakiin valmistellaan parhaillaan.

Tämä hallituskausi on ollut vaikea, se ei ole mikään salaisuus. Toisin kuin puhutaan, kyllä niitä kipeitä ja välttämättömiä sopeutuspäätöksiäkin on tehty – yhteensä kuuden miljardin euron edestä, mikä on enemmän kuin yhdenkään hallituksen kaudella tähän asti. Kukaan ei olisi näitä päätöksiä halunnut, mutta tekemättäkään ei voinut jättää, sillä valtionvelka nousee tänä vuonna sataan miljardiin.

Viimeinen viikko eduskunnassa oli yhtä sirkusta. Se ei anna kovin hyvää kuvaa politiikasta eikä ole eduksi kenellekään, ei hallitukselle eikä oppositiolle. Tällaista ei soisi enää nähtävän.

Syyttely ja syyllisten etsiminen olisi lankeamista ihan samaan, joten jätetään se väliin. Sen sijaan toivon, että tulevalla hallituskaudella saamme hallitukseen puolueet, joilla on yhteinen tilannekuva ja uskallusta. Työ on asetettava etusijalle. Osaamista on vahvistettava, ja koulutukseen panostettava. Ylisääntelyn purkamista on jatkettava ja Suomea uudistettava. Kipeät säästöt ja vaadittavat päätökset on tehtävä niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta.

Tarvitaan lisää positiivista tekemisen meininkiä! Synkistelemällä ei tämä maa nouse.

 

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Itä-Hämeessä 17.3.