Maail­man­laa­jui­sesti tarkas­tel­tuna kulu­tus lisään­tyy, väestö kasvaa ja luon­non­va­rat hupe­ne­vat. Ilman suun­nan­muu­tosta ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fit ovat nurkan takana. Samaan aikaan Suomi tarvit­see kipeästi uusia tapoja luoda kestä­vää kasvua, työpaik­koja ja hyvin­voin­tia.

Kier­to­ta­lous tarjoaa vastauk­sia tämän ajan polt­ta­viin kysy­myk­siin. Olemme tänään kuul­leet, että kier­to­ta­lous on paljon enem­män kuin tehos­tet­tua kier­rä­tystä. Se on uusi talous­malli, jossa tuot­teet ja proses­sit suun­ni­tel­laan siten, että jätettä ei synny, ja mate­ri­aa­lit sekä niiden arvo säily­vät kier­rossa.

Pitkällä aika­vä­lillä muutos kohti kier­to­ta­loutta on väis­tä­mä­tön. Kier­to­ta­lous ei ole vaih­toehto, vaan se on yksin­ker­tai­sesti vält­tä­mät­tö­myys. Jos ryhdymme muutok­siin nyt, voimme olla etujou­koissa vaali­massa ympä­ris­töä tule­ville suku­pol­ville sekä luoda uutta kestä­vää liike­toi­min­taa ja työpaik­koja Suomeen.

Kier­to­ta­lous on mahdol­li­suus koko Euroo­palle.

Komis­sio on kier­to­ta­lous­tie­don­an­nos­saan toden­nut, että kier­to­ta­lou­den toimen­pi­tei­den avulla voitai­siin saavut­taa netto­sääs­töt, jotka ovat 600 miljar­dia euroa tai 8 prosent­tia EU:n yritys­ten vuosit­tai­sesta liike­vaih­dosta. Samalla voitai­siin vähen­tää vuosit­tai­sia kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä 2?4 prosen­tilla. Vuoteen 2030 mennessä voitai­siin luoda yli kaksi miljoo­naa työpaik­kaa enem­män kuin jatket­taessa toimin­taa enti­seen tapaan.

Komis­sio ilmoitti ennen joulua, että se vetää pois uuteen valmis­te­luun kier­to­ta­lous­pa­ke­tin yhtey­dessä teke­mänsä aloit­teen EU:n jäte­po­li­tii­kan ja kier­rä­tys­ta­voit­teita koske­vien jäte­di­rek­tii­vien uudis­ta­mi­sesta. Aloite varmasti tarvit­see hiomista, mutta sen pois­ve­tä­mi­nen ei ollut oikea signaali. Jäsen­mailla, myös Suomella, on tahtoa edis­tää kunnian­hi­moi­sia ja samalla realis­ti­sia kier­rä­tys­ta­voit­teita ja tulemme sitä komis­siolta edel­lyt­tä­mään.

EU:n aika­tau­luista riip­pu­matta Suomen on aika valpas­tua. Tänään on jo moneen kertaan todettu, kuinka Sitran tuoreen selvi­tyk­sen mukaan kier­to­ta­lous tarjoaa Suomelle hyvin varo­vasti arvioi­den 1,5 -2,5 miljar­din euron talou­del­li­sen poten­ti­aa­lin ja uudis­tu­mis­mah­dol­li­suu­den. Tätä ei ole varaa olla käyt­tä­mättä.

Meillä on jo nyt hyviä esimerk­kejä kier­to­ta­lou­desta. Esimer­kiksi uusi­kau­pun­ki­lai­nen Sybi­mar on kehit­tä­nyt vesi­vil­je­lyyn ja kalan­ja­los­tuk­seen sulje­tun kier­ron ratkai­sun, jossa ravin­teet, vesi, hukka­lämpö ja hiili­diok­sidi kier­rä­te­tään takai­sin ruoan- ja ener­gian­tuo­tan­toon.

Koti­kau­pun­kini Forssa on kier­to­ta­lou­den edel­lä­kä­vijä ja siellä sijait­see Suomen ehkäpä pisim­mälle kier­to­ta­lou­den ympä­rille muodos­tu­nut keskit­tymä, joka on synnyt­tä­nyt moni­puo­li­sia teol­li­sia symbioo­seja. Lähia­lu­een ja elin­tar­vi­ke­ta­lou­den biojät­teistä tehdään Envor Grou­pin toimesta biokaa­sua, jota käyte­tään ener­giana lasi­vil­la­tuo­tan­nossa Saint Gobain Isove­rin tehtaalla. Raaka-aineena tehtaan tuotan­nossa toimii Uusio­ai­nes Oy:n toimit­tama kier­rä­tys­lasi. Loppu­tuot­teesta osa menee vieressä sijait­se­valle Parman beto­nie­le­ment­ti­teh­taalle valmi­se­le­ment­tien eris­teeksi.

Huomio­nar­voista on, että kier­to­ta­lous avaa uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia tutuille toimia­loille. Sitran selvi­tyk­ses­sä­hän suurim­maksi hyöty­jäksi nousi kone­pa­ja­teol­li­suus, jolle kier­to­ta­lous tarjoaa Suomessa noin 300?450 miljoo­naa euron kasvu­po­ten­ti­aa­lin. Toisaalta ei sovi unoh­taa kulut­ta­ja­mark­ki­noita. Erilai­set jaka­mis­ta­lou­den muodot vahvis­tu­vat koko ajan. On kehit­ty­neitä netti­kirp­pu­to­reja, yhteis­käyt­tö­au­toja ja niin edel­leen. Mahdol­li­suu­det ovat lähes rajat­to­mat.

Kier­to­ta­lou­desta tekee mielek­kään juuri se, että se tarjoaa liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia niin isoille yrityk­sille kuin uusille start-upeil­le­kin. Samalla se tarjoaa suuren sääs­tö­mah­dol­li­suu­den koti­ta­louk­sille.

Arvoi­sat tilai­suu­den osanot­ta­jat,

Mitä sitten tarvi­taan, että kier­to­ta­lou­desta tulisi arki­päi­vää ja osa suoma­laista elämän­muo­toa ja elin­kei­no­toi­min­taa? Millä konkreet­ti­silla toimilla pääsemme eteen­päin?

Ensiksi meidän on tarkas­tel­tava lain­sää­dän­töä ja vero­tusta. Kier­to­ta­lou­den tuotan­toa, tuot­teita ja palve­luita sääte­le­vät erityi­sesti tuote­lain­sää­däntö, hankin­ta­lain­sää­däntö, maan­käyttö- ja raken­nus­lain­sää­däntö sekä ympä­ris­tö­lain­sää­däntö. Näitä tulee kehit­tää tuke­maan kier­to­ta­loutta edis­tä­viä ratkai­suja.

Ekolo­gi­nen vero­uu­dis­tus ei ole vielä lähel­le­kään valmis. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä tulee edel­leen siir­tää työn verot­ta­mi­sesta ympä­ris­tölle haital­lis­ten toimin­to­jen verot­ta­mi­seen. Kier­to­ta­loutta voidaan edis­tää monin erilai­sin vero­tuk­sel­li­sin keinoin, ja tämän tulee olla vahvasti heti ensias­ke­leista lähtien seuraa­van halli­tuk­sen agen­dalla.

Toiseksi meidän on ymmär­ret­tävä, että toimi­vat koti­mark­ki­nat ovat avain menes­ty­mi­seen kansain­vä­li­sesti. Mark­ki­nat ovat tärkeä tekijä, sillä niuk­ko­jen resurs­sien tehok­kaasta hyödyn­tä­mi­sestä tulee jatkossa yhä olen­nai­sempi kilpai­lu­te­kijä.

Tarvit­semme Suomessa lisää kier­rä­tys­mark­ki­noita tuke­via inno­vaa­tioita, tutki­musta ja kehi­tystä, uusia liike­toi­min­ta­mal­leja, tuot­tei­den ekosuun­nit­te­lua. Tässä yhtey­dessä haluan koros­taa julkis­ten hankin­to­jen merki­tystä ja myös yritys­ta­son clean­tech-hankin­toja. Toisaalta kansa­lai­set ja kulut­ta­jat ovat keskei­sessä roolissa kier­to­ta­lou­den mahdol­li­suuk­sien toteut­ta­jina. Se on selvää, että kier­to­ta­lou­den on perus­tut­tava mark­ki­na­läh­töi­syy­teen.

Arvoi­sat kuuli­jat,

Suurin muutos kohti kier­to­ta­loutta lähtee yrityk­sistä ja kulut­ta­jista, jokai­sesta meistä, mutta poli­tii­kan keinoin muutosta voidaan vauh­dit­taa. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö selvit­tää ja toteut­taa omalla toimia­lal­laan kier­to­ta­loutta edis­tä­viä toimen­pi­teitä ja pois­taa esteitä.

1) Etsimme parhail­laan keinoja, kuinka tukea kier­to­ta­loutta edis­tä­viä ratkai­suja Suomessa. Tämä tehdään valtio­neu­vos­ton selvi­tys- ja tutki­mus­toi­min­nan puit­teissa.

2) Suomi on jättä­nyt komis­siolle n. 15 miljoo­nan euron rahoi­tus­ha­ke­muk­sen kier­to­ta­lous­a­jat­te­lua tuke­vasta Alueel­li­nen resurs­si­te­hok­kuus -hank­keesta. Tässä on mukana monia yrityk­siä ja muita toimi­joita kolmelta eri alueelta.

3) Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö perusti jätea­lan stra­te­gi­sen yhteis­työ­ryh­män syys­kuussa 2014. Ryhmän tavoit­teena on muun muassa seurata ja analy­soida jäte­huol­lon tule­vai­suutta ja edis­tää jätea­lan lain­sää­dän­nön kehit­tä­mistä. Yhteis­työ­ryhmä toimii esimer­kiksi valta­kun­nal­li­sen jäte­suun­ni­tel­man laati­mi­sen ohjaus­ryh­mänä.

Koska kier­to­ta­lous on paljon muuta­kin kuin jäte­huol­toa, aion laajen­taa yhteis­työ­ryh­män tehtä­vä­ku­vaa laajem­min kier­to­ta­lou­teen. Yhteis­työ­ryh­män laaja­poh­jai­suus antaa tähän hyvät mahdol­li­suu­det.

4) Pian laitamme käyn­tiin myös työryh­män, jonka tehtä­vänä on laatia jäte­lain­sää­dän­nön sovel­ta­mis­oh­jeita sekä iden­ti­fioida jäte­lain mahdol­li­sia muutos­tar­peita. Tämä työryhmä tulee työs­ken­te­le­mään jätea­lan stra­te­gi­sen yhteis­työ­ryh­män alai­suu­dessa.

Näiden lisäksi on päätetty muun muassa jättei­den hyödyn­tä­mistä maara­ken­ta­mi­sessa koske­van ns. MARA-asetuk­sen uudis­ta­mi­sesta, ja valta­kun­nal­li­sen jäte­suun­ni­tel­man uudis­ta­mi­nen on aloi­tettu. Lisäksi minis­te­riössä lähde­tään selvit­tä­mään tarvetta ja mahdol­li­suuk­sia valmis­tella kansal­li­sia jätteeksi luokit­te­lun päät­ty­mistä koske­via kritee­rejä.

Tässä yhtey­dessä haluan nostaa esiin myös hitaita lupa­me­net­te­lyjä koske­van suju­voit­ta­mis­työn, jossa on syksyn aikana edetty jo konkreet­ti­siin tulok­siin ja joka jatkuu kunnian­hi­moi­sesti. Tässä asiassa etenemme nyt ihan uudella vauh­dilla.

Parhail­laan minis­teri Lauri Taras­tin johtama arvioin­ti­ryhmä, jossa Sitra­kin on mukana, etsii helmi­kuun loppuun mennessä parhaat keinot lupa­pro­ses­sien vauh­dit­ta­mi­seksi ympä­ris­tön­suo­je­lun tasosta tinki­mättä. Tarvit­semme uusia teke­mi­sen tapoja myös tässä, sillä liian usein uudet, ympä­ris­tö­fik­sut tekno­lo­giat törmää­vät vanhaan, jous­ta­mat­to­maan lain­sää­dän­töön ja lannis­ta­vaan byro­kra­ti­aan. Uudet inno­vaa­tiot tarvit­se­vat vauh­tia, eivät hidas­teita!

Hyvät kuuli­jat,

Lopuksi haluai­sin koros­taa alueel­lis­ten ja paikal­lis­ten ratkai­su­jen merki­tystä. Käytän­nön inves­toin­neista ja toimin­ta­rat­kai­suista suuri osa tehdään alueilla, joilla on erilai­set lähtö­koh­dat, ominais­piir­teet ja veto­voima. Samalla kun Suomi ja maailma kaupun­gis­tu­vat, kasvaa kaupun­ki­seu­tu­jen merki­tys inno­vaa­tioi­den kehit­tä­jinä ja käyt­töö­not­ta­jina. Meillä Suomessa jo monet kaupun­git, kuten Turku, Forssa ja Jyväs­kylä ovat etujou­koissa kehit­tä­mässä kier­to­ta­lou­den kestä­viä ratkai­suja. Haluan kannus­taa myös muita kaupun­keja mukaan.

Meidän on tehtävä koti­läk­syt hyvin, arvioi­tava omat mahdol­li­suu­temme ja lähdet­tävä rohkeasti globaa­leille mark­ki­noille. Vain edel­lä­kä­vi­jät voivat olla voit­ta­jia ja Suomella on erit­täin hyvät asemat nousta kier­to­ta­lou­den edel­lä­kä­vi­jäksi. Sitra on käyn­nis­tä­mässä oman ohjel­man kier­to­ta­lou­den toteut­ta­mi­seksi, jossa edis­te­tään kier­to­ta­lou­den kulut­ta­ja­läh­töi­siä liike­toi­min­ta­mal­leja. Valtio­neu­vosto tukee lämpi­mästi aloi­tetta ja haluaa olla mukana yhteis­työssä Sitran ja yritys­ten kanssa synnyt­tä­mässä uutta kier­to­ta­lous­lii­ke­toi­min­taa. Sitä Suomi ja maailma tarvit­se­vat.

Ympä­ris­tö­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen puhe SITRA:n Kier­to­ta­lous Suomessa -tapah­tu­massa 13.1.2014

Lisää sisältöä samassa kategoriassa