Grahn-Laasonen: Miten poistamme kiertotalouden esteet?

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kulutus lisääntyy, väestö kasvaa ja luonnonvarat hupenevat. Ilman suunnanmuutosta ympäristökatastrofit ovat nurkan takana. Samaan aikaan Suomi tarvitsee kipeästi uusia tapoja luoda kestävää kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Kiertotalous tarjoaa vastauksia tämän ajan polttaviin kysymyksiin. Olemme tänään kuulleet, että kiertotalous on paljon enemmän kuin tehostettua kierrätystä. Se on uusi talousmalli, jossa tuotteet ja prosessit suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, ja materiaalit sekä niiden arvo säilyvät kierrossa.

Pitkällä aikavälillä muutos kohti kiertotaloutta on väistämätön. Kiertotalous ei ole vaihtoehto, vaan se on yksinkertaisesti välttämättömyys. Jos ryhdymme muutoksiin nyt, voimme olla etujoukoissa vaalimassa ympäristöä tuleville sukupolville sekä luoda uutta kestävää liiketoimintaa ja työpaikkoja Suomeen.

Kiertotalous on mahdollisuus koko Euroopalle.

Komissio on kiertotaloustiedonannossaan todennut, että kiertotalouden toimenpiteiden avulla voitaisiin saavuttaa nettosäästöt, jotka ovat 600 miljardia euroa tai 8 prosenttia EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta. Samalla voitaisiin vähentää vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 2?4 prosentilla. Vuoteen 2030 mennessä voitaisiin luoda yli kaksi miljoonaa työpaikkaa enemmän kuin jatkettaessa toimintaa entiseen tapaan.

Komissio ilmoitti ennen joulua, että se vetää pois uuteen valmisteluun kiertotalouspaketin yhteydessä tekemänsä aloitteen EU:n jätepolitiikan ja kierrätystavoitteita koskevien jätedirektiivien uudistamisesta. Aloite varmasti tarvitsee hiomista, mutta sen poisvetäminen ei ollut oikea signaali. Jäsenmailla, myös Suomella, on tahtoa edistää kunnianhimoisia ja samalla realistisia kierrätystavoitteita ja tulemme sitä komissiolta edellyttämään.

EU:n aikatauluista riippumatta Suomen on aika valpastua. Tänään on jo moneen kertaan todettu, kuinka Sitran tuoreen selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomelle hyvin varovasti arvioiden 1,5 -2,5 miljardin euron taloudellisen potentiaalin ja uudistumismahdollisuuden. Tätä ei ole varaa olla käyttämättä.

Meillä on jo nyt hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta. Esimerkiksi uusikaupunkilainen Sybimar on kehittänyt vesiviljelyyn ja kalanjalostukseen suljetun kierron ratkaisun, jossa ravinteet, vesi, hukkalämpö ja hiilidioksidi kierrätetään takaisin ruoan- ja energiantuotantoon.

Kotikaupunkini Forssa on kiertotalouden edelläkävijä ja siellä sijaitsee Suomen ehkäpä pisimmälle kiertotalouden ympärille muodostunut keskittymä, joka on synnyttänyt monipuolisia teollisia symbiooseja. Lähialueen ja elintarviketalouden biojätteistä tehdään Envor Groupin toimesta biokaasua, jota käytetään energiana lasivillatuotannossa Saint Gobain Isoverin tehtaalla. Raaka-aineena tehtaan tuotannossa toimii Uusioaines Oy:n toimittama kierrätyslasi. Lopputuotteesta osa menee vieressä sijaitsevalle Parman betonielementtitehtaalle valmiselementtien eristeeksi.

Huomionarvoista on, että kiertotalous avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tutuille toimialoille. Sitran selvityksessähän suurimmaksi hyötyjäksi nousi konepajateollisuus, jolle kiertotalous tarjoaa Suomessa noin 300?450 miljoonaa euron kasvupotentiaalin. Toisaalta ei sovi unohtaa kuluttajamarkkinoita. Erilaiset jakamistalouden muodot vahvistuvat koko ajan. On kehittyneitä nettikirpputoreja, yhteiskäyttöautoja ja niin edelleen. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Kiertotaloudesta tekee mielekkään juuri se, että se tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia niin isoille yrityksille kuin uusille start-upeillekin. Samalla se tarjoaa suuren säästömahdollisuuden kotitalouksille.

Arvoisat tilaisuuden osanottajat,

Mitä sitten tarvitaan, että kiertotaloudesta tulisi arkipäivää ja osa suomalaista elämänmuotoa ja elinkeinotoimintaa? Millä konkreettisilla toimilla pääsemme eteenpäin?

Ensiksi meidän on tarkasteltava lainsäädäntöä ja verotusta. Kiertotalouden tuotantoa, tuotteita ja palveluita säätelevät erityisesti tuotelainsäädäntö, hankintalainsäädäntö, maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö sekä ympäristölainsäädäntö. Näitä tulee kehittää tukemaan kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja.

Ekologinen verouudistus ei ole vielä lähellekään valmis. Verotuksen painopistettä tulee edelleen siirtää työn verottamisesta ympäristölle haitallisten toimintojen verottamiseen. Kiertotaloutta voidaan edistää monin erilaisin verotuksellisin keinoin, ja tämän tulee olla vahvasti heti ensiaskeleista lähtien seuraavan hallituksen agendalla.

Toiseksi meidän on ymmärrettävä, että toimivat kotimarkkinat ovat avain menestymiseen kansainvälisesti. Markkinat ovat tärkeä tekijä, sillä niukkojen resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä tulee jatkossa yhä olennaisempi kilpailutekijä.

Tarvitsemme Suomessa lisää kierrätysmarkkinoita tukevia innovaatioita, tutkimusta ja kehitystä, uusia liiketoimintamalleja, tuotteiden ekosuunnittelua. Tässä yhteydessä haluan korostaa julkisten hankintojen merkitystä ja myös yritystason cleantech-hankintoja. Toisaalta kansalaiset ja kuluttajat ovat keskeisessä roolissa kiertotalouden mahdollisuuksien toteuttajina. Se on selvää, että kiertotalouden on perustuttava markkinalähtöisyyteen.

Arvoisat kuulijat,

Suurin muutos kohti kiertotaloutta lähtee yrityksistä ja kuluttajista, jokaisesta meistä, mutta politiikan keinoin muutosta voidaan vauhdittaa. Ympäristöministeriö selvittää ja toteuttaa omalla toimialallaan kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä ja poistaa esteitä.

1) Etsimme parhaillaan keinoja, kuinka tukea kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja Suomessa. Tämä tehdään valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan puitteissa.

2) Suomi on jättänyt komissiolle n. 15 miljoonan euron rahoitushakemuksen kiertotalousajattelua tukevasta Alueellinen resurssitehokkuus -hankkeesta. Tässä on mukana monia yrityksiä ja muita toimijoita kolmelta eri alueelta.

3) Ympäristöministeriö perusti jätealan strategisen yhteistyöryhmän syyskuussa 2014. Ryhmän tavoitteena on muun muassa seurata ja analysoida jätehuollon tulevaisuutta ja edistää jätealan lainsäädännön kehittämistä. Yhteistyöryhmä toimii esimerkiksi valtakunnallisen jätesuunnitelman laatimisen ohjausryhmänä.

Koska kiertotalous on paljon muutakin kuin jätehuoltoa, aion laajentaa yhteistyöryhmän tehtäväkuvaa laajemmin kiertotalouteen. Yhteistyöryhmän laajapohjaisuus antaa tähän hyvät mahdollisuudet.

4) Pian laitamme käyntiin myös työryhmän, jonka tehtävänä on laatia jätelainsäädännön soveltamisohjeita sekä identifioida jätelain mahdollisia muutostarpeita. Tämä työryhmä tulee työskentelemään jätealan strategisen yhteistyöryhmän alaisuudessa.

Näiden lisäksi on päätetty muun muassa jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan ns. MARA-asetuksen uudistamisesta, ja valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistaminen on aloitettu. Lisäksi ministeriössä lähdetään selvittämään tarvetta ja mahdollisuuksia valmistella kansallisia jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia kriteerejä.

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin myös hitaita lupamenettelyjä koskevan sujuvoittamistyön, jossa on syksyn aikana edetty jo konkreettisiin tuloksiin ja joka jatkuu kunnianhimoisesti. Tässä asiassa etenemme nyt ihan uudella vauhdilla.

Parhaillaan ministeri Lauri Tarastin johtama arviointiryhmä, jossa Sitrakin on mukana, etsii helmikuun loppuun mennessä parhaat keinot lupaprosessien vauhdittamiseksi ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä. Tarvitsemme uusia tekemisen tapoja myös tässä, sillä liian usein uudet, ympäristöfiksut teknologiat törmäävät vanhaan, joustamattomaan lainsäädäntöön ja lannistavaan byrokratiaan. Uudet innovaatiot tarvitsevat vauhtia, eivät hidasteita!

Hyvät kuulijat,

Lopuksi haluaisin korostaa alueellisten ja paikallisten ratkaisujen merkitystä. Käytännön investoinneista ja toimintaratkaisuista suuri osa tehdään alueilla, joilla on erilaiset lähtökohdat, ominaispiirteet ja vetovoima. Samalla kun Suomi ja maailma kaupungistuvat, kasvaa kaupunkiseutujen merkitys innovaatioiden kehittäjinä ja käyttöönottajina. Meillä Suomessa jo monet kaupungit, kuten Turku, Forssa ja Jyväskylä ovat etujoukoissa kehittämässä kiertotalouden kestäviä ratkaisuja. Haluan kannustaa myös muita kaupunkeja mukaan.

Meidän on tehtävä kotiläksyt hyvin, arvioitava omat mahdollisuutemme ja lähdettävä rohkeasti globaaleille markkinoille. Vain edelläkävijät voivat olla voittajia ja Suomella on erittäin hyvät asemat nousta kiertotalouden edelläkävijäksi. Sitra on käynnistämässä oman ohjelman kiertotalouden toteuttamiseksi, jossa edistetään kiertotalouden kuluttajalähtöisiä liiketoimintamalleja. Valtioneuvosto tukee lämpimästi aloitetta ja haluaa olla mukana yhteistyössä Sitran ja yritysten kanssa synnyttämässä uutta kiertotalousliiketoimintaa. Sitä Suomi ja maailma tarvitsevat.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen puhe SITRA:n Kiertotalous Suomessa -tapahtumassa 13.1.2014