Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokisen puhe kesäkokouksessa 23.8.2016

Kalle Jokinen

Hyvät kollegat, lehdistön edustajat, kokousväki,

tervetuloa Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Suomen Turkuun. Tänne kokoomuslaisen on aina mukava tulla. Turku on kautta aikain ollut vahvaa Kokoomuksen kannatusaluetta. On eduskuntaryhmän ja kokoomuksen onni, että täältä on aina lähetetty vahvoja vaikuttajia Helsinkiin Isänmaan asioita hoitamaan.

Jo tässä vaiheessa kiitos teille varsinaissuomalaisille, Turun ja Salon kaupungeille sekä lukuisille alueen yhteistyökumppaneille, jotka tarjoavat loistavat puitteet kesäkokouksen järjestämiselle.

Viime viikolla ministeriryhmän kesäkokous oli Tampereella ja nyt eduskuntaryhmä kokoontuu täällä Turussa. Turun ja Tampereen välillä on aina vallinnut veljellinen ilveily, joka ei ole kuitenkaan välejä tulehduttavaa ilkeilyä vaan parhaimmillaan kannustaa toista pistämään paremmaksi. Politiikassakin voitaisiin ottaa mallia Turun ja Tampereen omaan itsetuntoon ja naapurin arvostukseen perustuvasta suhtautumisesta pyrkiä parempaan.

Hyvät kuulijat,

eduskuntaryhmämme kokoontuu tänään ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanolla kesäkuun vaihdosten jälkeen. Aistin positiivisen odottavaa tunnelmaa, ja ehkä hieman jännitystäkin. Myös kesän tapahtumissa kansalaisten kohtaamisissa oli vahva positiivinen vire. Toreilla on kesän aikana voinut iloita monista kokoomuksen liikkeelle laittamista, merkittävistä hankkeista, kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta tai teiden korjausvelkapaketin tietöistä. Hyvät päätökset näkyvät ihmisten arjessa. Niiden kannustamina ponnistelemme päätöksissä eteenpäin.

Henkilövaihdokset tuovat aina mukanaan mahdollisuuden muutokseen. Kokoomus on viime vuosina menestynyt kohtuullisesti, mutta pystymme paljon parempaan. Kokoomuksen puolueväessä ja eduskuntaryhmässä on valtavasti osaamista, joka meidän tulee saada parempaan käyttöön.

Tätä työtä Kokoomuksessa on jo käynnistelty vaikuttajaverkostoissa, joihin jokainen Kokoomuksen jäsen sai hakea. Verkostoihin valittiin yli tuhat jäsentä, ja myös lukuisat kansanedustajamme ovat niissä mukana. Lupaan teille, että jokaisen edustajan eri politiikan alojen osaamisen hyödyntäminen otetaan jatkossa myös eduskuntaryhmässä paremmin huomioon. Kannustan kaikkia kehittämään omaa substanssiosaamistaan ja perehtymään aihepiireihin pohjamutia myöten. Ryhmämme uskottavuus ja vaikuttamisen voima rakentuu vain yksilöiden ammattitaidon kautta.

Toinen Kokoomuksen haaste on ollut nopeatempoisuus. Olemme välillä olleet hieman malttamattomia uudistushalumme kanssa. Tiedämme kuitenkin, että parhaat tulokset tehdään pitkäjänteisellä työllä. Pikavoittoja raapimalla ei kansalaisten luottamusta lunasteta, se ei ole meidän tapamme tehdä politiikkaa. Toivon, että pysähdymme kesäkokouksen aikana hetkeksi pohtimaan tapaa tehdä politiikkaa.

Työskennellään päättäväisesti ja rauhallisesti. Perehdytään ja punnitaan, ja ollaan aina muita paremmin valmistautuneita. Muistetaan maltti, ei sinkoilla. Luottamuksen rakentaminen on pitkä tie. Se tapahtuu vain tekojen ja päivittäisen työn kautta.

Hyvät kuulijat,

jos joku kuvitteli, että tulevasta politiikan syksystä tulee helppo ja isot ja vaikeat päätökset ovat pääosin takana, se on väärä johtopäätös. Politiikassa on aina edessä vaikeita ja vielä vaikeampia päätöksiä. Se on tämän homman työsuhde-etu.

Nykyinen talouskasvu ja työllisyysaste eivät riitä sellaisen Suomen kustantamiseen, kuin me haluaisimme. Taloutemme laahaa vuoden 2007 tasolla. Elintasoamme on ylläpidetty velalla. Olemme yli tuplanneet valtionvelan kahdeksassa vuodessa. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa luottoluokitukset ovat lähteneet laskuun ja leikkaukset osuvat lähes joka puolelle. Veroasteemme on läntisen maailman kärkeä.

Tämän tien päässä on aivan erilainen Suomi kuin toivomme. Se ei ole reilu Suomi. Joistakin puolueista on edelleen ehdotettu ratkaisuksi verojen korottamista. Heille sanon, että se tie on kuljettu loppuun. Korkea veroaste on tukahduttanut Suomen talouden ja kannustavuuden työhön. Verotuksessa on vain yksi tie – ja se on alaspäin.

Hyvät kuulijat,

tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ja korkea työllisyys ovat erottamaton pari. Ilman toista ei voi kestävästi olla toista.

Vuonna 2008 väestöllinen huoltosuhteemme oli noin 50. Se tarkoittaa sitä, että 100 työikäistä kohden työelämän ulkopuolella olevia, esimerkiksi lapsia ja vanhuksia, oli 50. Kaksi työikäistä yhtä työelämän ulkopuolella olevaa kohtaan. Nykyennusteen valossa vuonna 2030 huoltosuhteemme on noin 70. Huoltosuhteen muutos tarkoittaa sitä, että sadan työikäisen ihmisen, tulee 50 työelämän ulkopuolella olevan sijaan, ottaa vastuu 70 ei-työikäisestä. Tämä ei ole mikään pieni muutos. Koska huoltosuhteeseen vaikuttamisen keinot ovat rajatut, jäljelle jää se, että yhä useampi työikäisistä pitää saada töihin. Muuten kapenevat hyvinvoinnin hartiat eivät kestä.

Lähiaikojen politiikan tärkein tavoite pitää olla työllisyyden parantaminen. Edessämme on valinta, jonka pitäisi olla helppo: joko parannamme työllisyyttä, tai kärsimme ja karsimme suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnassa on kyseessä meille kaikille tärkeistä asioista: toimeentulo, koulut, neuvolat, terveyskeskukset ja eläkkeet. Me Kokoomuksessa haluamme pitää kiinni tästä hyvästä yhteiskuntamallistamme. Sen puolesta olemme valmiit taistelemaan.

Hyvinvointiyhteiskunnan loppu olisi nimittäin jakautunut yhteiskunta, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo on järkkynyt. Me emme tahdo sellaista Suomea. Tahdomme, että kaikki pysyvät mukana, myös nopeassa muutoksessa. On kyse suuresta arvovalinnasta: annammeko yhteiskunnan jakautua menestyjiin ja häviäjiin, vai kuljemmeko eteenpäin yhdessä. Kyseessä on valinta tulevaisuudesta, valinta lastemme huomisesta.

Hyvät kuulijat,

talous ja työllisyys eivät parane ilman päätöksiä. Asioita ei tapahdu, niitä tehdään. Valtiovarainministeri Orpon budjettiesityksessä on paljon myönteisiä työtä ja yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero ja kotitalousvähennyksen korottaminen ovat kaikki kokoomuksen työlinjan mukaisia päätöksiä. Työn verotuksessa 7- vuoden korotusten korpivaellus päättyy vihdoin, kun työnverotusta lasketaan kaikissa tuloluokissa, eläkeläiset mukaan lukien. Työn verotuksen keventäminen tukee kotimaista kysyntää ja tekee työn vastaanottamisesta kannattavampaa.

Hallitus on jo aikaisemmin tehnyt joitain työllisyyttä lisääviä päätöksiä. Koeaikojen pidentäminen, takaisinottovelvoitteen keventäminen ja määräaikaisten työsopimusten helpottaminen kaikki parantavat ihmisten mahdollisuuksia päästä töihin.

Tiedämme, että näiden päätösten myötä työtä saadaan lisää, muttei riittävästi. Uusia päätöksiä tarvitaan, tai Suomi ei tule hallituskauden aikana kuntoon. Keinoja kyllä on. Tarvitaan vain rohkeutta toteuttamiseksi. Hallituksen on pidettävä kiinni itse itselleen asettamasta tavoitteesta nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. (Ruotsi 76%, Tanska ja Norja n. 75% lähde OECD)
Työllisyysasteen nostaminen on tällä hetkellä suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkein asia.

Hyvät kuulijat,

Suomen työmarkkinat ovat tällä hetkellä kummallisessa tilassa. Työttömyys on edelleen korkea, mutta avoimien työpaikkojen määrä on samaan aikaan kasvanut merkittävästi. Meillä on itseasiassa ensimmäistä kertaa yhtä paljon avoimia työpaikkoja kuin ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä. Suomessa on työvoiman kohtaanto-ongelma, joka pitää ratkaista.

Viime toukokuussa TE- palvelujen mukaan Suomessa oli 332 000 työtöntä työn hakijaa ja samaan aikaan 92 000 avointa työpaikkaa. Miten voi olla mahdollista, että 332 000 työttömän joukosta ei löydy edes 50 000 ihmistä täyttämään avoimia työpaikkoja. Miten voi olla mahdollista, että avoimia työpaikkoja on eniten alueilla, joissa on eniten työttömiä työnhakijoita?

Syitä kohtaanto-ongelmaan on pääpiirteittäin kolme. 1) Työn tekeminen ei ole kannattavaa 2) Ihmisten osaaminen ei vastaa avoimia työpaikkoja 3) Työn perässä ei ole kannustavaa liikkua.

Näihin kaikkiin kolmeen tulee budjettiriihen työllisyyspaketin ja sitä seuraavan työn pystyä vastaamaan. Se on velvollisuutemme, sillä suurin osa työtä vailla olevista työttömistä haluaa tehdä työtä.

Kokoomuslaisille kaikki työ on arvokasta. Työn tekemisen pitää myös aina kannattaa. Taistelu kannustinloukkuja vastaan on aloitettava välittömästi. Ihmiset on vapautettava kannustinloukkujen ikeestä. Kannustinloukkuja on purettava jo nyt budjettiriihessä. Tällä hetkellä Suomessa on paljon tekemätöntä työtä, jonka tekeminen ei kannata. Ei ole yksin työttömän vika, jos tarjottua työtä ei kannata ottaa vastaan, kun se joissakin tilanteissa leikkaisi tuloja. Meidän vastuullamme on, että kaikilla työkykyisillä on mahdollisuus tehdä kannattavaa työtä.

OECD:n pohjoismainen vertailu kertoo, että Suomessa 15-29 vuotiaista nuorista 13% ei ole koulutuksessa tai töissä. Missä he ovat, mitä he tekevät ja kenen kustannuksella? Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kirjoittamattomaan yhteisesti hyväksyttyyn periaatteeseen kuuluu, että kun saa ilmaisen neuvolan, terveyden hoidon, koulutuksen, pahan päivän varalle sosiaaliturvan ja ikääntyneenä eläkkeen, vastineeksi työkykyisenä tehdään töitä ja maksan veroja. Minä ajattelen niin, että työikäisen ja -kykyisen suomalaisen tehtävänä on lähtökohtaisesti osallistuttava hyvinvoinnin rahoittamiseen tekemällä työtä. Ei voi olla ihmisen oma valinta vain ottaa eikä antaa.
OECD:n vertailu kertoo, että työn vastaanottovelvoittavuudessa olemme löysiä, kaukana muiden pohjoismaiden tasosta.

Näihin ja moniin muihin työllisyyspolitiikan yksityiskohtiin on syytä syventyä, kun teemme työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Samalla on muistettava, että nämäkin päätökset on tehtävä reilusti. Sillä tavalla, että kannusteet ja velvoitteet ovat tasapainossa, eikä kenenkään asemaa kohtuuttomasti heikennetä.

Hyvät kuulijat,

työllisyys on syksyn tärkein teema, mutta syksyn asialistalla on myös paljon muuta.

Tämä hallitus päätti ohjelmassaan olla ensimmäinen hallitus, joka ei ainoastaan lisää, vaan myös purkaa normeja. On suorastaan erikoista, että Suomessa otettiin vasta nyt tosissaan härkää sarvista ja keksittiin, että osa sääntelystä on aikansa elänyttä. Koko suomalainen keskustelu norminpurusta lähti itse asiassa liikkeelle kokoomuslaisten aloitteesta.

Hallitusohjelmaan kirjatut norminpurkutavoitteet ovat melkoisen hyviä. Lisääkin saisi tulla, mutta jo hallitusohjelmaa toteuttamalla pääsisimme merkittävästi eteenpäin.

Uusien ideoiden kerääminen ja listojen laadinta ei koskaan ole turhaa, päinvastoin. Nyt on kuitenkin aika viedä sovitut norminpurkupäätökset käytäntöön. Parempi 20 purettua kuin kaksisataa listattua ja purkamatonta normia. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa, ja edellyttää hallitukselta rivakkaa ja kunnianhimoista etenemistä esimerkiksi kaavoituksen ja rakentamisen normien purkamisessa, lupa- ja valitusprosessien keventämisessä ja nopeuttamisessa sekä yritysten hallinnollisen taakan keventämisessä. Maatalouden kannattavuuskriisiin Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti jo alkukesästä oman pelastuspakettinsa, kehoitamme maatalousministeriä tutustumaan siihen ja laittamaan toimeksi, jotta kotimainen ruoan tuotanto ei näivety kannattavuuskriisin alle. Puretaan, ei vain puhuta.

Hyvät kuulijat,

politiikan syksyä sävyttää varmasti myös maakunta- ja sote-uudistus. Ensimmäinen paketti lakeja lähtee lausunnoille näinä päivinä, ja myöhemmin syksystä keskitytään erityisesti valinnanvapauden konkretian luomiseen.

Kokoomus ajaa valinnanvapautta, koska valinnanvapaudessa on ennen kaikkea kyse tasa-arvon ja valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. Nykyisessä terveydenhuollon järjestelmässä maksukykyisillä on ohituskaista palveluihin. Nykymallin sijaan, valinnanvapaudessa jokaisella suomalaisella on oikeus valita. Valinnanvapaus on valtava ajatustavan muutos suomalaiseen terveydenhuollon järjestelmään.

Kokoomus ajaa valinnanvapautta myös siksi, että valinnanvapaus parantaa palvelujen laatua. Kun potilaat saavat itse valita, huonon palvelun tai pitkien jonotusaikojen palveluntarjoajat karsiutuvat pois. Kilpailun jalostava vaikutus laskee myös terveydenhuollon kustannuksia. Kun valinnanvapaus järjestetään oikein, on mahdollisuus sekä terveyserojen pienentymiseen, että kustannustason laskuun. Tasa-arvoisempiin, tehokkaampiin ja ihmislähtöisempiin palveluihin. Sitä Kokoomus haluaa.

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa tulevaisuuden kuntaa ja sen tehtäviä. Maakuntien ydintehtäväksi tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, jolloin iso osa kuntataloudesta siirtyy maakuntiin. Jäljelle jäävä kunta on useassa yhteydessä jo ristitty elinvoima- ja sivistyskunnaksi.

Parhaan mahdollisen elinvoimakunnan luomiseksi meidän poliitikkojen tulee antaa myös keinot sen toteuttamiseen. Tulevaisuuden kunnalle tulisi sivistyspolitiikan lisäksi antaa avaimet työllisyys- ja elinkeinopolitiikan tekemiseen.

Kokoomuksen mielestä tulevaisuuden kunnan tehtäväksi sopisi TE-palveluiden tuottaminen. Tällä hetkellä TE-palveluissa valta ja vastuu eivät ole samoissa käsissä. Kunnilla on käytännössä parhaat keinot työllisyyspolitiikan hoitamiseksi, aina koulutuksesta yritysten elinvoimaan. Siksi olisi luontevaa, että myös vastuu työllisyyden hoitamisesta annettaisiin kunnille.

Työllisyyden hoitamisessa keskeistä on muistaa tavoite: työpaikan saaminen. Digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnettävä TE-palveluissa paremmin. Myös yksityisestä työnvälityksestä on paljon opittavaa. Yksityisen sektorin tuottamaa työnvälitystä osana julkista palvelua ei pidä myöskään sulkea ulos.

Hyvät ystävät,

Minä haluan rakentaa reilua yhteiskuntaa. Sellaisessa yhteiskunnassa aivan jokaisesta välitetään ja yhteiskunta koetaan oikeudenmukaiseksi.

Kokoomuksen on jatkossa pystyttävä katsomaan yhteiskuntaa entistä laajemmasta näkökulmasta. Tekemämme politiikan tulee kestää tarkastelua siten, että se tuntuu reilulta aivan jokaiselle suomalaiselle. Se tarkoittaa niin yhteiskunnan ulkopuolelle pudonnutta nuorta, liikuntarajoitteista eläkeläistä, keskituloista palkansaajaa kuin suomalaista perheyrittäjääkin.

Tällä hetkellä Suomessa yhä pienempi työssäkäyvien joukko joutuu kantamaan yhä raskaamman vastuun hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta. Samaan aikaan työelämä ja yhteiskunta ovat muuttuneet epävarmemmaksi. Entisiä koko uran työsuhteita ei enää ole. Työ on nopeatempoisuuden vuoksi muuttunut eri tavalla kuormittavaksi.

Tarvitsemme työtä pitääksemme kiinni välittämisen lupauksesta. Välittämisen lupaus on koko suomalaisen yhteiskunnan peruskivi. Se tarkoittaa turvaverkkoa, jonka välistä yksikään ei tipu, vaan ponnahtaa takaisin ylös.

Siksi meidän on huolehdittava siitä, että tässä maassa työn tekeminen kannattaa. Että se on kannattavaa keskituloisissa perheissä, joissa lapset ovat päiväkoti-ikäisiä. Että työstä jää myös pienellä palkalla riittävästi käteen. Ja että työttömän on kannustava hakea uutta työtä.

Pidetään siis mielessä, että kaikkein tärkein asia, joita työpaikkojen lisäämisellä tavoitellaan, on välittävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan turvaaminen ja kehittäminen. Työ on välinearvo, hyvä yhteiskunta itseisarvo.

Näillä sanoin, totean Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen avatuksi.