Biotalous on talouden seuraava aalto

Sekä Suomessa että maailmalla uskotaan vahvasti biotalouteen. Siitä on tulossa talouden seuraava aalto, kun fossiilitaloudesta siirrytään kohti biotaloutta. Se tarkoittaa sitä, että uusiutuvia luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen.

On arvioitu, että vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä.  Kasvuluvut ovat siis hurjia eikä vuosi 2030 niin kovin kaukana ole. Siihen on noin viisitoista vuotta aikaa. Siis yhtä paljon kuin vuosituhannen vaihtumisesta on aikaa ja kyllä ne Millenium-juhlat ovat vieläkin muistissa. Kannattaa siis tarttua toimeen, myös Hämeessä.

Meillä tärkeimmät uusiutuvat luonnonvarat ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Kaikille näille näyttää olevan lisääntyvää kysyntää maailman väkiluvun kasvaessa ja fossiilisten luonnonvarojen käytön vähentyessä.

Valtioneuvosto hyväksyi noin viikko sitten periaatepäätöksessään Suomen biotalousstrategian. Sitä valmisteltiin hyvässä yhteistyössä eri ministeriöiden välillä. Työn aikana pyrittiin arvioimaan biotalouden merkitystä Suomelle tällä hetkellä sekä sen antamia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tarkan määrittelyn tekeminen on aina hienosyistä, mutta kirjevaaka ei ole tärkein työkalu punnittaessa alan painoarvoa. Tärkeintä on ymmärtää vähän isommat mittasuhteet.

Arvioiden mukaan vuonna 2011 biotalouden tuotoksen arvo eli biotalousyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli reilut 60 miljardia euroa. Se on reilut 16 prosenttia kaikesta yhteenlasketusta arvosta kansantaloudessamme. Työpaikkoja oli noin 320.000 kappaletta, joka on vajaat 13 prosenttia kaikista työpaikoista.  Biotalousstrategiassa hallitus asetti tavoitteeksi kasvattaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon ja luoda 100.000 uutta työpaikka alalle vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet ovat kovia, mutta uskon, että ne ovat saavutettavissa. Toki se vaatii paljon työtä ja onnistumisia laajalla sektorilla. Työssä tarvitaan kaikkia. Yhteiskunta luo puitteet toiminnalle ja sen lisäksi tarvitaan rohkeita yrittäjiä ja kasvuhakuisia yrityksiä tulosten saavuttamiseksi.

Viime viikkoina olemme saaneet onneksi lukea myös positiivisia uutisia uusista investoinneista biotalouteen. Se on hyvä merkki ja rohkaisee meitä kaikkia eteenpäin tällä sektorilla.

Biotaloudessa on kaksi tärkeätä kivijalkaa, joiden merkitys on suurempi. Ruuan tuotanto maataloudessa ja jalostus elintarviketeollisuudessa työllistää noin 130.000 ihmistä. Ruokittavat suut lisääntyvät maailmassa, joten kysyntää on. Menestyminen siinä kilpailussa ei ole helppoa, mutta se on mahdollista.

Metsiin pohjautuva liiketoiminta laajasti ymmärrettynä työllistää reilut 100.000 suomalaista tällä hetkellä. Jos pystymme lisäämään puun käyttöä, jota meidän metsissä riittää, niin työpaikkojakin syntyy. Tarvitaan metsäkoneiden kuljettajia, rekkakuskeja, toimihenkilöitä, myyntimiehiä  ja niin edelleen.  Useiden eri alojen ammattilaisille löytyisi siis töitä.

Miten biotaloutta sitten edistetään käytännön toimin? Maa- ja metsätalousministeriössä on jo tehty useita asioita biotalouden edistämiseksi ja lisää tehdään. Lähes koko metsälainsäädäntö on laitettu ajan tasalle vastaamaan tulevaisuuden tavoitteita. Myös metsäalan organisaatioita on trimmattu tehokkaammiksi ja sitä jatketaan.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on uuden luonnonvarakeskuksen perustaminen, johon fuusioidaan kolme erillistä tutkimuslaitosta biotalouden alalta. Tutkimustoimintaa tehostamalla uskomme löytävämme uusia ratkaisuja ja edellytyksiä tavoitteiden toteutumiselle.

Unohtaa ei myöskään pidä uutta maaseutuohjelmaa, joka lähetettiin muutama viikko sitten EU:n komissioon hyväksyttäväksi. Julkisen rahoituksen osuus ohjelmassa vuosille 2014-2020 on reilut 8 miljardia euroa. Tämän päälle tulee sitten vielä yksityinen rahoitus, joka täydentää julkista rahoitusta ehkäpä jopa neljällä miljardilla eurolla.

Kotiseutumme Häme on erittäin rikas uusiutuvien luonnonvarojen osalta. Meidänkin on löydettävä ja otettava oma osamme biotalouden suomista mahdollisuuksista. Ruutukaava-alueen ulkopuolella on kasvun eväitä. Näitä ei kannata väheksyä vaan on nähtävä tulevaisuuden kuva riittävän laajana.