Risikko: Arkikeinojakin tarvitaan

?Tarvitaan joku, joka sanoo, että olet hyvä ja kelpaat?, sanoo nuori haastattelussa (HS 28.9).

Tasavallan presidentti Niinistön asettama asiantuntijaryhmä julkaisi pari viikkoa sitten ?ihan tavallisia asioita? eli arkikeinoja, joiden avulla voidaan tehdä lasten ja nuorten arjesta turvallisempaa. Työryhmä mietti muun muassa mitä voimme tehdä yhdessä, mihin voimme tarttua ja miten itse kukin voi auttaa. Työryhmän näkökulma on nimenomaan meissä itse kussakin, ei viranomaisissa.

Esitykset saivat paljon myönteistä palautetta mutta myös kritiikkiä. Kritiikkiä tuli muun muassa siitä, ettei ryhmä ole huomioinut viranomaistoimia ja esittänyt resurssilisäyksiä.  Joidenkin mielestä esitykset puuttuvat perheiden yksityisyyteen ja toisten mielestä työryhmän ehdotukset ovat liian tavallisia.

Itse pidän asiantuntijaryhmän valitsemaa näkökulmaa ja ehdotuksia hyvinä. Samoin pidän ryhmän kokoonpanoa hyvänä. Ryhmässähän ovat edustettuna juuri he, jotka kädet kainaloita myöten tekevät syrjäytymisen vastaista työtä. Ja ryhmässä on myös heitä kaikkein tärkeimpiä eli nuoria.

Eri ministeriöissä on meneillään kymmeniä viranomaistoimia, hankkeita ja projekteja syrjäytymisen ehkäisyyn ja siinä auttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen syrjäytymisen vastaisia toimenpiteitä poikkihallinnollisella ohjelmalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ohjelma sisältää runsaat 30 eri ministeriöiden kärkihanketta. Lisäksi viime vuosina on tehty eri ministeriöissä lukuisia selvityksiä, ohjeita ja säädöksiä viranomaistoimien parantamiseksi.

Yksi merkittävimmistä koko hallituksen yhteisistä hankkeista on nuorten yhteiskuntatakuuohjelma, joka käynnistyy ensi vuoden alussa. Sen avulla taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30 -vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta.

Muita merkittäviä syrjäytymistä ehkäiseviä tai syrjäytyneitä auttamaan pyrkiviä hankkeita ovat lasten-, nuorten- ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisohjelma osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma.

Miksi ihmeessä siis presidentin asettamaan työryhmän esitys olisi pitänyt olla viranomaisille suunnattu ohjelma, joita on jo vaikka millä mitalla? Ja miksi ihmeessä työryhmän olisi pitänyt esittää resurssilisäyksiä? Kyllä me tiedämme mihin resursseja kunnissa tarvittaisiin enemmän: lastensuojelutyöhön, perheiden kotipalveluihin ja oppilashuoltoon.

Ja vielä lisäksi: tämä ongelma ei ratkea pelkällä viranomaistoimilla vaan syrjäytymisen estämisessä ja siinä auttamisessa tarvitaan myös muita kuin viranomaisia. Helsinki Mission toiminnanjohtaja Olli Valtonen onkin mielestäni osuvasti sanonut syrjäytymisen vastaisesta taistelusta seuraavaa: ?Tarvitaan myös kansanliike?.

Tarvitaan siis minua ja sinua. Ja mitä tulee nuoren omaan kannustamiseen tai perheen ja lähimmäisen vastuun tukemiseen arkikeinoin, en pidä sitäkään huonona.  Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee kannustusta ja onnistumisen kokemuksia.  Meillä kaikilla on vastuu ja sen antama oikeus auttaa.