Vaikeat ajat eivät ole syy lykätä työl­li­syys­toi­mia. Keinoja työpaik­ko­jen lisää­mi­seksi on, jos vain tahtoa löytyy. Kokoo­mus ehdot­taa uudis­tuk­sia, joilla työtä teke­vien määrä kasvaa yli 100 000 henki­löllä. Teke­mättä ei voi jättää.

Kokoo­mus ei puhu uusista työpai­koista vain siksi, että maassa olisi lisää veron­mak­sa­jia. Puhumme niistä, koska jokai­nen työi­käi­nen ja työky­kyi­nen suoma­lai­nen ansait­see mahdol­li­suu­den tulla toimeen omalla työl­lään. Puhumme työpai­koista, jotta suoma­lai­sissa kodeissa olisi enem­män rahaa elämi­seen.

Kevään 2020 koro­na­kriisi myllersi täysin työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen. Kesä­kuussa 2020 työt­tö­minä työn­ha­ki­joina oli yli 416 000 ihmistä. Makse­tut palkat romah­ti­vat huhti-kesä­kuussa -4,4 % ja yksi­tyi­sillä toimia­loilla jopa -6,1 %. Julki­sen talou­den velan­otto kasvoi kulu­vana vuonna 20 miljar­diin ja on arvioitu jatku­van koko halli­tus­kau­den 10 miljar­din vuosi­ta­solla. Työl­li­syys­toi­mien tarve on entis­tä­kin suurempi.

Halli­tus­oh­jelma raken­net­tiin vaalien jälkeen 75 prosen­tin työl­li­syy­sas­teen ja 60 000 päätös­pe­räi­sen työpai­kan varaan. Halli­tus ei ole pysty­nyt teke­mään yhtä ainoaa työl­li­syyttä edis­tä­vää toimea yli vuoden kestä­neen halli­tus­tai­pa­leen aikana. Päin­vas­toin vuoden 2020 budjetti heikensi työl­li­syyttä 4000 työpai­kalla.

Koro­nan myötä halli­tuk­sen ohjel­malta on pettä­nyt talou­del­li­nen pohja. Työl­li­syys­ta­voite karkaa ja julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mista ei ole edes kyetty aset­ta­maan tavoit­teeksi. Jos halli­tus on sitou­tu­nut työl­li­syys­ta­voit­tee­seensa, olisi uusia työl­li­siä saatava reilusti yli 100 000. Tämä­kään ei vielä riit­täisi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoit­ta­mi­seen tule­vina vuosi­kym­me­ninä, mutta josta­kin on aloi­tet­tava.

Jotta tavoit­tee­seen pääs­tään, ei keinoissa voi nuukailla. Työuria on piden­net­tävä alusta, keskeltä ja lopusta. Työt­tö­myyttä on lasket­tava työmark­ki­noita uudis­ta­malla. Samalla työelä­män laatua ja työssä jaksa­mista on paran­net­tava. Lähtö­koh­tana tulee olla, että jokai­sen työi­käi­sen ja työky­kyi­sen panosta tarvi­taan työmark­ki­noilla.

Parhaat­kin toimet ovat epävar­moja tai pure­vat vasta usean vuoden aikana. Monien keino­jen vaiku­tuk­sia voidaan arvioida etukä­teen, vaikka usein työl­li­syys­vai­ku­tus­ten arviointi on erit­täin haas­ta­vaa. Tärkeää on kuiten­kin selvit­tää uudis­tus­ten vaiku­tus­ten suunta ja mitta­kaava.

Pohjois­mai­nen 80 prosen­tin työl­li­syy­saste ei ole Suomelle teke­mä­tön paikka. Se kuiten­kin vaatii päätök­siä työl­li­syyttä paran­ta­vista uudis­tuk­sista - ja nopeasti. Jokai­nen mene­tetty päivä on liikaa niille tuhan­sille suoma­lai­sille ihmi­sille, jotka ovat työtä vailla.

Teko­jen aika on nyt.

Kokoo­muk­sen esitys yli 100 000 uudesta työpai­kasta

Kokoo­muk­sen esitys 100 000 uudesta työpai­kasta perus­tuu valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­mies­esi­tyk­seen, kokoo­muk­sen edel­li­seen työl­li­syys­esi­tyk­seen sekä uusiin avauk­siin. Se raken­tuu seuraa­vista koko­nai­suuk­sista:

1) Otetaan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ehdo­tus 60 000 työl­li­sestä uudis­tus­ten pohjaksi kokoo­muk­sen aset­ta­min reunaeh­doin (+55 000)

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön esit­tä­mien työl­li­syys­toi­mien ikään­ty­nei­den koko­nai­suus on toteu­tet­tava koko­nai­suu­des­saan.

Esitetty palve­lui­den ja työt­tö­myy­se­tuuk­sien koko­nai­suus on toteu­tet­tava koko­nai­suu­des­saan kuiten­kin niin, että palk­ka­tuki säilyy mahdol­li­suu­tena myös kolman­nelle sekto­rille erityi­sesti osatyö­ky­kyis­ten ja vaikeam­min työl­lis­ty­vien osalta. Tukea voidaan lisätä nykyi­sestä ja kohdis­taa lisäys yrityk­sille.

Esitetty opin­toe­tuuk­sien koko­nai­suus on toteu­tet­ta­vissa osit­tain. Aikuis­kou­lu­tus­tu­kea ja opin­to­tu­kea on syytä kehit­tää, mutta kokoo­mus ei sitoudu suoraan VM:n esityk­siin. Opin­to­tuen tulo­ra­joja on koro­tet­tava 50 prosen­tilla.

Arvio: Kokoo­muk­sen ehdot­ta­mana VM:n esityk­sen pohjalta tehty­jen uudis­tus­ten voi arvioida tuovan 55 000 uutta työpaik­kaa. https://vm.fi/-/valtiovarainministerio-selvitti-tyollisyytta-kasvattavia-uudistuksia

2) Toteu­te­taan VM:n ehdo­tus­ten lisäksi kokoo­muk­sen aiem­min esit­tä­mät muutok­set ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mi­sesta (+10 000)

Muute­taan ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa niin, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Tuen keston lyhen­tä­mistä voidaan myös arvioida, jos tuki­summa on alku­vai­heessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtö­koh­tana on tavoi­tella kustan­nus­neut­raa­lia uudis­tusta.

Lähde: Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus perus­tuu erilai­sille porras­tus­mal­leille lasket­tu­jen työl­li­syys­vai­ku­tus­ten suuruus­luok­kaan.

Hete­mäen työl­li­syys­ryhmä 2016.
EK:n Top Ten -lista: näillä esityk­sillä työpaikka 40 000:lle.
Yrit­tä­jien viesti budjet­ti­rii­heen: Tällä ohjel­malla 40 000 lisä­työ­paik­kaa.

3) Pure­taan kannus­tin­louk­kuja (+9500)

Palau­te­taan asumis­kus­tan­nus­ten omavas­tuu (7 %) toimeen­tu­lo­tuessa

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, joka kannus­taa asumaan edul­li­sem­massa asun­nossa ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea.

Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään kohtuu­hin­tai­sem­paa asun­toa. Edul­li­sem­man asun­non löytä­mistä tuetaan kohden­ta­malla tuetut vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille.

Hilli­tään asumis­tu­ki­me­noja ja helpo­te­taan kannus­tin­louk­kuja

Ylei­nen asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Tästä huoli­matta ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Siksi kokoo­mus esit­tää ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­sen jäädyt­tä­mistä. Muutok­sella tavoi­tel­laan kannus­ti­non­gel­man helpot­ta­mista. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jolla puret­tai­siin kannus­tin­louk­kuja.

Paran­ne­taan sosi­aa­li­tur­vaa, mutta hilli­tään työt­tö­myys­tur­va­me­no­jen kasvua

Kokoo­mus pitää perus­tel­tuna koro­tuk­sia vähim­mäis­mää­räi­siin päivä­ra­hae­tuuk­siin eli sairaus­päi­vä­ra­haan, vanhem­pain­päi­vä­ra­haan, erityis­hoi­to­ra­haan ja kuntou­tus­ra­haan. Myös muut lapsi­li­siin ja elatus­tu­keen esite­tyt koro­tuk­set ovat kanna­tet­ta­via. Työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­set heiken­tä­vät kannus­teita ottaa työtä vastaan, mikä taas heiken­tää työl­li­syyttä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­myys­tur­van palaut­ta­mista vuoden 2019 tasolle.

Tulon­siir­to­jen, vero­tuk­sen ja palve­lui­den koko­nai­suu­den on tärkeää kannus­taa otta­maan työtä vastaan. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lu­jen kehit­tä­mistä tuke­maan työl­lis­ty­mistä. Erityi­sesti on kiin­ni­tet­tävä huomiota nuor­ten ja maahan­muut­ta­jien työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen. Myös työmark­ki­noi­den ikäsyr­jin­tään on puutut­tava.

Lähde: Kolmen toimen työl­li­syys­vai­ku­tus yhteensä n. 7500 (Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskel­mat kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tista 2019)

Koro­te­taan ulos­o­ton suojao­suutta

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 678,90 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka olisi tehtä­vissä valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Lähde: Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 2000 (Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016)

4) Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu (+5000)

Kokoo­mus esit­tää, että tera­pia­ta­kuu toteu­te­taan. Tera­pia­ta­kuusta tehdyssä kansa­lais­aloit­teessa arvioi­daan, että varhai­nen hoitoon pääsy nopeu­tuu ja etuuk­sien piiristä kuntou­tuisi takai­sin työelä­mään arviolta noin 7500 henki­löä vuosit­tain. Kokoo­mus suhtau­tuu vaikut­ta­vuu­teen varo­vai­sem­min ja antaa pake­tis­saan tera­pia­ta­kuulle 5000 työl­li­sen posi­tii­vi­sen vaiku­tuk­sen.

Lähde: Suomessa on 58 000 henki­löä mielen­ter­vey­den häiriöi­den vuoksi työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä vuonna 2019. Arvioimme siis, että tera­pia­ta­kuu voisi vähen­tää pitkällä aika­vä­lillä tätä joukko 10%:lla.

5) Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys (+3000)

Esitämme Sitran mallin mukai­sesti yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä.

Lisäksi kokoo­mus peruisi halli­tuk­sen toteut­ta­mat leik­kauk­set koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen.

Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Lähde: Sitra - Koti­ta­lous­vä­hen­nys arjen tukena (2015)

6) Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus ja laske­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja (+5500)

Työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus (+3000)

Perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Kokoo­muk­sen aset­ta­mien reunaeh­to­jen mukai­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen työl­li­syys­vai­ku­tus on noin 3000 työl­listä (Arvio perus­tuu työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan koti­hoi­don­tuen muutok­sen vaiku­tuk­sista - TEM 33/​2016)

Huom! Halli­tuk­sen mallin mukai­nen perhe­va­paa­uu­dis­tus heiken­tää arvioi­den mukaan työl­li­syyttä 5000 työl­li­sellä, joten kokoo­muk­sen esityk­sen netto­vai­ku­tus pidem­mällä aika­vä­lillä on +8000 työl­listä halli­tuk­seen verrat­tuna.

Varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­nus (+2500)

Alen­ne­taan edel­leen 50 miljoo­nalla eurolla varhais­kas­va­tus­mak­suja. Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­maksu nousisi nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Tämä kannus­taisi pien­ten lasten vanhem­pia työn­te­koon. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Sillä on posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia lasten kehi­tyk­seen.

Lähde: Edus­kun­nan tieto­pal­velu

7) Mahdol­lis­te­taan paikal­li­nen sopi­mi­nen kaikissa yrityk­sissä (+15 000)

Kokoo­mus haluaa edis­tää aitoa ja reilua paikal­lista sopi­mista työpai­koilla. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikal­li­sesti, jos työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin ja henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin, jotta neuvot­te­lua­se­telma olisi tasa­pai­noi­nen.

Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Arvioimme konser­va­tii­vi­sesti paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­vän pitkällä aika­vä­lillä työl­li­syyttä noin 15 000 työl­li­sellä. Yrit­tä­jien arvion mukaan paikal­li­nen sopi­mi­nen voi lisätä työl­li­syyttä jopa 60 000 työl­li­sellä.

Lähde: Suomen Yrit­tä­jät: Paikal­li­nen sopi­mi­nen edis­tää kasvua ja työl­li­syyttä

8) Lisä­tään kansain­vä­listä rekry­toin­tia (+10 000)

Harmaan­tuva Suomi ei pärjää ilman kansain­vä­listä rekry­toin­tia. Tarvi­taan useita uudis­tuk­sia, jotta Suomi olisi houkut­te­leva paikka tulla opis­ke­le­maan, teke­mään töitä, yrit­tä­mään ja perus­ta­maan perhe.

Kokoo­muk­sen mallissa serti­fioi­duille yrityk­sille myön­net­täi­siin työlupa kahdessa viikossa. Lupa­kä­sit­te­lyyn ja proses­sien auto­ma­ti­soin­tiin on varmis­tet­tava riit­tä­vät resurs­sit. Vastuu koko­nai­suu­desta on siir­ret­tävä yksiin käsiin. Yrityk­sille on annet­tava mahdol­li­suus tukea työn­te­ki­jää työlu­van hake­mi­sessa. Ulko­mai­sen työvoi­man saata­vuus­har­kin­nasta on luovut­tava ja siir­ryt­tävä tehok­kaa­seen jälki­val­von­taan.

9) Keven­ne­tään työn vero­tusta miljar­dilla eurolla (+6000)

Kokoo­mus esit­tää, että ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­ne­tään tähän vuoteen verrat­tuna yhteensä miljar­dilla eurolla. Työn vero­tusta keven­tä­mällä paran­ne­taan työn­teon kannus­teita ja tuetaan työl­li­syy­den kasvua. Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sestä kerro­taan tarkem­min vaih­toeh­to­bud­je­tin vero-osuu­dessa.

Lähde: Edus­kun­nan tieto­pal­velu

Työl­li­syys­vai­ku­tuk­set yhteensä noin +120 000

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.9.2020

Puolue­val­tuus­tolta linjauk­sia työn, ympä­ris­tön ja ilmas­ton tilan sekä ihmi­soi­keuk­sien edis­tä­mi­sen puolesta

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto käsit­teli kaksi­päi­väi­sessä kokouk­ses­saan 26.–27.9. aloit­teet, joita ei ehditty käsi­tellä Porin puolue­ko­kouk­sessa aiem­min syys­kuussa. Puolue­val­tuusto käsit­teli kaik­ki­aan 99 aloi­tetta.

18.9.2020

Oppo­si­tio jättää väli­ky­sy­myk­sen halli­tus­oh­jel­man talous- ja työl­li­syys­ta­voit­tei­den hylkää­mi­sestä

Kokoo­muk­sen, Perus­suo­ma­lais­ten, KD:n ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät väli­ky­sy­myk­sen halli­tus­oh­jel­man talous- ja työl­li­syys­ta­voit­tei­den hylkää­mi­sestä. Edus­kun­ta­ryh­mien mielestä halli­tuk­sen talous­po­li­tiikka ei ole

14.9.2020

Kuntien talous hyvin­voin­nin takaa­jana

Kokoo­muk­sen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­kir­joi­tus /​​verkoston pj:t Anna-Kaisa Ikonen & Sari Rautio Kunnat ympäri Suomen valmis­te­le­vat parhail­laan talous­ar­vioi­taan histo­rial­li­sen