Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Vaikeat ajat eivät ole syy lykätä työl­li­syys­toi­mia. Keinoja työpaik­ko­jen lisää­mi­seksi on, jos vain tahtoa löytyy. Kokoo­mus ehdot­taa uudis­tuk­sia, joilla työtä teke­vien määrä kasvaa yli 100 000 henki­löllä. Teke­mättä ei voi jättää.

Kokoo­mus ei puhu uusista työpai­koista vain siksi, että maassa olisi lisää veron­mak­sa­jia. Puhumme niistä, koska jokai­nen työi­käi­nen ja työky­kyi­nen suoma­lai­nen ansait­see mahdol­li­suu­den tulla toimeen omalla työl­lään. Puhumme työpai­koista, jotta suoma­lai­sissa kodeissa olisi enem­män rahaa elämi­seen.

Kevään 2020 koro­na­kriisi myllersi täysin työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen. Kesä­kuussa 2020 työt­tö­minä työn­ha­ki­joina oli yli 416 000 ihmistä. Makse­tut palkat romah­ti­vat huhti-kesä­kuussa -4,4 % ja yksi­tyi­sillä toimia­loilla jopa -6,1 %. Julki­sen talou­den velan­otto kasvoi kulu­vana vuonna 20 miljar­diin ja on arvioitu jatku­van koko halli­tus­kau­den 10 miljar­din vuosi­ta­solla. Työl­li­syys­toi­mien tarve on entis­tä­kin suurempi.

Halli­tus­oh­jelma raken­net­tiin vaalien jälkeen 75 prosen­tin työl­li­syy­sas­teen ja 60 000 päätös­pe­räi­sen työpai­kan varaan. Halli­tus ei ole pysty­nyt teke­mään yhtä ainoaa työl­li­syyttä edis­tä­vää toimea yli vuoden kestä­neen halli­tus­tai­pa­leen aikana. Päin­vas­toin vuoden 2020 budjetti heikensi työl­li­syyttä 4000 työpai­kalla.

Koro­nan myötä halli­tuk­sen ohjel­malta on pettä­nyt talou­del­li­nen pohja. Työl­li­syys­ta­voite karkaa ja julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mista ei ole edes kyetty aset­ta­maan tavoit­teeksi. Jos halli­tus on sitou­tu­nut työl­li­syys­ta­voit­tee­seensa, olisi uusia työl­li­siä saatava reilusti yli 100 000. Tämä­kään ei vielä riit­täisi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoit­ta­mi­seen tule­vina vuosi­kym­me­ninä, mutta josta­kin on aloi­tet­tava.

Jotta tavoit­tee­seen pääs­tään, ei keinoissa voi nuukailla. Työuria on piden­net­tävä alusta, keskeltä ja lopusta. Työt­tö­myyttä on lasket­tava työmark­ki­noita uudis­ta­malla. Samalla työelä­män laatua ja työssä jaksa­mista on paran­net­tava. Lähtö­koh­tana tulee olla, että jokai­sen työi­käi­sen ja työky­kyi­sen panosta tarvi­taan työmark­ki­noilla.

Parhaat­kin toimet ovat epävar­moja tai pure­vat vasta usean vuoden aikana. Monien keino­jen vaiku­tuk­sia voidaan arvioida etukä­teen, vaikka usein työl­li­syys­vai­ku­tus­ten arviointi on erit­täin haas­ta­vaa. Tärkeää on kuiten­kin selvit­tää uudis­tus­ten vaiku­tus­ten suunta ja mitta­kaava.

Pohjois­mai­nen 80 prosen­tin työl­li­syy­saste ei ole Suomelle teke­mä­tön paikka. Se kuiten­kin vaatii päätök­siä työl­li­syyttä paran­ta­vista uudis­tuk­sista - ja nopeasti. Jokai­nen mene­tetty päivä on liikaa niille tuhan­sille suoma­lai­sille ihmi­sille, jotka ovat työtä vailla.

Teko­jen aika on nyt.

Kokoo­muk­sen esitys yli 100 000 uudesta työpai­kasta

Kokoo­muk­sen esitys 100 000 uudesta työpai­kasta perus­tuu valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­mies­esi­tyk­seen, kokoo­muk­sen edel­li­seen työl­li­syys­esi­tyk­seen sekä uusiin avauk­siin. Se raken­tuu seuraa­vista koko­nai­suuk­sista:

1) Otetaan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ehdo­tus 60 000 työl­li­sestä uudis­tus­ten pohjaksi kokoo­muk­sen aset­ta­min reunaeh­doin (+55 000)

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön esit­tä­mien työl­li­syys­toi­mien ikään­ty­nei­den koko­nai­suus on toteu­tet­tava koko­nai­suu­des­saan.

Esitetty palve­lui­den ja työt­tö­myy­se­tuuk­sien koko­nai­suus on toteu­tet­tava koko­nai­suu­des­saan kuiten­kin niin, että palk­ka­tuki säilyy mahdol­li­suu­tena myös kolman­nelle sekto­rille erityi­sesti osatyö­ky­kyis­ten ja vaikeam­min työl­lis­ty­vien osalta. Tukea voidaan lisätä nykyi­sestä ja kohdis­taa lisäys yrityk­sille.

Esitetty opin­toe­tuuk­sien koko­nai­suus on toteu­tet­ta­vissa osit­tain. Aikuis­kou­lu­tus­tu­kea ja opin­to­tu­kea on syytä kehit­tää, mutta kokoo­mus ei sitoudu suoraan VM:n esityk­siin. Opin­to­tuen tulo­ra­joja on koro­tet­tava 50 prosen­tilla.

Arvio: Kokoo­muk­sen ehdot­ta­mana VM:n esityk­sen pohjalta tehty­jen uudis­tus­ten voi arvioida tuovan 55 000 uutta työpaik­kaa. https://vm.fi/-/valtiovarainministerio-selvitti-tyollisyytta-kasvattavia-uudistuksia

2) Toteu­te­taan VM:n ehdo­tus­ten lisäksi kokoo­muk­sen aiem­min esit­tä­mät muutok­set ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mi­sesta (+10 000)

Muute­taan ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa niin, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Tuen keston lyhen­tä­mistä voidaan myös arvioida, jos tuki­summa on alku­vai­heessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtö­koh­tana on tavoi­tella kustan­nus­neut­raa­lia uudis­tusta.

Lähde: Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus perus­tuu erilai­sille porras­tus­mal­leille lasket­tu­jen työl­li­syys­vai­ku­tus­ten suuruus­luok­kaan.

Hete­mäen työl­li­syys­ryhmä 2016.
EK:n Top Ten -lista: näillä esityk­sillä työpaikka 40 000:lle.
Yrit­tä­jien viesti budjet­ti­rii­heen: Tällä ohjel­malla 40 000 lisä­työ­paik­kaa.

3) Pure­taan kannus­tin­louk­kuja (+9500)

Palau­te­taan asumis­kus­tan­nus­ten omavas­tuu (7 %) toimeen­tu­lo­tuessa

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, joka kannus­taa asumaan edul­li­sem­massa asun­nossa ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea.

Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään kohtuu­hin­tai­sem­paa asun­toa. Edul­li­sem­man asun­non löytä­mistä tuetaan kohden­ta­malla tuetut vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille.

Hilli­tään asumis­tu­ki­me­noja ja helpo­te­taan kannus­tin­louk­kuja

Ylei­nen asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Tästä huoli­matta ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Siksi kokoo­mus esit­tää ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­sen jäädyt­tä­mistä. Muutok­sella tavoi­tel­laan kannus­ti­non­gel­man helpot­ta­mista. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jolla puret­tai­siin kannus­tin­louk­kuja.

Paran­ne­taan sosi­aa­li­tur­vaa, mutta hilli­tään työt­tö­myys­tur­va­me­no­jen kasvua

Kokoo­mus pitää perus­tel­tuna koro­tuk­sia vähim­mäis­mää­räi­siin päivä­ra­hae­tuuk­siin eli sairaus­päi­vä­ra­haan, vanhem­pain­päi­vä­ra­haan, erityis­hoi­to­ra­haan ja kuntou­tus­ra­haan. Myös muut lapsi­li­siin ja elatus­tu­keen esite­tyt koro­tuk­set ovat kanna­tet­ta­via. Työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­set heiken­tä­vät kannus­teita ottaa työtä vastaan, mikä taas heiken­tää työl­li­syyttä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­myys­tur­van palaut­ta­mista vuoden 2019 tasolle.

Tulon­siir­to­jen, vero­tuk­sen ja palve­lui­den koko­nai­suu­den on tärkeää kannus­taa otta­maan työtä vastaan. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lu­jen kehit­tä­mistä tuke­maan työl­lis­ty­mistä. Erityi­sesti on kiin­ni­tet­tävä huomiota nuor­ten ja maahan­muut­ta­jien työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen. Myös työmark­ki­noi­den ikäsyr­jin­tään on puutut­tava.

Lähde: Kolmen toimen työl­li­syys­vai­ku­tus yhteensä n. 7500 (Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun laskel­mat kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tista 2019)

Koro­te­taan ulos­o­ton suojao­suutta

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 678,90 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka olisi tehtä­vissä valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Lähde: Työl­li­syys­vai­ku­tus n. 2000 (Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016)

4) Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu (+5000)

Kokoo­mus esit­tää, että tera­pia­ta­kuu toteu­te­taan. Tera­pia­ta­kuusta tehdyssä kansa­lais­aloit­teessa arvioi­daan, että varhai­nen hoitoon pääsy nopeu­tuu ja etuuk­sien piiristä kuntou­tuisi takai­sin työelä­mään arviolta noin 7500 henki­löä vuosit­tain. Kokoo­mus suhtau­tuu vaikut­ta­vuu­teen varo­vai­sem­min ja antaa pake­tis­saan tera­pia­ta­kuulle 5000 työl­li­sen posi­tii­vi­sen vaiku­tuk­sen.

Lähde: Suomessa on 58 000 henki­löä mielen­ter­vey­den häiriöi­den vuoksi työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä vuonna 2019. Arvioimme siis, että tera­pia­ta­kuu voisi vähen­tää pitkällä aika­vä­lillä tätä joukko 10%:lla.

5) Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys (+3000)

Esitämme Sitran mallin mukai­sesti yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä.

Lisäksi kokoo­mus peruisi halli­tuk­sen toteut­ta­mat leik­kauk­set koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen.

Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Lähde: Sitra - Koti­ta­lous­vä­hen­nys arjen tukena (2015)

6) Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus ja laske­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja (+5500)

Työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus (+3000)

Perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Kokoo­muk­sen aset­ta­mien reunaeh­to­jen mukai­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen työl­li­syys­vai­ku­tus on noin 3000 työl­listä (Arvio perus­tuu työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan koti­hoi­don­tuen muutok­sen vaiku­tuk­sista - TEM 33/​2016)

Huom! Halli­tuk­sen mallin mukai­nen perhe­va­paa­uu­dis­tus heiken­tää arvioi­den mukaan työl­li­syyttä 5000 työl­li­sellä, joten kokoo­muk­sen esityk­sen netto­vai­ku­tus pidem­mällä aika­vä­lillä on +8000 työl­listä halli­tuk­seen verrat­tuna.

Varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­nus (+2500)

Alen­ne­taan edel­leen 50 miljoo­nalla eurolla varhais­kas­va­tus­mak­suja. Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­maksu nousisi nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Tämä kannus­taisi pien­ten lasten vanhem­pia työn­te­koon. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Sillä on posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia lasten kehi­tyk­seen.

Lähde: Edus­kun­nan tieto­pal­velu

7) Mahdol­lis­te­taan paikal­li­nen sopi­mi­nen kaikissa yrityk­sissä (+15 000)

Kokoo­mus haluaa edis­tää aitoa ja reilua paikal­lista sopi­mista työpai­koilla. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikal­li­sesti, jos työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin ja henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin, jotta neuvot­te­lua­se­telma olisi tasa­pai­noi­nen.

Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Arvioimme konser­va­tii­vi­sesti paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­vän pitkällä aika­vä­lillä työl­li­syyttä noin 15 000 työl­li­sellä. Yrit­tä­jien arvion mukaan paikal­li­nen sopi­mi­nen voi lisätä työl­li­syyttä jopa 60 000 työl­li­sellä.

Lähde: Suomen Yrit­tä­jät: Paikal­li­nen sopi­mi­nen edis­tää kasvua ja työl­li­syyttä

8) Lisä­tään kansain­vä­listä rekry­toin­tia (+10 000)

Harmaan­tuva Suomi ei pärjää ilman kansain­vä­listä rekry­toin­tia. Tarvi­taan useita uudis­tuk­sia, jotta Suomi olisi houkut­te­leva paikka tulla opis­ke­le­maan, teke­mään töitä, yrit­tä­mään ja perus­ta­maan perhe.

Kokoo­muk­sen mallissa serti­fioi­duille yrityk­sille myön­net­täi­siin työlupa kahdessa viikossa. Lupa­kä­sit­te­lyyn ja proses­sien auto­ma­ti­soin­tiin on varmis­tet­tava riit­tä­vät resurs­sit. Vastuu koko­nai­suu­desta on siir­ret­tävä yksiin käsiin. Yrityk­sille on annet­tava mahdol­li­suus tukea työn­te­ki­jää työlu­van hake­mi­sessa. Ulko­mai­sen työvoi­man saata­vuus­har­kin­nasta on luovut­tava ja siir­ryt­tävä tehok­kaa­seen jälki­val­von­taan.

9) Keven­ne­tään työn vero­tusta miljar­dilla eurolla (+6000)

Kokoo­mus esit­tää, että ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­ne­tään tähän vuoteen verrat­tuna yhteensä miljar­dilla eurolla. Työn vero­tusta keven­tä­mällä paran­ne­taan työn­teon kannus­teita ja tuetaan työl­li­syy­den kasvua. Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sestä kerro­taan tarkem­min vaih­toeh­to­bud­je­tin vero-osuu­dessa.

Lähde: Edus­kun­nan tieto­pal­velu

Työl­li­syys­vai­ku­tuk­set yhteensä noin +120 000

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

25.10.2022

Sanni Grahn-Laaso­nen: Korkeat sähkö­las­kut täytyy saada kuriin

Monin­ker­tais­tu­nut sähkö­lasku, yli kahden euron pump­pu­hin­nat tankilla, nouse­vat korot ja lisään­ty­nyt epävar­muus. Monessa perheessä joudu­taan vaka­vasti pohti­maan, miten kustan­nuk­sista selvi­tään.

Skip to content