Tehdään Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille – kokoomus.fi
MENU
Tehdään Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille

Tehdään Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille

Julkaistu: 13.08.2018 Julkaisut Kannanotot Uttalande

Suomi on jo nyt monilla mitta­reilla hyvä maa lapsille ja perheille. Vasta­syn­ty­neiden eliniä­nodote on maailman kärkeä. Äitien ja lasten hyvin­vointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö ja ylipäätään lapsuus on täällä maailman kolman­neksi turvatuin.

Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on maailman­kuulu ja tuottaa erinomaisia oppimis­tu­loksia. Aivan vastikään Suomi listattiin myös maailman onnel­li­sim­maksi maaksi. Hyvien tulosten ohessa meillä on kuitenkin myös paran­net­tavaa, jotta Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille. Kokoomus haluaa, että lasten ja perheiden hyvin­voinnin paran­ta­minen nostetaan seuraa­vassa halli­tus­oh­jel­massa yhdeksi kärki­ta­voit­teista.

Lapsi- ja perheys­tä­väl­lisen Suomen raken­ta­mi­seksi Kokoomus esittää toimia seuraa­vasta kuudesta kokonai­suu­desta.

1. Vahvis­tetaan varhais­kas­va­tusta ja tehdään esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista

Laadukas varhais­kas­vatus on suoma­laisen koulu­tus­jär­jes­telmän kivijalka. Varhais­kas­vatus tasaa tehok­kaasti erilai­sista taustoista tulevien lasten lähtö­ta­soeroja ja vahvistaa tasa-arvoa. Järjes­tel­mämme suurin epätasa-arvo piilee siinä, että aivan liian moni lapsi jää kokonaan varhais­kas­va­tuksen ulkopuo­lelle.

Kokoo­muksen tavoit­teena on, että mahdol­li­simman moni lapsi osallistuu varhais­kas­va­tukseen. On välttä­mä­töntä, että varhais­kas­va­tuksen laatuun panos­tetaan ja maksuja alennetaan edelleen. Pitkän aikavälin tavoit­tee­namme on maksuton varhais­kas­vatus, johon osallistuu koko ikäluokka.

Varhais­kas­va­tuk­sella ja esiope­tuk­sella on myös tärkeä rooli syrjäy­ty­misen ehkäi­syssä.

Lapsen varhaisiin vuosiin panos­ta­minen on tärkeää sosiaa­listen taitojen ja oppimisen edelly­tysten kannalta. Varhais­kas­va­tuk­sella ja esiope­tuk­sella on myös tärkeä rooli syrjäy­ty­misen ehkäi­syssä. Kokoomus haluaa tehdä esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista ja mahdol­listaa jousta­vamman siirtymän esiope­tuk­sesta perus­kouluun.

Kaksi­vuo­tinen, maksuton esiopetus tulee kirjata seuraavan halli­tuksen ohjelmaan.  Koko ikäluokan kattava kaksi­vuo­tinen esiopetus helpottaa erityi­sesti niiden lasten tilan­netta, joiden edelly­tykset elämässä ja koulu­tiellä pärjää­mi­selle ovat heikommat.

Päivä­kodin, eskarin ja koulun alkuluokkien on muodos­tettava saumaton jatkumo, jossa lapsi etenee yksilöl­lisen tilan­teensa mukaan. Kokoomus kannattaa joustavaa koulun aloitusta. Koulun voisi jatkossa aloittaa jousta­vasti 1–3 vuodessa esikoulun aloit­ta­misen jälkeen.

2. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parempaa arkea

Suomi tarvitsee kunnian­hi­moisen perhe­va­paa­uu­dis­tuksen, joka lisää tasa-arvoa ja edistää työlli­syyttä. Tällä hetkellä perhe­vapaat jakau­tuvat epäta­sai­sesti ja asettavat äidit ja isät vanhempina keskenään eriar­voiseen asemaan. Suomessa on edelleen valtaosin niin, että nainen jää kotiin hoitamaan lasta isän jatkaessa työntekoa.

Suomi tarvitsee kunnian­hi­moisen perhe­va­paa­uu­dis­tuksen, joka lisää tasa-arvoa ja edistää työlli­syyttä.

Hoiva­vastuun epäta­sainen jakau­tu­minen vaikuttaa kieltei­sesti naisten ura- ja palkka­ke­hi­tykseen sekä viime kädessä myös eläke­ker­tymään. Perhe­va­paiden epäta­sainen jakau­tu­minen johtaa myös siihen, että liian monet työnan­tajat näkevät nuoren naisen palkkaa­misen edelleen riskinä. Perhe­va­paa­uu­dis­tuksen tärkein tavoite on saada vapaat jakautumaan tasai­semmin vanhempien välillä.

Kyse on samalla isien vahvem­masta oikeu­desta jäädä perhe­va­paalle ja osallistua lasten hoita­miseen näiden ollessa pieniä sekä lasten laajem­masta osallis­tu­mi­sesta varhais­kas­va­tukseen.

Kokoomus haluaa, että ensi halli­tus­kau­della toteu­tetaan kunnian­hi­moinen perhe­va­paa­uu­distus. Hyvä perhe­va­paa­uu­distus on sellainen, joka vahvistaa tasa-arvoa ja työlli­syyttä, kohtelee perheitä tasapuo­li­sesti ja huomioi perheiden moninaiset elämän­ti­lanteet.

3. Huomioidaan erilaisten perheiden erilaiset tarpeet

Kaikki perheet ovat erilaisia, mutta samanar­voisia. Tämä on otettava huomioon lainsää­dän­nössä nykyistä paremmin. Oli perheessä sitten eri määrä lapsia, eri määrä vanhempia, ovatpa vanhemmat keskenään samaa tai eri sukupuolta tai asuvatpa nämä samassa tai eri kotita­lou­dessa, on perheitä kohdeltava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoisina.

Nykyisin perheet ovat eriar­voi­sessa asemassa muun muassa monien etuuksien, lasten huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­ky­sy­mysten sekä vanhem­pain­va­paiden osalta. Lapsilla voi esimer­kiksi olla useampi kuin yksi kotio­soite tai hän ei pääse tapaamaan toista vanhem­paansa tai isovan­hem­piaan.

Huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta koskevaa lainsää­däntöä uudis­tetaan parhaillaan vastamaan paremmin perheiden erilaisia tilan­teita. Esityk­sessä mm. vuoroa­su­minen otetaan lainsää­däntöön, ehkäistään tapaa­mi­soi­keuden toteu­tu­miseen liittyviä ongelmia sekä kirjataan lapsen huolta­jille velvol­lisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmis­suh­teita.

Lapsesta yksin huoleh­ti­valle tai yksin adoptoi­valle äidille myönnetään oikeus isyys­rahaa vastaaviin vanhem­pain­päiviin.

Erilaiset perheet tulee huomioida paremmin etuus­jär­jes­tel­mässä. Jo vuoden 2019 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä tätä koskien tehdään useita etuus­muu­toksia. Lapsesta yksin huoleh­ti­valle tai yksin adoptoi­valle äidille myönnetään oikeus isyys­rahaa vastaaviin vanhem­pain­päiviin.

Adoptio­van­hempien vanhem­pain­ra­ha­kautta piden­netään ja oikeus siihen tulee kaikille alle 18-vuotiaan lapset perheen ulkopuo­lelta adoptoi­valle. Monik­ko­per­heiden isille tulee puolestaan pidempi isyys­ra­ha­kausi.

4. Harras­tus­takuu: jokai­selle lapselle mahdol­lisuus vähintään yhteen mieluisaan harras­tukseen

Hyvät harras­tukset ja liikun­nal­lisen elämän­tavan oppiminen lisäävät lasten hyvin­vointia ja paran­tavat elämän­laatua. Harras­tusten valikoima kasvaa Suomessa kovaa vauhtia ja jokainen varmasti löytää mielei­sensä. Toisaalta yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu liian vähän suosi­tuksiin nähden ja fyysinen kunto on heikko. Monelle harrastus tai sen puute voi myös olla eriyttävä kokemus.

Monissa harras­tuk­sissa kustan­nukset voivat nousta korkeiksi, eikä kaikilla perheillä ole varaa niihin. Harras­tukset ja liikunta ovat tärkeitä paitsi fyysisen kunnon ja hyvin­voinnin edistä­misen, myös lapsen sosiaa­listen taitojen ja yhteen­kuu­lu­vuuden tunteen edistä­mi­sessä.

Kokoo­muksen tavoit­teena on, että jokai­sella lapsella on mahdol­lisuus vähintään yhteen mieluisaan harras­tukseen.

Kokoo­muksen tavoit­teena on, että jokai­sella lapsella on mahdol­lisuus vähintään yhteen mieluisaan harras­tukseen. Harras­tus­takuun toimeen­panoa tulee jatkaa seuraa­valla halli­tus­kau­della. Liikun­nal­lista elämän­tapaa tulee puolestaan edistää myös Liikkuva koulu –ohjelmaa jatka­malla ja laajen­ta­malla.

5. Lapsi­per­heiden palve­luiden kehit­tä­minen

Suoma­lainen neuvo­la­jär­jes­telmä on osoit­tanut toimi­vuu­tensa ja paikkansa hyvin­voin­ti­valtion raken­ta­mi­sessa. Neuvolat kulkevat lapsi­per­heiden rinnalla jo ennen lapsen ensim­mäisiä askeleita. Toimin­nassa pyritään tunnistamaan mahdol­li­simman varhain ne asiat, joissa lapsi tai perheet tarvit­sevat tukea. Neuvo­la­jär­jes­telmän on vastattava tulevai­suu­dessa erilaisen perheiden ja muuttuneen arjen vaati­muksiin.

Neuvo­la­jär­jes­telmää tulee kehittää niin, että se vastaa erilaisten perheiden erilaisiin tarpeisiin. Tämä voi tarkoittaa esimer­kiksi sitä, että neuvo­loita tuotaisiin enemmän päivä­kotien yhteyteen. Nuorille ja perheille tarjot­ta­vissa palve­luissa on laajem­minkin pyrittävä siihen, että mahdol­li­simman moni perheiden ja lasten tarvitsema palvelu tuodaan päivä­kotien ja koulujen yhteyteen.

Hallin­to­läh­töi­sestä palve­luiden järjes­tä­mi­sestä tulee siirtyä ihmis­läh­töiseen palve­luiden järjes­tä­miseen. Tämä voidaan toteuttaa mm. elämän­ta­pahtuma-ajatteluna. Esimer­kiksi mitä kaikkia asioita liittyy lapsen kouluun menoon? Millaista tukea lapsi ja perhe silloin voivat tarvita? Miten tämä tuki on heille helposti ja yhdestä paikasta saata­vissa? Myös neuvo­loiden digitaa­lisia palveluja tulee kehittää.

Pienikin apu riittävän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhemmät pahemmat ongelmat.

Perheiden tuessa ja lasten­suo­je­lussa tulee panostaa ennal­taeh­käisyyn. Pienikin apu riittävän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhemmät pahemmat ongelmat. Tavoit­teena tulee olla huostaan­ot­tojen selkeä vähen­ty­minen. Tätä varten lasten­suo­jelun resur­sointi tulee varmistaa ja lasten­suo­je­lussa ottaa käyttöön vaikut­ta­vimmat toimin­ta­mallit.

Tarvitaan myös lisää yhteis­työtä sosiaa­li­pal­ve­luiden, sivis­tys­pal­ve­luiden, nuori­so­toimen ja tarvit­taessa esimer­kiksi poliisin kesken. Hallin­nol­liset rajat eivät saa johtaa väliin­pu­toa­mi­sista johtaviin epäon­nis­tu­misiin. Jokai­sella lapsella on oikeus turval­lisiin aikuisiin.

6. Panos­tetaan maahanmuut­ta­ja­lasten osaamiseen - koulutus on parasta kotout­ta­mista

Suomi on avoin ja kansain­vä­linen yhteis­kunta, jossa monikult­tuu­risuus on fakta usean perheen elämässä. Kansain­vä­lisyys on aiempaa vahvempi osa jo aivan pientenkin lasten elämää. Tämä on suoma­lai­sille lapsille ja nuorille valtava rikkaus.

Erilai­sista taustoista tulevien lasten ja perheiden tulee saada tarvit­se­mansa tuki, sillä usein maahanmuut­ta­ja­lapset ja näiden vanhemmat ovat kanta­suo­ma­laisia heikom­massa asemassa esimer­kiksi koulu­tuk­sessa ja myöhemmin työmark­ki­noilla. Kokoomus haluaa panostaa maahanmuut­tajien koulu­tukseen ja osaamisen hyödyn­tä­miseen.

Kokoomus haluaa panostaa maahanmuut­tajien koulu­tukseen ja osaamisen hyödyn­tä­miseen.

Tavoit­tee­namme on, että toisen tai kolmannen polven maahanmuut­tajien oppimis­tu­lokset, koulu­tustaso tai työlli­syy­saste eivät poikkea muusta väestöstä.

Jokainen lapsi tulee taustastaan riippu­matta saada varhais­kas­va­tukseen. Nyt siihen osallis­tuvat usein vähiten ne, jotka hyötyi­sivät siitä eniten, kuten maahanmuut­ta­ja­per­heiden lapset. Tarvit­semme riittävää tukea suomen kielen oppimiseen päivä­ko­deissa ja perus­kou­luissa. Myös oikeus kotikielen säily­miseen ja ylläpi­tä­miseen on varmis­tettava.

Haluamme torjua koulujen eriyty­mistä - jokaisen koulun on oltava hyvä koulu. Siksi myös seuraa­valla halli­tus­kau­della haasta­ville sosio­eko­no­mi­silla alueille toimi­ville kouluille ja päivä­ko­deille tulee kohdistaa tasa-arvora­hoi­tusta.


Kokoomus.fi