• FI
  • SV
  • MENU
    Tehdään Suomesta maail­man paras maa lapsille ja perheille
    Twiittaa

    Tehdään Suomesta maail­man paras maa lapsille ja perheille

    Julkaistu: 13.08.2018 Julkaisut resolution Uttalande

    Suomi on jo nyt monilla mitta­reilla hyvä maa lapsille ja perheille. Vasta­syn­ty­nei­den eliniä­no­dote on maailman kärkeä. Äitien ja lasten hyvin­vointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö ja ylipää­tään lapsuus on täällä maailman kolman­neksi turva­tuin.

    Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on maailman­kuulu ja tuot­taa erin­omai­sia oppi­mis­tu­lok­sia. Aivan vasti­kään Suomi listat­tiin myös maailman onnel­li­sim­maksi maaksi. Hyvien tulos­ten ohessa meillä on kuiten­kin myös paran­net­ta­vaa, jotta Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille. Kokoo­mus haluaa, että lasten ja perhei­den hyvin­voin­nin paran­ta­mi­nen noste­taan seuraa­vassa halli­tus­oh­jel­massa yhdeksi kärki­ta­voit­teista.

    Lapsi- ja perheys­tä­väl­li­sen Suomen raken­ta­mi­seksi Kokoo­mus esit­tää toimia seuraa­vasta kuudesta koko­nai­suu­desta.

    1. Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tusta ja tehdään esio­pe­tuk­sesta kaksi­vuo­tista

    Laadu­kas varhais­kas­va­tus on suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män kivi­jalka. Varhais­kas­va­tus tasaa tehok­kaasti erilai­sista taus­toista tule­vien lasten lähtö­ta­soe­roja ja vahvis­taa tasa-arvoa. Järjes­tel­mämme suurin epätasa-arvo piilee siinä, että aivan liian moni lapsi jää koko­naan varhais­kas­va­tuk­sen ulko­puo­lelle.

    Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että mahdol­li­sim­man moni lapsi osal­lis­tuu varhais­kas­va­tuk­seen. On vält­tä­mä­töntä, että varhais­kas­va­tuk­sen laatuun panos­te­taan ja maksuja alen­ne­taan edel­leen. Pitkän aika­vä­lin tavoit­tee­namme on maksu­ton varhais­kas­va­tus, johon osal­lis­tuu koko ikäluokka.

    Varhais­kas­va­tuk­sella ja esio­pe­tuk­sella on myös tärkeä rooli syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­syssä.

    Lapsen varhai­siin vuosiin panos­ta­mi­nen on tärkeää sosi­aa­lis­ten taito­jen ja oppi­mi­sen edel­ly­tys­ten kannalta. Varhais­kas­va­tuk­sella ja esio­pe­tuk­sella on myös tärkeä rooli syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­syssä. Kokoo­mus haluaa tehdä esio­pe­tuk­sesta kaksi­vuo­tista ja mahdol­lis­taa jous­ta­vam­man siir­ty­män esio­pe­tuk­sesta perus­kou­luun.

    Kaksi­vuo­ti­nen, maksu­ton esio­pe­tus tulee kirjata seuraa­van halli­tuk­sen ohjelmaan.  Koko ikäluo­kan kattava kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus helpot­taa erityi­sesti niiden lasten tilan­netta, joiden edel­ly­tyk­set elämässä ja koulu­tiellä pärjää­mi­selle ovat heikom­mat.

    Päivä­ko­din, eska­rin ja koulun alku­luok­kien on muodos­tet­tava sauma­ton jatkumo, jossa lapsi etenee yksi­löl­li­sen tilan­teensa mukaan. Kokoo­mus kannat­taa jous­ta­vaa koulun aloi­tusta. Koulun voisi jatkossa aloit­taa jous­ta­vasti 1–3 vuodessa esikou­lun aloit­ta­mi­sen jälkeen.

    2. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parem­paa arkea

    Suomi tarvit­see kunnian­hi­moi­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen, joka lisää tasa-arvoa ja edis­tää työl­li­syyttä. Tällä hetkellä perhe­va­paat jakau­tu­vat epäta­sai­sesti ja aset­ta­vat äidit ja isät vanhem­pina keske­nään eriar­voi­seen asemaan. Suomessa on edel­leen valtao­sin niin, että nainen jää kotiin hoitamaan lasta isän jatkaessa työn­te­koa.

    Suomi tarvit­see kunnian­hi­moi­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen, joka lisää tasa-arvoa ja edis­tää työl­li­syyttä.

    Hoiva­vas­tuun epäta­sai­nen jakau­tu­mi­nen vaikut­taa kiel­tei­sesti nais­ten ura- ja palk­ka­ke­hi­tyk­seen sekä viime kädessä myös eläke­ker­ty­mään. Perhe­va­pai­den epäta­sai­nen jakau­tu­mi­nen johtaa myös siihen, että liian monet työnan­ta­jat näke­vät nuoren naisen palk­kaa­mi­sen edel­leen riskinä. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen tärkein tavoite on saada vapaat jakautumaan tasai­sem­min vanhem­pien välillä.

    Kyse on samalla isien vahvem­masta oikeu­desta jäädä perhe­va­paalle ja osal­lis­tua lasten hoita­mi­seen näiden ollessa pieniä sekä lasten laajem­masta osal­lis­tu­mi­sesta varhais­kas­va­tuk­seen.

    Kokoo­mus haluaa, että ensi halli­tus­kau­della toteu­te­taan kunnian­hi­moi­nen perhe­va­paa­uu­dis­tus. Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus on sellai­nen, joka vahvis­taa tasa-arvoa ja työl­li­syyttä, kohte­lee perheitä tasa­puo­li­sesti ja huomioi perhei­den moni­nai­set elämän­ti­lan­teet.

    3. Huomioi­daan erilais­ten perhei­den erilai­set tarpeet

    Kaikki perheet ovat erilai­sia, mutta sama­nar­voi­sia. Tämä on otet­tava huomioon lain­sää­dän­nössä nykyistä parem­min. Oli perheessä sitten eri määrä lapsia, eri määrä vanhem­pia, ovatpa vanhem­mat keske­nään samaa tai eri suku­puolta tai asuvatpa nämä samassa tai eri koti­ta­lou­dessa, on perheitä kohdel­tava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoi­sina.

    Nykyi­sin perheet ovat eriar­voi­sessa asemassa muun muassa monien etuuk­sien, lasten huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­ky­sy­mys­ten sekä vanhem­pain­va­pai­den osalta. Lapsilla voi esimer­kiksi olla useampi kuin yksi kotio­soite tai hän ei pääse tapaamaan toista vanhem­paansa tai isovan­hem­pi­aan.

    Huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta koske­vaa lain­sää­dän­töä uudis­te­taan parhail­laan vastamaan parem­min perhei­den erilai­sia tilan­teita. Esityk­sessä mm. vuoroa­su­mi­nen otetaan lain­sää­dän­töön, ehkäis­tään tapaa­mi­soi­keu­den toteu­tu­mi­seen liit­ty­viä ongel­mia sekä kirja­taan lapsen huol­ta­jille velvol­li­suus vaalia lapselle tärkeitä ihmis­suh­teita.

    Lapsesta yksin huoleh­ti­valle tai yksin adop­toi­valle äidille myön­ne­tään oikeus isyys­ra­haa vastaa­viin vanhem­pain­päi­viin.

    Erilai­set perheet tulee huomioida parem­min etuus­jär­jes­tel­mässä. Jo vuoden 2019 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä tätä koskien tehdään useita etuus­muu­tok­sia. Lapsesta yksin huoleh­ti­valle tai yksin adop­toi­valle äidille myön­ne­tään oikeus isyys­ra­haa vastaa­viin vanhem­pain­päi­viin.

    Adop­tio­van­hem­pien vanhem­pain­ra­ha­kautta piden­ne­tään ja oikeus siihen tulee kaikille alle 18-vuoti­aan lapset perheen ulko­puo­lelta adop­toi­valle. Monik­ko­per­hei­den isille tulee puoles­taan pidempi isyys­ra­ha­kausi.

    4. Harras­tus­ta­kuu: jokai­selle lapselle mahdol­li­suus vähin­tään yhteen mielui­saan harras­tuk­seen

    Hyvät harras­tuk­set ja liikun­nal­li­sen elämän­ta­van oppi­mi­nen lisää­vät lasten hyvin­voin­tia ja paran­ta­vat elämän­laa­tua. Harras­tus­ten vali­koima kasvaa Suomessa kovaa vauh­tia ja jokai­nen varmasti löytää mielei­sensä. Toisaalta yhä useampi lapsi ja nuori liik­kuu liian vähän suosi­tuk­siin nähden ja fyysi­nen kunto on heikko. Monelle harras­tus tai sen puute voi myös olla eriyt­tävä koke­mus.

    Monissa harras­tuk­sissa kustan­nuk­set voivat nousta korkeiksi, eikä kaikilla perheillä ole varaa niihin. Harras­tuk­set ja liikunta ovat tärkeitä paitsi fyysi­sen kunnon ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen, myös lapsen sosi­aa­lis­ten taito­jen ja yhteen­kuu­lu­vuu­den tunteen edis­tä­mi­sessä.

    Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että jokai­sella lapsella on mahdol­li­suus vähin­tään yhteen mielui­saan harras­tuk­seen.

    Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että jokai­sella lapsella on mahdol­li­suus vähin­tään yhteen mielui­saan harras­tuk­seen. Harras­tus­ta­kuun toimeen­pa­noa tulee jatkaa seuraa­valla halli­tus­kau­della. Liikun­nal­lista elämän­ta­paa tulee puoles­taan edis­tää myös Liik­kuva koulu –ohjelmaa jatka­malla ja laajen­ta­malla.

    5. Lapsi­per­hei­den palve­lui­den kehit­tä­mi­nen

    Suoma­lai­nen neuvo­la­jär­jes­telmä on osoit­ta­nut toimi­vuu­tensa ja paik­kansa hyvin­voin­ti­val­tion raken­ta­mi­sessa. Neuvo­lat kulke­vat lapsi­per­hei­den rinnalla jo ennen lapsen ensim­mäi­siä aske­leita. Toimin­nassa pyri­tään tunnistamaan mahdol­li­sim­man varhain ne asiat, joissa lapsi tai perheet tarvit­se­vat tukea. Neuvo­la­jär­jes­tel­män on vastat­tava tule­vai­suu­dessa erilai­sen perhei­den ja muut­tu­neen arjen vaati­muk­siin.

    Neuvo­la­jär­jes­tel­mää tulee kehit­tää niin, että se vastaa erilais­ten perhei­den erilai­siin tarpei­siin. Tämä voi tarkoit­taa esimer­kiksi sitä, että neuvo­loita tuotai­siin enem­män päivä­ko­tien yhtey­teen. Nuorille ja perheille tarjot­ta­vissa palve­luissa on laajem­min­kin pyrit­tävä siihen, että mahdol­li­sim­man moni perhei­den ja lasten tarvit­sema palvelu tuodaan päivä­ko­tien ja koulu­jen yhtey­teen.

    Hallin­to­läh­töi­sestä palve­lui­den järjes­tä­mi­sestä tulee siir­tyä ihmis­läh­töi­seen palve­lui­den järjes­tä­mi­seen. Tämä voidaan toteut­taa mm. elämän­ta­pahtuma-ajatte­luna. Esimer­kiksi mitä kaik­kia asioita liit­tyy lapsen kouluun menoon? Millaista tukea lapsi ja perhe silloin voivat tarvita? Miten tämä tuki on heille helposti ja yhdestä paikasta saata­vissa? Myös neuvo­loi­den digi­taa­li­sia palve­luja tulee kehit­tää.

    Pieni­kin apu riit­tä­vän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhem­mät pahem­mat ongel­mat.

    Perhei­den tuessa ja lasten­suo­je­lussa tulee panos­taa ennal­taeh­käi­syyn. Pieni­kin apu riit­tä­vän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhem­mät pahem­mat ongel­mat. Tavoit­teena tulee olla huos­taan­ot­to­jen selkeä vähen­ty­mi­nen. Tätä varten lasten­suo­je­lun resur­sointi tulee varmis­taa ja lasten­suo­je­lussa ottaa käyt­töön vaikut­ta­vim­mat toimin­ta­mal­lit.

    Tarvi­taan myös lisää yhteis­työtä sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, sivis­tys­pal­ve­lui­den, nuori­so­toi­men ja tarvit­taessa esimer­kiksi polii­sin kesken. Hallin­nol­li­set rajat eivät saa johtaa väliin­pu­toa­mi­sista johta­viin epäon­nis­tu­mi­siin. Jokai­sella lapsella on oikeus turval­li­siin aikui­siin.

    6. Panos­te­taan maahanmuut­ta­ja­las­ten osaa­mi­seen - koulu­tus on parasta kotout­ta­mista

    Suomi on avoin ja kansain­vä­li­nen yhteis­kunta, jossa moni­kult­tuu­ri­suus on fakta usean perheen elämässä. Kansain­vä­li­syys on aiem­paa vahvempi osa jo aivan pien­ten­kin lasten elämää. Tämä on suoma­lai­sille lapsille ja nuorille valtava rikkaus.

    Erilai­sista taus­toista tule­vien lasten ja perhei­den tulee saada tarvit­se­mansa tuki, sillä usein maahanmuut­ta­ja­lap­set ja näiden vanhem­mat ovat kanta­suo­ma­lai­sia heikom­massa asemassa esimer­kiksi koulu­tuk­sessa ja myöhem­min työmark­ki­noilla. Kokoo­mus haluaa panos­taa maahanmuut­ta­jien koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen hyödyn­tä­mi­seen.

    Kokoo­mus haluaa panos­taa maahanmuut­ta­jien koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen hyödyn­tä­mi­seen.

    Tavoit­tee­namme on, että toisen tai kolman­nen polven maahanmuut­ta­jien oppi­mis­tu­lok­set, koulu­tus­taso tai työl­li­syy­saste eivät poik­kea muusta väes­töstä.

    Jokai­nen lapsi tulee taus­tas­taan riip­pu­matta saada varhais­kas­va­tuk­seen. Nyt siihen osal­lis­tu­vat usein vähi­ten ne, jotka hyötyi­si­vät siitä eniten, kuten maahanmuut­ta­ja­per­hei­den lapset. Tarvit­semme riit­tä­vää tukea suomen kielen oppi­mi­seen päivä­ko­deissa ja perus­kou­luissa. Myös oikeus koti­kie­len säily­mi­seen ja yllä­pi­tä­mi­seen on varmis­tet­tava.

    Haluamme torjua koulu­jen eriy­ty­mistä - jokai­sen koulun on oltava hyvä koulu. Siksi myös seuraa­valla halli­tus­kau­della haas­ta­ville sosio­eko­no­mi­silla alueille toimi­ville kouluille ja päivä­ko­deille tulee kohdis­taa tasa-arvo­ra­hoi­tusta.