Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Yliopis­to­jen raken­teel­li­nen kehit­tä­mi­nen vihdoin vauh­tiin

Yliopis­to­jen raken­teel­li­nen kehit­tä­mi­nen vihdoin vauh­tiin

Julkaistu:

Maamme kilpai­lu­ky­vyn säilyt­tä­mi­sen ja paran­ta­mi­sen kannalta on tärkeää, että pääkau­pun­ki­seu­dulle saadaan kansain­vä­li­set mitat ja resurs­sit täyt­tävä luovan alan huip­pu­yli­opisto. Yhdis­ty­mis­mal­liksi ehdo­te­taan säätiötä, jonka perus­pää­oma tulisi sekä julki­selta että yksi­tyi­seltä sekto­rilta. Perus­pää­oman määrä (700 miljoo­naa euroa) on varsin kunnian­hi­moi­nen ja vaatii myös elin­kei­noe­lä­mältä vahvaa sitou­tu­mista hank­kee­seen. Toteu­tues­saan hank­keella on todel­li­nen mahdol­li­suus nousta maail­man huip­pu­ta­solle, mutta tämä vaatii pitkä­jän­teistä kehit­tä­mis­työtä koko yhtei­söltä.

Vanha­sen halli­tuk­sen dema­ri­ve­toi­nen korkea­kou­lu­po­li­tiikka on ollut sivu­rai­teella koko kulu­van vaali­kau­den eikä tarvit­ta­via muutok­sia ole saatu vauh­di­tet­tua. Oli syy halli­tuk­sen äkil­li­sen ryhdis­täy­ty­mi­sen takana mikä tahansa, nyt tehdyt esityk­set ovat terve­tul­lut avaus yliopis­to­jen laajem­malle kehi­tys­työlle. Korkea­kou­lu­jen raken­teel­li­nen kehit­tä­mi­nen ei saakaan pysäh­tyä tähän, vaan voima­va­ro­jen kokoa­mista on jatket­tava. Yliopis­to­jen tulee pyrkiä liit­tou­tu­maan stra­te­gi­sesti keske­nään. Tämä ei vält­tä­mättä tarkoita vain kansal­lista ja alueel­lista liit­tou­tu­mista. Yhteis­työ­kump­pa­neita etsit­täessä katseet tulee suun­nata entistä aktii­vi­sem­min myös maamme rajo­jen ulko­puo­lelle.

Raken­teel­li­sen kehit­tä­mi­sen ohella Kokoo­muk­sen seuraa­van vaali­kau­den yliopis­to­po­liit­ti­sia tavoit­teita ovat mm. perus­ra­hoi­tuk­sen lisää­mi­nen 50 miljoo­nalla eurolla joka vuosi koko vaali­kau­den ajan ja kaik­kien yliopis­to­jen talou­del­li­sen auto­no­mian laajen­ta­mi­nen. Yliopis­to­jen talou­del­li­sen aseman perus­on­gelma on nykyi­nen “tili­vi­ras­toa­sema”. Yliopis­to­jen talou­del­lista asemaa koske­vien mallien tulee olla jous­ta­vam­pia ja moni­muo­toi­sem­pia, jotta ne ottai­si­vat parem­min huomioon myös kansain­vä­lis­ty­mi­sen tarpeet. Rahas­to­ta­lou­den kautta yliopis­to­jen varain­han­kin­taa voitai­siin laajen­taa, sillä se antaisi yliopis­toille mahdol­li­suu­den solmia stra­te­gi­sia sopi­muk­sia ja omis­taa omai­suutta.

Yliopis­to­jen raken­teita on kehi­tet­tävä paitsi hallin­non ja koulu­tusa­lo­jen, myös rahoi­tuk­sen näkö­kul­masta. Nykyi­nen tutkin­to­mää­riin pohjau­tuva rahoi­tus­jär­jes­telmä on johta­nut mais­te­ri­teh­tai­luun, joka pahim­mil­laan laskee tutkin­to­jen tasoa.

Tällä hetkellä yliopis­to­jen ongel­mana ovat opet­ta­jien alhai­nen määrä suhteessa opis­ke­li­joi­hin sekä pätkä­työt. Yliopis­to­jen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sem­malla raken­teella sekä talou­del­li­sen liik­ku­ma­ti­lan lisää­mi­sellä voidaan näihin­kin asioi­hin vaikut­taa.

Yliopisto-opetuk­sen on jatkos­sa­kin oltava kaikille suoma­lai­sille maksu­tonta. Sen sijaan EU- ja ETA-maiden ulko­puo­li­sille kansa­lai­sille tulisi harkita luku­kausi­mak­suja. Samalla pitää kuiten­kin helpot­taa näiden ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia jäädä Suomeen ja saada töitä myös valmis­tu­mi­sen jälkeen. Vähä­va­rai­sia ulko­mai­sia opis­ke­li­joita varten on luotava stipen­di­jär­jes­telmä, jota voitai­siin rahoit­taa esimer­kiksi kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­hoista.

Seuraa­van neljän vuoden aikana mita­taan yliopis­to­jemme ja suoma­lai­sen korkea­kou­lu­jär­jes­tel­män uudis­tu­mis­kyky. Osaa­mi­nen on vahvin valt­timme globaa­leilla mark­ki­noilla. Haas­teita aset­ta­vat niin vanhe­neva ikära­kenne kuin Kiina-ilmiö­kin. Ilman uudis­tuk­sia Suomi ei voi säilyt­tää nykyi­sen­kal­taista kilpai­lu­ky­kyä ja vahvaa talout­taan.

Kaarina Drom­berg
kansan­edus­taja, sivis­tys­va­lio­kun­nan puheen­joh­taja


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2023

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän. Canth

15.3.2023

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

14.3.2023

Kokoo­muk­sen, Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den ja Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jat: koulu­tuk­sen rahoi­tus ja opis­ke­li­joi­den toimeen­tulo turvat­tava

Koulu­tus ja osaa­mi­nen on tule­vai­suu­den perusta. Suomen menes­tys on nojan­nut osaa­mis­pää­omaamme, ja sitä pääomaa me emme saa syödä. Kokoo­mus on

Skip to content