Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turval­li­suus ennen kaik­kea

Turval­li­suus ennen kaik­kea

Julkaistu:

On selvää, että ydin­on­net­to­muus on aina paikka, jossa on tehtävä perus­teel­li­nen analyysi sen syistä ja vaiku­tuk­sista myös Suomen voima­loi­den turval­li­suu­teen ja turval­li­suus­mää­räyk­siin. Yhtä selvää on kuiten­kin, että perus­teel­li­nen analyysi ei voi syntyä vielä tilan­teen ollessa päällä. Vasta kun tilanne on saatu hallin­taan, kerätty tiedot ja tehty tarkka analyysi siitä, mikä petti ja voisiko sama tapah­tua Suomessa, voidaan ottaa kantaa voima­loi­demme koko­nais­tur­val­li­suu­teen.

Tämä selvi­tys on tehtävä ennen kuin meillä on valmiuk­sia myötää raken­nus­lu­pia peri­aa­te­pää­tök­sen saaneille voima­loille. Tämän selvi­tyk­sen oikea tekijä on kuiten­kin puolu­eet­to­mat ja asian­tun­te­vat viran­omai­set. Tässä tapauk­sessa oikea selvi­tyk­sen tekevä viran­omais­taho on Sätei­ly­tur­va­kes­kus. Meidän polii­tik­ko­jen tehtävä on sitten vetää johto­pää­tök­siä selvi­tyk­sen perus­teella.

Monella suoma­lai­sella on mieles­sään paljon kysy­myk­siä, jotka aiheut­ta­vat huolta. Näihin kysy­myk­siin on saatava vastauk­set. Siksi tarvi­taan huolel­li­set selvi­tyk­set ja laaja keskus­telu siitä voim­meko oppia jota­kin Japa­nista ja mikä on nykyis­ten voima­loi­demme turval­li­suus­ti­lanne.

Muutama asia on kuiten­kin jo tiedos­samme. Japa­nin ydin­tur­man todel­li­sena aiheut­ta­jana eivät olleet tekni­set viat, vaan tuhoisa maan­jä­ris­tys ja siitä aiheu­tu­neen tsuna­min yhteis­vai­ku­tus. Tämän­kal­tai­sia uhkia Suomessa tuskin on. Viran­omai­set ovat lisäksi alus­ta­vasti arvioi­neet, että suoma­lais­ten ydin­voi­ma­loi­den turva­jär­jes­tel­mät olisi­vat kestä­neet myös nähdyn kaltai­sen tilan­teen. Näiden kahden tosi­asian perus­teella voimme odot­taa selvi­tys­ten tulok­sia ennen johto­pää­tös­ten vetä­mistä. Johto­pää­tök­set koske­vat siten mahdol­lista suurta linjaa, ei äkil­li­siä toimen­pi­teitä vaati­via päätök­siä.

Aloite ydin­tur­val­li­suu­den yhteis­työstä

Ydin­voi­man riskit eivät ole vain kansal­li­nen kysy­mys. Naapu­ri­mais­tamme Ruot­silla ja Venä­jällä on ydin­voi­ma­loita lähellä Suomea. Niiden ydin­tur­val­li­suus on myös meidän turval­li­suut­tamme. Esitän, että molem­pien maiden kanssa käyn­nis­te­tään keskus­te­lut, joissa arvioi­daan viran­omais- ja poliit­ti­sella tasolla ydin­lai­tos­ten turval­li­suus­ti­lanne Japa­nin tapah­tu­mista tehty­jen selvi­tys­ten perus­teella.

Ruotsi on jo ilmoit­ta­nut ryhty­vänsä joihin­kin toimen­pi­tei­siin. Venä­jän aikeista mahdol­lis­ten uusien selvi­tys­ten osalta ei ole vielä tietoa, mutta maidemme välillä on pitkä histo­ria yhteis­työssä ydin­tur­val­li­suus­asioissa. Neuvos­to­lii­ton hajoa­mi­sesta lähtien lähia­lueyh­teis­työn puit­teissa on huoleh­dittu osin myös suoma­lai­sin vero­va­roin venä­läi­sestä ydin­tur­val­li­suu­desta. Kohteena ovat olleet Kuolan niemi­maan ja Lenin­gra­din alueen Sosno­vyi Borin ydin­voi­ma­lat. Yhteis­työn toimi­joina ovat olleet Sätei­ly­tur­va­kes­kus ja Rosa­tom. Suomen vero­ra­hoilla on vuosien saatossa muun muassa kehi­tetty Sosno­vyi Borin hätä­jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mää ja raken­nettu tulva­suo­jausta.

Suomen Sätei­ly­tur­va­kes­kus on tämän yhteis­työn johdosta tällä hetkellä maail­man johtava asian­tun­tija Venä­jän ydin­tur­va­ky­sy­myk­sessä. Suomi on yhdessä Ruot­sin ja Norjan kanssa tehnyt tulok­sel­lista yhteis­työtä Venä­jän ydin­tur­va­ky­sy­myk­sissä. Ydin­turva-asioissa tätä Venä­jän kanssa tehtä­vää yhteis­työtä pitää vielä enti­ses­tään tiivis­tää.

Riip­pu­matta siitä, että Japa­nin turman aiheut­taja oli luon­non­ka­ta­strofi, on syytä arvioida myös muita vastaa­via epäto­den­nä­köi­siä tapah­tu­mia ja niiden vaiku­tusta ydin­lai­tok­siin eri puolilla maail­maa. Tässä EU- ja kansain­vä­li­nen yhteis­työ on avain­roo­lissa. Tässä yhteis­työssä Suomen pitää olla erityi­sen aktii­vi­nen.

Kanna­tan EU:n ener­gia­ko­mis­saa­rin esitystä ydin­voi­ma­loi­den stres­si­tes­teistä. On hyvä simu­loida erilai­sia epäto­den­nä­köi­siä­kin tapah­tu­mia ja arvioida miten turval­li­suus­jär­jes­tel­mät sellai­sista selviäi­si­vät. Mahdol­li­siin puut­tei­siin on tartut­tava tiukasti. Tällai­nen aiem­paa tiukempi testaus pitäisi ulot­taa myös EU:n toimin­taa laajem­maksi, osaksi kansain­vä­li­sen atomie­ner­gia­jär­jes­tön toimia. Turval­li­suu­den hinta ei voi olla liian kova, kun toisessa vaaka­ku­pissa painaa ihmis­ten elämä. Riskien arvioin­nissa eivät menneet tapah­tu­mat riitä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content