Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Julkaistu:

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­nyy­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­tyk­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti jäse­nyy­den puolesta. Kokoo­mus­lai­set yksi­mie­li­sesti.

Edes­sämme on nyt hetki, jolloin Suomi aloit­taa viral­li­set neuvot­te­lut liit­tyäk­seen puolus­tus­liitto Natoon. Edus­kun­nan selkeä enem­mistö seisoo päätök­sen takana ja toivot­ta­vaa on, että Suomesta voisi tulla Naton jäsen­maa niin pian kuin mahdol­lista – mieluusti vielä tämän vuoden puolella.

Kyseessä on kansa­kun­tamme ja Suomen turval­li­suu­den kannalta oikea ratkaisu. Tämän ymmär­tä­vät suoma­lai­set ja puolu­eet. Näinä aikoina onkin mahdo­tonta kuvi­tella, ettemme tekisi kaik­keamme sen eteen, että Suomen turval­li­suutta paran­ne­taan. Turval­li­suus­po­liit­ti­nen asemamme ei voi missään tapauk­sessa olla heikompi Ukrai­nan sodan seurauk­sena, kuin mitä se oli sitä ennen.

Me ymmär­rämme, ettei Venä­jän uhka häviä lähi­tu­le­vai­suu­dessa. Myös Naton jäsen­maana kohtaamme samat vallit­se­vat soti­laal­li­set uhat ja kiris­ty­neen turval­li­suusym­pä­ris­tön. On kuiten­kin elin­tär­keää, että ankku­roimme tässä hetkessä itsemme osaksi demo­kra­tioi­den liit­to­kun­taa. Nato-jäse­nyys paran­taisi Suomen turval­li­suu­den lisäksi myös koko Pohjoi­sen Euroo­pan puolus­tusta. Kyse on siitä, että haluamme ennal­taeh­käistä sotien synty­mistä ja tätä tarkoi­tusta jäse­nyy­temme palve­lee.

Rooma­lai­sen sanan­las­kun mukaan, jos haluaa rauhaa, kannat­taa valmis­tau­tua sotaan. Petsa­mossa synty­nyt kirjai­lija Erno Paasi­linna jatkoi ajatusta totea­malla, jos haluat rauhaa, valmis­taudu rauhaan. 2020-luvun Euroo­passa totuus näyt­tää pienelle valtiolle kään­ty­vän muotoon: jos haluat rauhaa, liit­toudu. Suomi liit­tyy Natoon varmis­taak­seen, ettei maape­räl­lämme enää sodit­taisi. Yhtä­kään Nato-maata kohtaan ole hyökätty soti­laal­li­sesti 70 vuoden aikana.

Tiedos­tamme riskit, joita jäse­nyys­pol­kuumme saat­taa sisäl­tyä. Emme ole naii­veja. Venä­jällä on valmius ryhtyä ikäviin­kin toimiin meitä kohtaan, ja tämä on sisäis­tet­tävä. Samalla meidän on kuiten­kin herä­tet­tävä luot­ta­musta siihen, että pärjäämme kaikissa olosuh­teissa. Yhteis­kun­tamme eri toimi­jat ovat varau­tu­neet, maan­puo­lus­tuk­semme on kunnossa ja kansa­kun­tamme on yhte­näi­nen. Olemme vakaa demo­kra­tia, jonka horjut­ta­mi­nen ei ole help­poa. Emme me töni­mi­sestä kaadu.

Itse­näi­sen Suomen keskei­siä tari­noita on ollut selviy­ty­mi­nen, vapau­temme säilyt­tä­mi­nen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den varjelu. Histo­rias­tamme löytyy paljon kään­teen­te­ke­viä hetkiä, jolloin olemme tehneet suur­ten muutos­ten keskellä nopeita, mutta harkit­tuja päätök­siä näiden peri­aat­tei­den turvaa­mi­seksi: itse­näi­syys­ju­lis­tuk­semme vuonna 1917, ratkai­summe sota­vuo­sina ja kylmän sodan puolu­eet­to­muus­po­li­tiik­kamme sekä liit­ty­mi­nen Euroo­pan unio­niin Neuvos­to­lii­ton romah­ta­mi­sen jälkeen.

Jokai­sella aske­leella tosia­sial­li­nen itse­näi­syy­temme on vahvis­tu­nut. Suomen pitkä siir­tymä Venä­jän vaiku­tus­val­lasta suve­ree­niksi, omista asiois­taan päät­tä­väksi valtioksi saa Nato-jäse­nyy­destä uuden virs­tan­pyl­vään. Nato-jäse­nyy­den myötä Suomi ei ole koskaan ollut itse­näi­sempi valtio kuin nyt.

Kokoo­muk­selle Suomen Nato-jäse­nyys on terve­tul­lut ja pitkä­ai­kai­nen tavoite, jota olemme ajaneet jo 16 vuoden ajan. Kyseessä on ollut vuosi­kym­men­ten määrä­tie­toi­nen ja kärsi­väl­li­nen työ Nato-yhteis­työmme ja yhteen­so­pi­vuu­temme syven­tä­mi­seksi.

Kokoo­mus onkin ollut mukana niissä halli­tuk­sissa, joissa on tehty päätök­siä muun muassa Suomen Nato-kump­pa­nuu­den aloit­ta­mi­sesta ja Hornet-hävit­tä­jien hankin­noista, liit­ty­mi­sestä Naton kansain­vä­li­siin krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin sekä Naton nopean jouk­ko­jen toimin­taan sekä keskei­sistä mate­ri­aa­li­han­kin­noista esimer­kiksi HX-hank­keen valmis­te­lun, JASSM-ohjus­ten, Stin­ge­rien ja GLRMS-rake­tin­hei­tin­jär­jes­tel­män osalta. Unoh­taa ei tule myös­kään viime vuosi­kym­me­nellä tehtyjä päätök­siä Naton edis­te­tyn kump­pa­nia­se­man saami­seksi, isän­tä­maa­so­pi­muk­sen solmi­mista Naton kanssa tai keski­näi­sen harjoi­tusyh­teis­työmme lisää­mistä viime vaali­kau­den aikana.

Kokoo­mus oli myös pitkään ainoa puolue, joka avoi­mesti tuki jäse­nyyttä. Siksi olemme huojen­tu­neita ja tyyty­väi­siä, kun puolu­eet ovat yhdessä tulleet nopeasti tälle kannalle.

Kun Suomi etenee kohti Nato-jäse­nyyttä ja jäse­nyys­neu­vot­te­luja, Kokoo­mus on jälleen valmis anta­maan panok­sensa yhtei­sen tavoit­teemme toteu­tu­mi­seksi. Nyt on ensi­si­jai­sen tärkeää, että jäse­nyys­neu­vot­te­lut Naton kanssa etene­vät huolel­li­sen ripeästi ja että edus­kunta antaa valtio­joh­don työlle tule­vina kuukausina täyden tukensa. Kokoo­mus aikoo hyödyn­tää kaik­kia kontak­te­jaan sisar­puo­luei­hinsa, jotta Suomen asia kuul­laan laajasti.

Kokoo­mus­lai­set tule­vat äänes­tä­mään yksi­mie­li­sesti myös Nato-jäse­nyy­den lopul­li­sen rati­fioin­nin puolesta. Silloin voimme todeta olevamme perillä siellä, minne olemme aina kansa­kun­tana kuulu­neet.

Petteri Orpo

Puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

29.3.2023

Pihla Keto-Huovi­nen: Kenen­kään ei pidä joutua pelkää­mään puuko­tusta koulussa – nuor­ten teke­män väki­val­lan on loput­tava

Ylivies­ka­lai­sessa yläkou­lussa tiis­taina tapah­tu­nut puuko­tus on järkyt­tä­nyt suoma­lai­sia kautta maan. Koulun 15-vuotias oppi­las puukotti sama­ni­käistä uhria, joka kulje­tet­tiin äärim­mäi­sessä hengen­vaa­rassa

17.3.2023

Orpo: Ruot­sin asia on meidän

Suomi sai tänään Turkista kovasti odote­tun posi­tii­vi­sen vies­tin Nato-jäse­nyy­den etene­mi­ses­tään. Nyt näyt­tää­kin siltä, että meistä voisi tulla Naton täys­jä­sen jo kulu­van kevään aikana. Nato-proses­simme on tähän asti ollut histo­rial­li­sen nopea.

Skip to content