Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Lukio­kou­lu­tuk­sessa kaikki kohdal­laan?

Lukio­kou­lu­tuk­sessa kaikki kohdal­laan?

Julkaistu:

Yliop­pi­las­tut­kinto puolus­taa paik­kaansa lukion päät­tö­ko­keena. Tutkinto mittaa paitsi lukion oppi­mää­rän sisäis­tä­mi­sen syvyyttä, myös moti­vaa­tiota ja valmiutta omak­sua laajoja asia­ko­ko­nai­suuk­sia ja sovel­taa opit­tua. Näin ollen sitä voitai­siin hyödyn­tää paljon nykyistä enem­män korkea­kou­lu­jen opis­ke­li­ja­va­lin­noissa. Pääsy­koeins­ti­tuu­tion yllä­pi­tä­mi­seen käyte­tyille euroille olisi nimit­täin parem­paa käyt­töä opetuk­sen parissa.

Niin kutsuttu luoka­ton lukio antaa opis­ke­li­jalle valin­nan­va­pautta opin­to­jen suun­nit­te­lussa. Samalla se kuiten­kin tuo muka­naan velvoit­teen kantaa vastuuta opin­to­jen etene­mi­sestä. Tätä vastuuta kantaa opis­ke­lija itse. Kun luoka­ton lukio­jär­jes­telmä otet­tiin käyt­töön 1990-luvun puoli­vä­lissä, sisäl­tyi uudis­tuk­seen ajatus riit­tä­västä opin­to­jen ohjauk­sesta. Suurim­malla osalla lukio­lai­sista on hyvät valmiu­det edetä opin­nois­saan vähin­tään kohtuul­li­sen menes­tyk­sek­käästi ja tehdä jatko-opin­to­suun­ni­tel­mia varsin itse­näi­sesti. Kaik­kien kohdalla opin­to­suun­ni­tel­mien teko, oppi­mis­stra­te­gioi­den valinta ja opin­to­jen suori­tus ei ole kuiten­kaan kaikilta osin helppo tehtävä ? eikä tarvit­se­kaan olla. Tätä varten perus­kou­luissa ja lukioissa järjes­te­tään opin­to­jen ohjausta. Opinto-ohjauk­sen tehtä­vänä on tukea opin­to­jen etene­mistä, oppi­mista, itse­näi­syy­den ja vastuul­li­suu­den kehi­tystä sekä jatko-opin­toi­hin hakeu­tu­mista. Jokai­sella lukio­lai­sella tulisi olla mahdol­li­suus saada riit­tä­västi ohjausta ja neuvon­taa. Opinto-ohjaus tapah­tuu sekä ryhmissä että yksi­löl­li­sesti. Suurin merki­tys ja vaiku­tus on asian­tun­te­valla ja riit­tä­vällä yksi­lö­oh­jauk­sella.

Opinto-ohjaus ei voi luon­nol­li­ses­ti­kaan ratkaista kaik­kia koulu­tuk­seen ja opis­ke­luun liit­ty­viä ongel­mia, mutta onnis­tu­nut ohjaus sääs­tää nuoria opin­to­jen veny­mi­seltä, turhilta väli­vuo­silta ja virheel­li­siltä koulu­tus­va­lin­noilta. Tällä hetkellä ohjauk­sen järjes­tä­mi­sessä on paljon puut­teita. Suurin ongelma on se, että opoja on liian vähän. Suomen Lukio­lais­ten Liitto (SLL) on vaati­nut, että lukioissa tulisi olla yksi täysi­päi­väi­nen opinto-ohjaaja kahta­sa­taa lukio­laista kohden. On selvää, että tavoit­teen toteut­ta­mi­nen vaatii lisäeu­roja lukio­kou­lu­tuk­seen ? eten­kin kun tällä hetkellä kaikissa lukioissa ei järjes­tetä edes yhtä tunti­ja­koa­se­tuk­sen mukaista pakol­lista opinto-ohjauk­sen kurs­sia. Uskon kuiten­kin, että inves­tointi maksaa itsensä takai­sin koulu­tus­jär­jes­tel­män tehos­tu­mi­sen kautta monin­ker­tai­sena. Opinto-ohjauk­sen nyky­ti­lanne on ongelma, joka ratkais­taan lisää­mällä ohjausta ja ohjaa­jien koulu­tusta ? eli inves­toi­malla koulu­tuk­seen. Tilan­teen paran­ta­mi­nen vaatii vahvaa poliit­tista tahtoa, opetus­mi­nis­te­riön kannus­ta­vaa ohjausta sekä prio­ri­soin­teja eten­kin kunnissa.

Toinen lukio-opis­ke­li­joita koskeva huole­naihe on opis­ke­li­joi­den terveys. Tammi­kuussa julkais­tun Lukio­lais­ten hyvin­voin­ti­tut­ki­mus 2007:n mukaan 7 % lukio­lais­po­jista ja 14 % -tytöistä oireh­tii masen­tu­nei­suutta. Psyyk­ki­siin oirei­siin liit­tyy usein myös erilai­sia fyysistä pahoin­voin­tia, kuten vatsa­ki­puja, pään­sär­kyä ja univai­keuk­sia. Vaikka suurin osa lukio­lai­sista voi edel­leen melko hyvin, on huoles­tut­ta­vaa, että näin­kin suuri osa ikäluo­kasta kärsii psyyk­ki­sestä oirei­lusta jo lukioiässä. Tiede­tään, että masen­nus ja mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat ylei­siä myös korkea­kou­luo­pis­ke­li­joilla. Mikäli ongel­mat alka­vat jo hyvin nuorella iällä, ei ole vaikeaa ennus­taa ketkä ovat suurim­massa riski­ryh­mässä kärsiä samoista ongel­mista myös työelä­mässä. Heillä on paalu­paikka sairaus­pois­sao­lo­jen kärkeen jo uran alku­vai­heessa. Tärkeintä onkin pitää huolta siitä, että apua on tarjolla kaikille niille, jotka sitä tarvit­se­vat. Auttaja on tässä tapauk­sessa ensi­si­jai­sesti tervey­den­hoi­taja, lääkäri, psyko­logi tai kuraat­tori. Heidän läsnä­olonsa tulisi olla koulu­yh­tei­sössä tai sen välit­tö­mässä lähei­syy­dessä itses­tään­sel­vyys.

Myös itse lukio-opetusta tulee kehit­tää. Opetus­suun­ni­tel­mia uudis­te­taan sään­nöl­li­sesti, sillä osaa­mis­vaa­ti­muk­set ovat muutok­sen tilassa. Myös opet­ta­jien täyden­nys­kou­lu­tuk­sen tulisi olla jatku­vaa ja opetusym­pä­ris­tö­jen riit­tä­vän nyky­ai­kai­sia. Koulu­tuk­sen perus­ra­ken­tee­seen ei kuiten­kaan ole tarvetta puut­tua. Lukion tulee säilyt­tää vahva yleis­si­vis­tävä luon­teensa itse­näi­senä koulu­tus­muo­tona. Nuori­so­kou­lu­fan­t­asioi­hin ei ole tarvetta eikä ymmär­ret­tä­västi kovin­kaan laajaa kiin­nos­tusta ? eikä eten­kään varaa. Lukioi­den tuki­pal­ve­lut tulee kuiten­kin saat­taa kelvol­li­selle tasolle.

Markus Söder­lund
Kirjoit­taja toimii Suomen Lukio­lais­ten Liitto ry:n pääsih­tee­rinä.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2023

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän. Canth

15.3.2023

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

14.3.2023

Kokoo­muk­sen, Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den ja Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jat: koulu­tuk­sen rahoi­tus ja opis­ke­li­joi­den toimeen­tulo turvat­tava

Koulu­tus ja osaa­mi­nen on tule­vai­suu­den perusta. Suomen menes­tys on nojan­nut osaa­mis­pää­omaamme, ja sitä pääomaa me emme saa syödä. Kokoo­mus on

Skip to content