Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Jyrki Katai­nen: Asiois­tasi pääte­tään Euroo­passa

Jyrki Katai­nen: Asiois­tasi pääte­tään Euroo­passa

Julkaistu:

Halu­aako jurnut­ta­jia ja protes­toi­jia vai halu­aako Brys­se­liin meitä suoma­lai­sia edus­ta­maan kieli­tai­toi­sia ja asiansa osaa­via suoma­lai­sia, joilla riit­tää intoa, tietoa ja taitoa EU:ta kohtaan. On nimit­täin turha huudella Stras­bour­gin parla­ment­ti­ta­lon pihalla suomeksi tuuleen sillä aikaa kun sisällä ryhmä­ko­kous­huo­neessa sovi­taan englan­niksi tai rans­kaksi meitä suoma­lai­sia kosket­ta­vista asioista.

Moni väit­tää, että Euroo­pan unio­nin jäse­nyys vie suoma­lai­silta omaa päätös­val­taa. Asia on päin­vas­toin. Euroo­pan unio­nin jäse­nyys on tuonut meille valta­vasti lisää vaiku­tus­val­taa. Suoma­lai­set päät­tä­vät nyky­ään koko Euroop­paa koske­vista asioista. Lisäksi me olemme päät­tä­mässä Euroo­pan kannoista ja linjauk­sista globaa­leissa kysy­myk­sissä. Niissä Euroo­palla on suuri painoarvo. Yksin Suomella ei sitä juuri olisi. Tämä on hyvä asia, sillä avoi­mena vien­ti­ve­toi­sena talou­tena otamme vastaan maail­malta erilai­set hyvät ja huonot tuulet. Ainoas­taan istu­malla päätök­sen­teon pöydissä voimme vaikut­taa tehtä­viin päätök­siin.

Joku kysyy mitä yksi tai kolme­toista meppiä voi vaikut­taa seit­se­män­sa­dan joukossa? Siellä voi samalla tavalla vaikut­taa kuten vaik­kapa edus­kun­nas­sa­kin ? paljon tai ei mitään. Kaikki riip­puu siitä, mitä ja miten on sanot­ta­vaa. Olen itse huoman­nut, ettei vaik­kapa EU:n minis­te­ri­neu­vos­tossa tai muilla kansain­vä­li­sillä aree­noilla ole juuri­kaan merki­tystä, tuletko viiden miljoo­nan vain viiden­kym­me­nen miljoo­nan asuk­kaan maasta, jos vain riit­tää paino­kasta sanot­ta­vaa. Tuoli pöydän ympä­rillä riit­tää, kun vain tietää mitä tekee ja sanoo.

Euroo­pan unioni ei ole täydel­li­nen, mutta Eurooppa on paljon parempi paikka unio­nin kanssa kuin ilman. Unioni on maail­man­his­to­rian parhaita rauhan­pro­jek­teja. Kautta histo­rian sotien runte­le­man Euroo­pan kama­ralle unioni on taan­nut jäsen­mai­densa välille rauhan. Suomen­kin jäse­nyys oli myös turval­li­suus­rat­kaisu. Unio­nin jäse­nenä asemamme on vakaampi ja turval­li­sempi kuin ilman. Tuon turval­li­suu­den lisää­mi­seksi Kokoo­mus haluaa tehdä kaik­kensa. EU:n puolus­tusyh­teis­työ­kin on rauhan­tur­vaa­mista sekä vakau­den ja ihmi­soi­keuk­sien puolus­ta­mista myös unio­nin alueen ulko­puo­lella.

Unio­nin tulee kehit­tää paljon itse­ään. Irlan­nin äänes­tys­tu­lok­sesta riip­pu­matta on edet­tävä demo­kra­tian ja avoi­muu­den lisää­mi­sessä. Myös päätök­sen­te­koa on tehos­tet­tava. EU:n on oltava toimi­val­tai­nen ja uskot­tava toimija valta­oi­keuk­siensa puit­teissa sekä ulos­päin.

Monesti ajatel­laan, että EU:ssa päätet­tä­vät asiat eivät meitä juuri kosketa - tai kun kosket­ta­vat, niin ne ovat hölmöjä sään­töjä. Se ei pidä paik­kansa. Mieti­täänpä mitkä kaksi suurta asiaa huolet­ta­vat ihmi­siä kaik­kein eniten juuri nyt. Ne ovat varmas­ti­kin talous­kriisi ja ilmas­ton­muu­tos. Kumpaa­kaan ei Suomessa ratkaista. Molem­piin voidaan löytää ratkaisu ja vaikut­taa Euroo­passa.

Kohti vastuul­lista mark­ki­na­ta­loutta Euroo­passa

Suomi on ollut erityi­sen aktii­vi­nen talous­krii­sin voit­ta­mi­seksi, vaikka Suomen pank­ki­jär­jes­telmä on hyvässä kunnossa. Vaikka ongel­mat ovat­kin muualla, on ratkaisu mitä enim­missä määrin Suomen asia. Maail­man­ta­lou­den taan­tuma iskee pahasti vien­ti­ve­toi­seen Suomeen. Amerik­ka­lais­ten pank­kien ongel­mat ovat siis juuri suoma­lai­sen teol­li­suus­työn­te­ki­jän ongel­mia. Siksi me olemme erit­täin aktii­vi­sia maail­malla. Siksi me vaiku­tamme EU:ssa.

Maail­man talou­den avoi­muus ja vapaus on tehnyt Suomesta yhden maail­man vauraim­mista maista. Koli­kon kään­tö­puo­lena on, että globaa­lin talou­den vaikeu­det­kin kosket­ta­vat meitä. Toisaalta voimme olla myös uudessa nousussa ensim­mäi­senä mukana, jos toimimme nyt oikein. Euroo­pan unio­nin ja euroa­lu­een jäse­nyys ovat tällai­sina aikoina näyt­tä­neet tärkey­tensä meille. Raha­mark­ki­namme ovat pysy­neet vakaina ja korko­taso mata­lalla.

Rahoi­tus­mark­ki­noi­den valvon­nan tehok­kuutta on paran­net­tava, ja on luotava keinot ylikan­sal­li­seen sääte­lyyn. Toisaalta ylen­mää­räistä sään­te­lyä tulee varoa, jottei luoda turhaa taloutta ja työpaik­ko­jen synty­mistä hait­taa­vaa byro­kra­tiaa. Eurooppa ei saa tinkiä sisä­mark­ki­nois­taan protek­tio­nis­min nostaessa päätään maail­massa. Toimi­vat sisä­mark­ki­nat ovat myös suoma­lai­sille yrityk­sille elin­tär­keät.

Kokoo­mus puhui jo edus­kun­ta­vaa­leissa vastuul­li­sesta mark­ki­na­ta­lou­desta. Vastuul­lista mark­ki­na­ta­loutta tarvi­taan myös Euroo­passa ja koko maail­massa. Me emme ole heit­tä­mässä mark­ki­na­ta­loutta romu­kop­paan vain siksi, että sitä on joku käyt­tä­nyt väärin. Me haluamme luoda parem­mat peli­sään­nöt.

Järki­vih­reyttä myös Euroop­paan

Ilmas­ton­muu­tos on epäi­le­mättä aikamme suurin haaste. Maail­man kasvi­huo­ne­pääs­töjä on leikat­tava. Pääs­tö­kau­passa on saatava aikaan hyvin toimiva maail­man­laa­jui­nen järjes­telmä, joka koskee kaik­kia teol­li­suus­maita sekä aina­kin niitä kehi­tys­maita, joiden kasvi­huo­ne­pääs­töt ovat suurim­mat. Barack Obaman valinta on tuonut uutta toivoa myös tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi maail­massa.

Euroo­pan unio­nissa pitää sopia tiukoista ilmas­to­ta­voit­teista ja olla edel­lä­kä­vi­jöitä. Silti kulla­kin jäsen­maalla tulee säilyt­tää vapaus valita omat keinonsa täyt­tää tavoit­teet. Me tarvit­semme pääs­tö­töntä ener­gian­tuo­tan­toa. Uusiu­tu­van ener­gian tuotan­toa ja käyt­töä on edis­tet­tävä. Tarvit­semme myös ydin­voi­maa. Ilmas­ton­muu­tosta on torjut­tava järki­vih­reästi eli kustan­nus­te­hok­kaasti ja mark­ki­noi­den toimi­vuus huomioi­den.

Kokoo­mus on Eurooppa-myön­tei­sin puolue

Kokoo­mus on aina ollut Suomen kansain­vä­li­sin puolue ja Euroo­pan yhdis­ty­mi­seen myön­tei­sim­min suhtau­tuva puolue. Suomi on euroop­pa­lai­nen kansa­kunta muiden joukossa osa suurem­paa, yhteistä euroop­pa­laista arvo­yh­tei­söä. Meille EU-jäse­nyys ei ole mikään tekni­nen liitto, jossa laske­taan jäse­nyy­den hyötyjä tai hait­toja mitta­ti­kulla. Euroo­pan unio­nin jäse­nyys on meille arvo­va­linta.

EU:ssa pääte­tään konkreet­ti­sesti meidän yhtei­seen tule­vai­suu­teemme ja arkeemme vaikut­ta­vista asioista. On siis syytä lähet­tää sinne edus­ta­jia, jotka otta­vat tuon työn vaka­vasti; ovat osaa­via, moti­voi­tu­neita ja määrä­tie­toi­sia. Kokoo­muk­sella tuol­lai­sia ehdok­kaita riit­tää kaksi­kym­mentä. Kokoo­mus on ollut suurin puolue kaikissa käydyissä euro­vaa­leissa. Se on tavoit­teemme nytkin. Kokoo­mus on ylpeänä Suomen Eurooppa-myön­tei­sin puolue.

[Teksti on julkaistu MTV3:n netti­ko­lum­nina 29.5.2009]

Jyrki Katai­nen
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja, valtio­va­rain­mi­nis­teri

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content