Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Suomi oikealle raiteelle - kokoo­muk­sen tavoit­teet 2030-luvulle

Johdanto

Me suoma­lai­set haluamme kantaa vastuuta itses­tämme, lähei­sis­tämme ja elämäs­tämme. Itses­tään huolen pitä­mi­nen ei merkitse itsek­kyyttä. Se on inhi­mil­li­syy­den alku. Kun pystymme huoleh­ti­maan itses­tämme, pystymme huoleh­ti­maan myös muista.

Haluamme löytää omat into­hi­momme, tienata elan­tomme ja elää miele­kästä elämää, mitä se sitten meistä kulle­kin tarkoit­taa. Tahdomme tehdä ja toimia yhdessä muiden kanssa, olla osa yhtei­söä. Meillä on yhteis­kun­nalle paljon muuta­kin annet­ta­vaa kuin veroeu­romme.  

Hyvin­voin­ti­val­tion edun­val­vo­jiksi itsensä korot­ta­neet pyrki­vät peit­te­le­mään sitä tosia­siaa, että hyvin­voin­ti­val­tiossa on käynyt kylmä veto jo pitkään. Seinät ovat pystyssä, mutta perusta on pahasti haper­tu­nut. 

Eikö­hän siis lähdetä yhdessä raken­ta­maan valtiota, jossa ihmi­set voivat hyvin. Hyvin­voi­vien ihmis­ten toime­liai­suu­desta se yhtei­nen hyvä sitten seuraa.

Nyky­hetki on kirkas­ta­nut enti­ses­tään, että hyvin­voi­vien ihmis­ten valtio raken­tuu turval­li­suu­delle ja vakau­delle. Suoma­lais­ten on voitava aina luot­taa siihen, että tätä maata johde­taan kompassi vakaassa kädessä. Turval­li­sessa ja itse­näi­sessä maassa ihmi­set vapau­tu­vat pelosta toimin­taan. Kokoo­mus takaa jatkos­sa­kin Suomen turval­li­suu­den.

Talou­desta huoleh­ti­mi­nen on turval­li­suu­desta huoleh­ti­mista. Seisomme omilla jaloil­lamme. Siksi hyvin­voi­vien ihmis­ten valtiossa ketään ei sumu­teta puheella valtion rahoista. Ei ole mitään julkista rahaa, on vain meidän ihmis­ten rahaa. Tänään otettu tähti­tie­teel­li­nen summa velkaa on tule­vien suku­pol­vien kurjis­ta­mista. Siksi velaksi elämi­nen on lope­tet­tava. Siksi ihmis­ten rahoja on käytet­tävä mieluum­min kursail­len kuin törsäil­len. Ja oikein on, että hänelle, joka rahan eteen töitä tekee, jää käteen enem­män kuin verot­ta­jalle.

Valtiossa, jossa ihmi­set voivat hyvin, tavoit­teena on aina auttaa ihmi­nen jaloil­leen ja eteen­päin, ei pitää häntä paikal­laan. Heistä, jotka apua tarvit­se­vat, pidämme huolta.

Menes­tyk­se­kästä elämää ei mitata rahassa. Silti valtiossa, jossa ihmi­set voivat hyvin, vauras­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat vahvat, ja vauras­tu­mi­nen on tavoi­tel­ta­vaa muuten­kin kuin lottoar­von­nalla tai kiek­ko­san­ka­rina.

Kokoo­mus haluaa viedä Suomen oikealle raiteelle. 

Haluamme yhteis­kun­nan, jossa ihmi­set ovat turvassa ja vapaita toimi­maan. Kukaan ei tiedä varmuu­della, mitä tule­vai­suus tuo tulles­saan. Juuri siksi meidän on yritet­tävä nähdä mahdol­li­sim­man pitkälle. Juuri siksi meidän on tänään valit­tava raken­nus­puita, joista syntyy kestä­vää myös tule­vai­suu­teen.  

Haluamme yhteis­kun­nan, jossa ihmi­selle ja hänen toimin­nal­leen yhdessä muiden kanssa anne­taan sille kuuluva arvo. Sellai­sessa yhteis­kun­nassa on enem­män mahdol­li­suuk­sia kuin esteitä ja enem­män luot­ta­musta kuin epäi­lyä.

Ryhdy­tään siis raken­ta­maan tule­vai­suutta, jossa ihmi­nen voi hyvin, lapsi tykkää koulun­käyn­nistä, opis­ke­lua arvos­te­taan, eivätkä eläke­läis­ten rahat ole jatku­vasti uhana­lai­nen kuluerä.

Ryhdy­tään raken­ta­maan tule­vai­suutta, jossa ideo­lo­gi­nen vastak­kai­na­set­telu ei ole järke­vän toimin­nan este. Tule­vai­suutta, jossa esimer­kiksi omis­ta­juus ilmas­tosta ja ympä­ris­töstä kuuluu kaikille, ei vain fari­sea­lai­sille ja köyden toisessa päässä kisko­ville hiilen­mus­tan tule­vai­suu­den edus­ta­jille.

Ryhdy­tään raken­ta­maan valoi­saa tule­vai­suutta, jossa vastuun kanta­mi­nen ei tarkoita kivi­reen vetä­mistä, vaan voimaa ja kykyä viedä Suomea eteen­päin turval­li­sesti ja kestä­västi tule­vien suku­pol­vien oikeu­det huomioon ottaen. Silloin olemme oikealla raiteella. 

Kokoo­muk­sen viisi keskeistä tavoi­tetta Suomen tule­vai­suu­delle:

  1. Turval­li­suus on kaiken hyvin­voin­nin perusta.
  2. Työ tuo henkistä ja talou­del­lista hyvin­voin­tia.
  3. Halu oppia on mielen­kiin­toi­sen elämän perus­e­del­ly­tys.
  4. Toimiva turva­verkko palve­lee, kannus­taa ja huoleh­tii, ei lamaan­nuta. 
  5. Talous kasvaa ja pääs­töt laske­vat, velaksi elämi­nen loppuu.

Ja näin aiomme toimia niiden saavut­ta­mi­seksi:

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on turval­li­nen ja vakaa, hyvin­voi­vien ihmis­ten Suomi. Meillä on keinot tavoit­teen toteut­ta­mi­seen, mutta myös ajatus siitä, miten toimi­malla pääsemme parhaa­seen loppu­tu­lok­seen. 

Paran­namme turval­li­suutta ja vakautta yhteis­kun­nassa lisää­mällä päätös­ten enna­koi­ta­vuutta ja avoi­muutta. Päätök­set on perus­tel­tava ihmis­ten, ei byro­kra­tian kielellä, ja perus­te­lut avat­tava. Virhei­den myön­tä­mi­nen mahdol­lis­taa niiden korjaa­mi­sen.

Hyödyn­nämme päätök­sen­teossa asian­tun­ti­joita ja parasta saata­villa olevaa tutkit­tua tietoa. Olemme valmiita tarkis­ta­maan näke­myk­siämme, kun saamme uutta tietoa.

Teemme aina itse ratkai­summe. Niissä asioissa, joissa olemme yhdessä enem­män, toimimme aktii­vi­sesti ja linjak­kaasti Euroo­pan unio­nissa, Natossa ja muilla kansain­vä­li­sillä aree­noilla. Suomi ei ole seinä­ruusu, vaan voi myös viedä.     

Otamme täysi­mää­räi­sesti käyt­töön tekno­lo­gi­sen kehi­tyk­sen ja digi­ta­li­saa­tion anta­mat mahdol­li­suu­det. Kun ihmi­sille ja yrityk­sille on tarjolla suju­via ja help­po­käyt­töi­siä digi­taa­li­sia palve­luja, sääs­tämme toisia jono­tus­musii­kilta ja odot­ta­mi­selta. 

Teemme päätök­set talou­del­li­sesti, sosi­aa­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestä­västi. Kerta­käyt­tö­kult­tuu­rin aika on ohi, kestävä kehi­tys saavu­te­taan erilai­silla kompen­saa­tio­mal­leilla ja ympä­ris­tön, talou­den sekä ihmis­ten kannalta oikeu­den­mu­kai­silla vero­rat­kai­suilla.

Toimiva mark­ki­na­ta­lous on perusta niin kestä­välle kasvulle kuin ihmis­ten hyvin­voin­nille. Paran­namme sään­te­lyä, mark­ki­noi­den toimin­taa ja kilpai­lun reiluutta. Kilpailu on hyvä renki, mutta isän­näksi siitä ei ole. Lähtö­koh­tai­sesti kilpailu pitää mahdol­lis­taa kaik­kialla, missä se on ihmi­sille hyödyksi ja tuot­taa parem­pia palve­luja. Silloin, kuin ihmis­ten hyvin­vointi tai turval­li­suus edel­lyt­tä­vät raameja, on ne määri­tel­tävä. Jos kilpailu tai sen puute hyödyt­tää vain yritystä, on päät­tä­jien tehtävä puut­tua asiaan.

Paran­namme julki­sen sekto­rin johta­mista ja tulos­vas­tuuta. Myös julki­sella sekto­rilla yhtei­siä raho­jamme pysty­tään käyt­tä­mään tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti ja vastuul­li­sesti. Julki­sen sekto­rin toimin­taa on syytä mitata ja analy­soida, varat tule­vat sinulta ja minulta.

Teemme päätök­siä yhdessä ja välit­täen. Kansa­kun­nan yhte­näi­syys näytti voimansa esimer­kiksi Nato-ratkai­sussa. Haemme yhte­näi­syyttä myös muissa isoissa kansal­li­sissa ja Suomen tule­vai­suu­den kannalta tärkeissä kysy­myk­sissä. 

1. Turval­li­suus on kaiken hyvin­voin­nin perusta

Jokai­nen haluaa tuntea olevansa turvassa. Suomena meidän on paran­net­tava kykyämme enna­koida erilai­sia uhkia ja krii­sejä sekä varau­dut­tava niihin vielä entistä parem­min. Oli uhka sitten maail­man­laa­jui­sesti leviävä virus, ilmasto- tai ympä­ris­tö­ka­ta­strofi tai viha­mie­li­nen hyök­käys Suomea tai elämän­ta­paamme vastaan. 

Takaamme rauhan, kun huoleh­dimme puolus­tuk­sesta ja yhteis­kun­nan koko­nais­tur­val­li­suu­desta. Takaamme toimin­ta­ky­kymme krii­seissä, kun olemme valmiita. Voimme uskoa hyvän voit­ta­van, vaikka emme ole sini­sil­mäi­siä.

Meidän kaik­kien on tehtävä nykyistä enem­män, että jokai­nen kokee tämän maan omak­seen. Kodiksi, joka halu­taan pitää kunnossa, ja jossa ilma­piiri on kannus­tava, ei repivä ja lannis­tava. Emme jää odot­te­le­maan ongel­mien kärjis­ty­mistä, vaan haemme ratkai­suja enna­kolta.

Kokoo­mus aikoo jatkos­sa­kin taata Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den.

Kokoo­muk­sen tavoit­teet Suomelle vuoteen 2030 mennessä:

Suomi on ankku­roi­nut itsensä tuke­vasti länteen. Puolus­tamme länsi­maista elämän­ta­paa, demo­kra­tiaa ja yksi­löi­den vapautta päät­tää omasta elämäs­tään. EU:ssa ja muilla kansain­vä­li­sillä aree­noilla Suomi on kantaa­ot­tava toimija, joka tuo pöytiin vaih­toeh­toja ja toimi­via malleja.

Suomi on aktii­vi­nen Naton jäsen­maa, jonka toiminta tuot­taa lisää turval­li­suutta. Pohjoi­sen Euroo­pan turval­li­suu­den paran­ta­mi­nen on meille sydä­men asia. Haluamme kehit­tää EU:n yhteistä puolus­tusta ja vähen­tää talou­del­lista riip­pu­vuutta Kiinasta. Vahvis­tamme myös kahden­vä­listä puolus­tusyh­teis­työtä erityi­sesti Yhdys­val­to­jen sekä muiden Pohjois­mai­den ja Baltian kanssa.

Pidämme vahvasti huolta omasta puolus­tuk­sesta ja sisäi­sestä turval­li­suu­desta sekä puolus­tamme itse­näis­ten valtioi­den oikeutta päät­tää omista asiois­taan. Suoma­lais­ten maan­puo­lus­tus­tahto on kansain­vä­li­sesti vertail­len korkea, ja haluamme sen edel­leen voimis­tu­van. Toimiva oikeus­val­tio ja uskot­tava puolus­tus ovat turval­li­sen yhteis­kun­nan ydin. Suoma­lai­sille Suomi ja suoma­lai­nen yhteis­kunta ovat puolus­ta­mi­sen arvoi­set.

Esimer­kiksi näin kokoo­mus tahtoo vahvis­taa Suomen ja Euroo­pan turval­li­suutta:

  • Kasva­tamme Suomen roolia aktii­vi­sena puolus­tus­liitto Naton jäsen­maana. Suomen geopo­liit­ti­nen asema ja histo­ria anta­vat meille ainut­laa­tui­sen paikan uutena jäse­nenä. 
  • Lisäämme resurs­seja maan­puo­lus­tuk­seen. Nato-jäse­nyys ei vähennä tarvetta kehit­tää omien puolus­tus­voi­miemme toimin­ta­ky­kyä. 
  • Varmis­tamme jokai­selle mahdol­li­suu­den osal­lis­tua yhtei­seen maan­puo­lus­tuk­seen. Moder­nissa tieto­yh­teis­kun­nassa maan­puo­lus­tus ei voi olla suku­puo­li­ky­sy­mys. Maan­puo­lus­tus on kaik­kien suoma­lais­ten yhtei­nen asia. Laajen­namme kutsun­nat koske­maan koko ikäluok­kaa. Paran­namme vapaa­eh­toista maan­puo­lus­tusta.
  • Turvaamme rajan päivit­tä­mällä lain­sää­dän­nön vastaa­maan nyky­päi­vän uhkiin. Suomella pitää tarvit­taessa olla mahdol­li­suus sulkea itära­jansa koko­naan.

Suomi ja EU-maat yhdessä ovat paran­ta­neet krii­sin­kes­tä­vyyt­tään panos­ta­malla ener­giao­ma­va­rai­suu­teen ja kriit­ti­sen infra­struk­tuu­rin toimi­vuu­teen krii­si­ti­lan­teissa. Enna­koimme ja varau­dumme myös uuden tyyp­pi­siin uhkiin. Perin­tei­sen sodan­käyn­nin lisäksi meillä on oltava valmius vastata hybri­di­so­dan­käyn­tiin, kyber­hyök­käyk­siin ja infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­seen.

Turval­li­nen Suomi syntyy vakau­desta ja luot­ta­muk­sesta. Ymmär­rämme turval­li­suu­den koko­nai­suu­tena. Osat­to­muus ja syrjäy­ty­mi­nen lisää­vät riskiä joutua rikok­sen uhriksi tai teki­jäksi. Siksi niitä on voimak­kaasti ehkäis­tävä ennalta. Jengiy­ty­mi­sen, nuori­so­ri­kol­li­suu­den ja järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den kasvuun liit­ty­vät riskit on tunnis­tettu, joten pystymme puut­tu­maan ongel­miin ennen kuin ne ovat kasva­neet merkit­tä­viksi. 

Turval­li­suu­den paran­ta­mi­nen edel­lyt­tää riit­tä­viä voima­va­roja viran­omai­sille ja oikeus­lai­tok­selle, jotta ihmis­ten oikeus­turva toteu­tuu. Jokai­sen on saatava asiansa käsi­tel­tyä viivy­tyk­settä ja kohtuul­li­sin kustan­nuk­sin. Se vaatii viran­omais­ten yhteis­työtä, tieto­jen vaih­toa ja enna­koin­tia. Pelas­tus­pal­ve­lut on turvat­tava, jotta jokai­nen voi luot­taa avun saami­seen hädän hetkellä. Suomen on oltava turval­li­nen kaikille sekä kaduilla että kodeissa. 

Suomi ei ole irral­li­nen osa muusta maail­masta. Hädä­na­lai­sia tulee auttaa ensi­si­jai­sesti tuke­malla ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista ja yhteis­kun­nal­lista kehi­tystä lähtö­alueilla. Joskus kuiten­kin maasta pake­ne­mi­nen on ainoa vaih­toehto. Silloin tehtä­vämme on pyrkiä autta­maan. Se on eetti­nen velvol­li­suus. Suomi on turval­li­nen maa kaikille, ja maahan­muut­ta­jat pääse­vät osaksi suoma­laista yhteis­kun­taa nykyistä parem­min. Suomen tarjoa­mien oikeuk­sien rinnalla jokai­sella on myös velvol­li­suuk­sia.

Esimer­kiksi näin raken­namme turval­lista Suomea ja vahvis­tamme oikeus­val­tiota:

  • Torjumme syrjäy­ty­mistä, rikol­li­suutta ja jengiy­ty­mistä. Nuor­ten ennalta ehkäi­se­vät tuki­pal­ve­lut, lasten­suo­jelu ja kotout­ta­mis­po­li­tiikka on laitet­tava kuntoon. Kehi­tämme ennal­taeh­käi­se­vää nuori­so­työtä ja moniam­ma­til­lista ankku­ri­toi­min­taa.
  • Puutumme lähi­suh­de­vä­ki­val­taan. Turvaamme resurs­sit ennal­taeh­käi­se­välle työlle esimer­kiksi neuvo­loissa ja huoleh­dimme mata­lan kynnyk­sen avusta uhreille. 
  • Toteu­tamme oikeus­val­tion vahvis­ta­mis­pa­ke­tin: Varmis­tamme turval­li­suus­vi­ran­omais­ten riit­tä­vät voima­va­rat ja toimi­val­tuu­det. Lisäämme esimer­kiksi polii­sien määrää ja vahvis­tamme syyt­tä­jä­lai­tok­sen, tuomiois­tuin­ten ja vankein­hoi­don resurs­seja sekä panos­tamme ennal­taeh­käi­se­viin palve­lui­hin. Päivi­tämme rikos­lain­sää­dän­nön ajan­mu­kai­seksi ja paran­namme uhrin asemaa. Huoleh­dimme ihmis­ten oikeus­tur­van saata­vuu­desta lyhen­tä­mällä oikeus­kä­sit­te­ly­jen kestoa.

Näin remon­toimme turva­paik­ka­jär­jes­tel­mää ja paran­namme kotou­tu­mista:

  • Mini­moimme rajo­jen ylit­tä­mi­seen perus­tu­vaa turva­pai­kan­ha­kua, jolloin voimme ohjata turva­pai­kat kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille ja painot­taa apua mahdol­li­sim­man lähelle lähtö­maita. Kokoo­mus haluaa edis­tää EU:n yhtei­sen turva­paik­ka­me­net­te­lyn raken­ta­mista ja vahvis­taa EU:n ulko­ra­ja­val­von­taa.
  • Tehos­tamme sekä turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­pro­ses­seja että palau­tuk­sia lähtö­mai­hin. Mini­moimme uusin­ta­ha­ke­muk­sen käytön viivy­tys­tar­koi­tuk­seen ja estämme järjes­tel­män väärin­käy­tök­set.
  • Varmis­tamme vahvat kannus­ti­met kotou­tu­mi­seen. Sosi­aa­li­tur­van pitää kannus­taa työn­te­koon ja kiele­nop­pi­mi­seen, ne ovat avai­met inte­graa­tioon. Työn­ha­kua ja työn vastaa­not­ta­mista koske­vien velvoit­tei­den on tultava voimaan heti oles­ke­lu­lu­van saami­sen jälkeen. Työi­käi­siltä on vaadit­tava pysy­vän oles­ke­lu­lu­van edel­ly­tyk­senä usean vuoden opis­kelu- tai työhis­to­riaa Suomessa oles­ke­lun ajalta ja riit­tä­vää kieli­tai­toa. Paran­namme kieli­kou­lu­tuk­sen laatua ja kieli­tai­don oppi­mista sekä velvoit­ta­villa että palkit­se­villa elemen­teillä.

2. Työ tuo henkistä ja talou­del­lista hyvin­voin­tia

Bussin­kul­jet­taja, toimi­tus­joh­taja, sähkö­mies, maaseu­tu­yrit­täjä, opet­taja, sairaan­hoi­taja, virka­mies. Oli työ sitten väline hank­kia elanto tai kiin­teä osa ihmi­sen iden­ti­teet­tiä, meillä on tapana hoitaa hommat hyvin, kun aloi­tamme. 

Hyvin­voi­vassa valtiossa työi­käi­set ja työky­kyi­set ovat töissä. Ihmis­ten osto­voima ja edel­ly­tyk­set pärjätä arjessa ovat paran­tu­neet. 

Siksi työn teke­mi­sestä pitää tehdä aina kannat­ta­vam­paa kuin teke­mättä jättä­mi­sestä. Siksi kynnystä tarjota työtä toiselle on madal­let­tava. Siksi töitä teke­vän pitää saada nykyistä enem­män palkas­taan käteen. Yrit­tä­jyys nousee luovuu­desta, jonka esteeksi byro­kra­tia ei saa aset­tua. 

Työ on parhaim­mil­laan merki­tyk­sel­listä. Se on osal­li­suutta. Työn muodot muut­tu­vat, mutta työssä jaksa­mi­sesta ja työhy­vin­voin­nista on huoleh­dit­tava. Samalla ihmi­sille on annet­tava mahdol­li­suuk­sia vauras­tua.

Jos yrit­tä­mistä ja yrit­tä­jää maala­taan jatku­vasti työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyt­tä­jäksi, kuka enää haluaa yrit­tää?Suomen kokoi­nen maa ei pärjää vastak­kai­na­set­te­lun liet­son­nallaSuomessa yrit­täjä ja työn­te­kijä ovat samalla puolella, työn puolella.

Kokoo­muk­sen tavoit­teet Suomelle vuoteen 2030 mennessä:

Hyvä yhteis­kunta syntyy vapai­den ihmis­ten toime­liai­suu­desta ja ener­giasta. Silloin syntyy riskin­ot­toa, yrit­te­liäi­syyttä ja ponnis­te­lua omien haavei­den toteut­ta­mi­seksi. Työn ei tarvitse olla pakko­pul­laa, vaan osa miele­kästä ja sisäl­tö­ri­kasta elämää. Työ on meistä monelle osa iden­ti­teet­tiä.

Työ ja yrit­tä­jyys luovat pohjan hyvin­voin­nille ja julkis­ten palve­lui­den turvaa­mi­selle. Kokoo­mus tavoit­te­lee 10 000 uutta työl­lis­tä­vää yritystä vuoteen 2030 mennessä. Neljän viidestä työi­käi­sestä ihmi­sestä on oltava työelä­mässä 2030-luvun alkaessa. Työelämä on miele­kästä ja yritys­toi­minta vastuul­lista. 

Työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen vaatii toimia kaikilla yhteis­kun­nan tasoilla. Tarvit­semme kunnian­hi­moi­sia uudis­tuk­sia, jotka lisää­vät työn­teon kannat­ta­vuutta, pitä­vät huolta kilpai­lu­ky­vystä ja autta­vat ihmi­siä työelä­mään. On selvää, että Suomessa on tehtävä uudis­tuk­sia työmark­ki­noi­hin ja sosi­aa­li­tur­vaan. Tarvit­semme enem­män työvoi­maa, pidem­piä työuria ja vähem­män raken­teel­lista työt­tö­myyttä. Tarvit­semme vero­uu­dis­tuk­sia, jotka keven­tä­vät työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tusta ja siir­tä­vät pain­opis­tettä pääs­tö­jen ja hait­to­jen vero­tuk­seen – mutta eivät nosta koko­nais­ve­roas­tetta. Samalla on aloi­tet­tava suun­nit­telu fossii­li­ve­ro­jen kerty­män paik­kaa­mi­seksi, kun polt­toai­nei­den vero­ker­ty­mät romah­ta­vat. 

On oikeu­den­mu­kaista, että omasta työstä jää enem­män käteen. Suoma­lais­ten osto­voima turva­taan laske­malla työn vero­tusta ja anta­malla ihmis­ten vauras­tua. Suomen koko­nais­ve­roas­teen on lasket­tava. On aika kään­tää uusi sivu ja nostaa Suomi takai­sin kasvun, kilpai­lu­ky­vyn ja inves­toin­tien tielle.

Jotta työtä riit­tää kaikille ja sen teke­mi­nen on kannat­ta­vaa, kokoo­mus tekee esimer­kiksi näin:

  • Keven­nämme työn vero­tusta oikeu­den­mu­kai­sesti kaikissa tulo­luo­kissa. Siir­rämme vero­tuk­sen pain­opis­tettä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen, pääs­tö­jen ja kulu­tuk­sen vero­tuk­seen. Näin turvaamme osto­voi­man. Vero­tus ei voi perus­tua kateu­teen.
  • Teemme ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kannus­ta­vam­maksi porras­ta­malla sen siten, että turva on työt­tö­myy­den alussa korkeampi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä.
  • Mahdol­lis­tamme vapau­den sopia paikal­li­sesti työeh­doista ja palkoista kaikilla työpaikoilla.Rajaamme työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den mini­mieh­toi­hin. 
  • Helpo­tamme kansain­vä­listä rekry­toin­tia. Pois­tamme ulko­mai­sen työvoi­man saata­vuus­har­kin­nan ja nopeu­tamme Suomeen muut­ta­mi­sen lupa­pro­ses­seja. Puramme työvoi­man kansain­vä­listä liik­ku­vuutta estä­vät verot.
  • Helpo­tamme Suomessa opis­kel­lei­den ulko­maa­lais­ten jäämistä Suomeen. Korkea­kou­luista valmis­tu­neet saavat auto­maat­ti­sesti vähin­tään kahden vuoden oles­ke­lu­lu­van työn­ha­kua varten. 
  • Turvaamme kaikille mahdol­li­suu­den osal­lis­tua kyky­jensä mukaan. Jokai­sella on oltava oikeus työhön. Paran­namme osatyö­ky­kyis­ten mahdol­li­suuk­sia työs­ken­nellä. Tuemme työssä jaksa­mista ja osaa­mi­sen päivit­tä­mistä sekä ehkäi­semme kaiken­laista häirin­tää työelä­mässä. Vahvis­tamme työvoi­ma­pal­ve­luja, jotta ne pysty­vät riit­tä­västi turvaa­maan yksi­löl­li­sen ja saavu­tet­ta­van tuen. Selkiy­tämme alus­ta­ta­lou­den peli­sään­nöt.
  • Luomme edel­ly­tyk­siä kult­tuuri- ja tapah­tuma-alan menes­ty­mi­selle, sillä ne ovat merkit­tä­viä työl­lis­tä­jiä ja luovat henkistä sekä talou­del­lista hyvin­voin­tia Suomeen.

Suomessa kannat­taa yrit­tää ja vauras­tua, kun esimer­kiksi:

  • Toteu­tamme yrit­tä­jyys­pa­ke­tin: Teemme suoma­laista omis­ta­juutta ja yritys­ten kasvua tuke­van vero­uu­dis­tuk­sen. Muutamme yritys­ten ja osin­ko­jen vero­tusta siten, että yritys­ten kasvulle ja pörs­si­lis­tau­tu­mi­selle on mahdol­li­sim­man vähän esteitä. Sitou­dumme vähen­tä­mään yrit­tä­jien hallin­nol­lista taak­kaa. Paran­namme pieny­rit­tä­jän sosi­aa­li­tur­vaa. Otamme käyt­töön yhdis­tel­mä­va­kuu­tuk­sen helpot­ta­maan liik­ku­mista yrit­tä­jästä palkan­saa­jaksi ja toisin­päin. Mahdol­lis­tamme yrit­tä­jälle uuden alun. Luomme yritys­ten pika­sa­nee­raus­me­net­te­lyn, helpo­tamme sanee­rauk­seen pääsyä ja nopeu­tamme konkurs­si­me­net­te­lyä. Puramme byro­kra­tiaa, joka estää uuden alun yrit­tä­jänä.
  • Laajen­namme osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa ja pois­tamme sen maksi­mi­si­joi­tus­ra­jan. Otamme käyt­töön vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­ti­lin, johon valtio lahjoit­taa 300 euroa.  

Elämän laatu on Suomessa korkea. Huoleh­dimme, että koti­ta­lou­det selviä­vät arjen kustan­nuk­sista. Ruoan tai ener­gian hinta­pii­kit eivät saa ajaa ihmi­siä ja yrityk­siä talou­del­li­seen ahdin­koon.

Oman auton käyt­tä­mi­nen on monelle suoma­lai­selle vält­tä­mät­tö­myys työs­sä­käyn­nin ja muun arjen kannalta. Pitkien etäi­syyk­sien Suomessa työn­teon täytyy olla aina kannat­ta­vaa, eivätkä liik­ku­mi­sen kustan­nuk­set saa muodos­tua kenel­le­kään työs­sä­käyn­nin esteeksi, oli kyse sitten kulke­mi­sesta omalla autolla tai julki­sin liiken­ne­vä­li­nein.

Esimer­kiksi näin paran­namme koti­ta­louk­sien asemaa:

  • Varmis­tamme suoma­lais­ten pärjää­mi­sen keven­tä­mällä koko­nais­ve­roas­tetta ja erityi­sesti työn vero­tusta. Kaikille tulo­lu­kille kohdis­tu­vat veron­ke­ven­nyk­set ovat suora keino vahvis­taa suoma­lais­ten edel­ly­tyk­siä selvitä nouse­vista hinnoista.
  • Huoleh­dimme, ettei­vät asumis­kus­tan­nuk­set tai ener­gian hinta nouse suoma­lai­sille kohtuut­to­miksi. 

3. Halu oppia on mielen­kiin­toi­sen elämän perus­e­del­ly­tys

Mistä löytyy tule­vai­suu­dessa sekä opet­ta­jien että oppi­lai­den moti­vaa­tio käydä koulua, syven­tää tieto­jaan ja taito­jaan? Onko koulu- ja koulu­tus­jär­jes­tel­mämme todel­la­kin hiottu täydel­li­seksi? Koulu­päi­vän kulkua pitäisi raken­taa myös nuor­ten ehdoilla. Varhais­kas­va­tuk­sesta lähtien kaiken opetuk­sen pitäisi ruok­kia ihmi­sen luon­tai­sen uteliai­suu­den kasvua haluksi oppia. Oppi­mi­nen on innos­ta­vaa ja iloista – ihmi­nen hyötyy siitä läpi elämänsä.

Syrjäy­ty­mi­sen riskiin pitää puut­tua ajoissa, ja se työ alkaa jo päivä­ko­dista. Jokai­sella on oikeus turval­li­seen oppi­mi­sym­pä­ris­töön. Perus­asiat koulussa on pantava kuntoon: jokai­sen koulunsa päät­tä­vän on osat­tava lukea, kirjoit­taa ja laskea niin hyvin, että se mahdol­lis­taa tien eteen­päin. Oppi­mi­seen ei ole yhtä oikeaa mallia. Jokai­sen tulee saada hyvä eväät ponnis­taa mihin tahansa tehtä­viin Suomessa ja maail­malla.

Maail­man suuret ja pienet ongel­mat ratkea­vat tutki­muk­sen, tieteen ja inno­vaa­tioi­den avulla. Suomen paikka on ratkai­si­joi­den kärki­jou­kossa ja Suomen tulee olla maa, joka houkut­te­lee osaa­jia.

Kokoo­muk­sen tavoit­teet Suomelle vuoteen 2030 mennessä:

Suomi on vahvis­ta­nut osaa­mi­seen, sivis­tyk­seen ja tietee­seen perus­tu­vaa kilpai­lu­ky­ky­ään. Koulu­tus on jokai­selle mahdol­li­suus luoda hyvää ja oman­nä­köistä elämää. Vahva yleis­si­vis­tys antaa pohjan tule­vai­suu­den taidoille ja todel­li­set edel­ly­tyk­set myös jatku­valle oppi­mi­selle.

Jokai­nen lapsi saa vahvat lähtö­koh­dat elämään laaduk­kaan varhais­kas­va­tuk­sen ja yksi­löl­li­sen perus­o­pe­tuk­sen avulla. Suomen kehuttu perus­kou­lu­jär­jes­telmä ei jää laake­reil­leen makaa­maan, vaan se kehit­tyy ajassa ja maail­man parhai­den opet­ta­jien työstä. Opet­ta­jan amma­tin arvos­tuk­sesta pide­tään huolta. Opet­ta­jat ja kasvat­ta­jat voivat tehdä työnsä hyvin ilman kuor­mit­ta­vaa, uuvut­ta­vaa hanke­hump­paa. Koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­nen on tuotu luon­nol­li­seksi osaksi koulu­jen arkea.

Koulussa oppi­las saa perus­tai­to­jen lisäksi tukea itse­näi­seen ajat­te­luun ja oppi­mi­seen, ja jokai­nen perus­kou­lun käynyt löytää mielek­kään tavan jatkaa opin­to­jaan toisella asteella. Oppi­mis­vai­keuk­siin tai muihin haas­tei­siin puutu­taan varhai­sessa vaiheessa.

Kokoo­mus pitää kiinni duaa­li­mal­lista: jatkos­sa­kin eväitä elämään tarjoa­vat sekä yleis­si­vis­tävä lukio­kou­lu­tus että ammat­tiin valmis­tava amma­til­li­nen koulu­tus. Vuoteen 2030 mennessä vähin­tään 50 prosent­tia nuorista ikäluo­kista on korkea­kou­lu­tet­tuja. Korkea­kou­lu­tuk­seen siir­ty­mistä ja korkea­kou­luista valmis­tu­mista suju­voi­te­taan.

Osaa­mi­sen rinnalla kulkee koko ajan sivis­tys. Suoma­lai­nen kult­tuu­ri­kenttä pystyy luomaan korkea­ta­soista taidetta ja kult­tuu­ri­ken­tän toimi­jat saavut­ta­vat yhä uusia kohde­ryh­miä Suomessa ja kansain­vä­li­sesti. Taide on läpi­leik­kaava voima­vara ja kilpai­lu­te­kijä kaik­kialla yhteis­kun­nassa. 

Esimer­kiksi näillä eväillä kokoo­mus tarjoaa lapsille ja nuorille maail­man parasta oppi­mista:

  • Vahvis­tamme yksi­löl­listä kasva­tusta ja opetusta. Ne ovat keino paran­taa omien vahvuuk­sien löytä­mistä. Tuemme opet­ta­jien työs­sä­jak­sa­mista ja jatko­kou­lu­tusta.
  • Toteu­tamme kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen ja tavoit­te­lemme maksu­tonta varhais­kas­va­tusta. 
  • Vahvis­tamme perus­o­pe­tusta ja annamme ”osaa­mis­ta­kuun”. Perus­kou­lussa tärkeintä on saada perus­asiat kuntoon: oppi­mi­sen rauha, riit­tävä tuki ja kehit­tä­mi­sen tuomi­nen luon­nol­li­seksi osaksi koulu­jen arkea ilman hanke­hump­paa. Varmis­tamme jokai­selle lapselle ja nuorelle riit­tä­vät perus­tie­dot ja -taidot, kuten luku-, kirjoi­tus- ja lasku­tai­don. Tuemme elämän­hal­lin­ta­tai­toja ja panos­tamme oikea-aikai­seen oppi­mi­sen tukeen ja opinto-ohjauk­seen.
  • Tuomme harras­tuk­set koulu­päi­vän yhtey­teen. Se ehkäi­see syrjäy­ty­mistä ja keven­tää perhei­den kuor­mi­tusta.
  • Varmis­tamme toisen asteen koulu­tuk­sen koko ikäluo­kalle. Tämä edel­lyt­tää panos­tuk­sia varhais­kas­va­tuk­seen ja perus­o­pe­tuk­seen sekä tuki­pal­ve­lui­hin ja opinto-ohjauk­seen.
  • Lisäämme tukea, kiel­ten opetusta, tasa-arvo­ra­hoi­tusta ja opet­ta­jien täyden­nys­kou­lu­tusta. Koulu­tus on parasta kotou­tu­mista. Pääkau­pun­ki­seu­dulla jo joka neljäs perus­kou­lun aloit­tava lapsi on vieras­kie­li­nen. Varmis­te­taan turval­li­nen oppi­mi­sym­pä­ristö jokai­selle.

Kokoo­mus haluaa nostaa Suomen korkea­kou­lut ja suoma­lai­sen tutki­muk­sen maail­man kärkeen. Jokai­sella suoma­lai­sella on mahdol­li­suus koulut­tau­tua niin pitkälle kuin oma into ja osaa­mi­nen kantaa. Panos­tamme korkea­kou­lu­tuk­sen tarjon­nassa korke­aan laatuun. Jatkuva oppi­mi­nen tarkoit­taa työssä tapah­tu­van oppi­mi­sen lisäksi sään­nöl­listä koulut­tau­tu­mista tarpei­den mukaan. 

Kasvua ei synny ilman inno­vaa­tioita. Pienen maan on aina tavoi­tel­tava kasvua ja menes­tystä myös maail­malla. Suomen on oltava houkut­te­leva maa niin yrityk­sille kuin kansain­vä­li­sille osaa­jille. Meille on arvo­va­linta tukea tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan kasvua eikä jättää sitä yksin yritys­ten harteille.

Esimer­kiksi näin lisäämme Suomessa huip­puo­saa­jia:

  • Uudis­tamme korkea­kou­lu­jen työn­ja­koa, profi­loi­tu­mista ja yhteis­työtä. Kannus­tamme korkea­kou­luja löytä­mään ne alat, joilla ne voivat tavoi­tella maail­man kärkeä.
  • Toteu­tamme osaa­mi­sen tule­vai­suus­pa­ke­tin: Panos­tamme osaa­mi­seen ja vahvis­tamme korkea­kou­lu­jen auto­no­miaa pääomit­ta­malla niitä. Kasva­tamme Suomen Akate­mian tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen myön­tö­val­tuuk­sia. Nostamme tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen 4 prosent­tiin BKT:sta.Otamme pysy­västi käyt­töön yritys­ten laajan TKI-vero­vä­hen­ny­soi­keu­den, joka kasvat­taa yritys­ten TKI-inves­toin­tien määrää.
  • Lisäämme työs­sä­op­pi­mista ja koulu­tus­so­pi­muk­sen käyt­töä. 
  • Vastaamme osaa­ja­pu­laan jatku­van oppi­mi­sen uudis­tuk­sella. Avaamme ovia osaa­mi­sen kehit­tä­mi­selle läpi työuran. Se tarkoit­taa esimer­kiksi koulu­tus­se­te­leitä, vero­kan­nus­ti­mia, digi­ta­li­saa­tion hyödyn­tä­mistä ja moni­puo­li­sia oppi­mi­sym­pä­ris­töjä, erilai­siin elämän­ti­lan­tei­siin ja työuran vaihei­siin sopi­via opin­to­mo­duu­leja sekä teho­kasta työelä­mä­läh­töistä työvoima- ja täyden­nys­kou­lu­tusta.

4.Toimiva turva­verkko palve­lee, kannus­taa ja huoleh­tii, ei lamaan­nuta

Toimi­van yhteis­kun­nan turva­ver­kon on tarkoi­tus toimia kuin tram­po­liini. Se pompaut­taa ihmi­sen kuopasta ylös­päin. Toimiva turva­verkko lisää ihmi­sen toime­liai­suutta: se rohkai­see yrit­tä­mään ja kokei­le­maan. Epäon­nis­tu­mi­nen on uuden alun paikka.

Yhteis­kun­nan turva­verkko ei saa muut­tua riip­pu­ma­toksi, josta nouse­mi­nen tuntuu vaikealta. Tai sati­meksi, josta ei edes pääse pois. 

Me haluamme, että ihmis­ten tärkeim­missä palve­luissa hoiva ja turva lisään­ty­vät ja turha hallinto vähe­nee. Meille tärkeintä on, että koneis­ton sijaan ihmi­nen, asia­kas ja ammat­ti­lai­nen, on toimin­ta­ky­kyi­nen ja voi hyvin.

Kokoo­muk­sen tavoit­teet Suomelle vuoteen 2030 mennessä:

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on Suomi, jossa jokai­sella työi­käi­sellä ja -kykyi­sellä on mahdol­li­suus tulla toimeen omalla työl­lään, ja jossa jokai­sesta apua tarvit­se­vasta pide­tään huolta. Kokoo­muk­sen tavoit­te­lema Suomi on hyvä ihan jokai­selle. 

Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta pyörii omilla rattail­laan vain, kun se rahoi­te­taan kestä­västi. Tämä tarkoit­taa sitä, että hyvin­voin­ti­pal­ve­lut rahoi­te­taan työl­li­syy­dellä ja kasvulla, ei velka­ra­halla.

Senio­rit ovat yhteis­kun­tamme tunnus­tettu voima­vara. Tarvit­semme ja arvos­tamme heidän koke­mus­taan ja osal­lis­tu­mis­taan. Huoleh­dimme myös, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvit­se­mansa palve­lut oikea-aikai­sesti ja iäkkäät arvok­kaan vanhuu­den.

Vanhus­ten hoito on laitettu kuntoon koko­nai­suu­tena. Omais­hoito, perhe­hoito, koti­hoito, asumis­pal­ve­lut ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoidon ja hoivan palve­lut ymmär­re­tään kaikki keskei­siksi osiksi vanhus­ten hoitoa. Palve­lu­jen tuot­ta­mi­seen tarvi­taan kaikki mukaan. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tarjon­taa täyden­tä­vät yrityk­set ja järjes­töt. Kaikilla suoma­lai­silla on pääsy perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lui­hin.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tus on saatettu päätök­seen, ja ihmi­set pääse­vät jonoista nopeam­min hoitoon. Terveys­pal­ve­lui­den tehok­kuu­den ja saata­vuu­den lisäksi huomiota kiin­ni­te­tään vaikut­ta­vuu­teen. Jokai­sen suoma­lai­sen on voitava luot­taa siihen, että tarvit­ta­van avun, hoidon ja hoivan saa silloin, kun niitä tarvit­see. Kokoo­mus haluaa paran­taa erityi­sesti ennal­taeh­käi­se­viä palve­luita ja tervey­den edis­tä­mi­sen roolia sote-rahoi­tuk­sessa. Mitä aikai­sem­massa vaiheessa ongel­mat hoide­taan kuntoon, sitä vähem­millä inhi­mil­li­sillä ja talou­del­li­silla kustan­nuk­silla selvi­tään.

Kokoo­mus uskoo, että palve­lut järjes­ty­vät myös tule­vai­suu­dessa, kun esimer­kiksi: 

  • Lisäämme sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen käyt­tä­jien oikeutta valita. Hyödyn­nämme sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­sessa yrityk­siä ja järjes­töjä. Hyödyn­nämme esimer­kiksi vammais­ten henki­löi­den ja ikäih­mis­ten palve­luissa ns. henki­lö­koh­taista budjet­tia. Hoitoon pääsyn turvaa­mi­seksi kehi­tämme yksi­tyi­sen hoidon Kela-korvausta, otamme palve­luse­te­lit laajasti käyt­töön ja avaamme perus­ter­vey­den­huol­lon palve­luja laajem­min amma­tin­har­joit­ta­jien tuotet­ta­vaksi. Lisäämme hyvin­voin­tia­luei­den yksik­kö­kus­tan­nus­ten avoi­muutta, jotta kustan­nus­ver­tailu on mahdol­lista.
  • Hyödyn­nämme sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa entistä enem­män digi­ta­li­saa­tiota, mm. etävas­taan­ot­toja.
  • Panos­tamme tervey­den ja hyvin­voin­nin ongel­mien ennal­taeh­käi­syyn. Toteu­tamme tera­pia­ta­kuun ja paran­namme mielen­ter­veys­pal­ve­luita. Hoidamme ongel­mat varhai­sessa vaiheessa, jotta niiden inhi­mil­li­set ja yhteis­kun­nal­li­set kustan­nuk­set jäävät mahdol­li­sim­man pieniksi.
  • Paran­namme vanhus­pal­ve­luita koko­nai­suu­tena. Kehit­tä­mi­sessä on huomioi­tava niin omais­hoito, koti­hoito, asumis­pal­ve­lut kuin ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoidon ja hoivan palve­lut. Avain­te­ki­jöitä ovat ikäih­mis­ten toimin­ta­ky­vyn yllä­pito ja edis­tä­mi­nen.
  • Teemme määrä­tie­toi­sesti toimen­pi­teitä hoita­ja­pu­lan ratkai­se­mi­seksi. Panos­tamme koulu­tuk­seen, työhy­vin­voin­tiin, kehit­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin ja kansain­vä­li­seen rekry­toin­tiin. 
  • Jokai­sella on katto pään päällä. Tavoit­tee­namme on asunn­ot­to­muu­den poisto Suomesta. Asunn­ot­to­muus ratkais­taan sosi­aa­li­sella vastuulla. Toimimme asunto ensin -peri­aat­teen mukai­sesti. 
  • Turvaamme lapsi­per­heille riit­tä­vät palve­lut arjen helpot­ta­mi­seksi ja lasten­suo­je­lun raskai­den palve­lui­den tarpeen ennal­taeh­käi­se­mi­seksi. 

Nykyi­nen sosi­aa­li­tur­vamme on raken­nettu vuosi­kym­men­ten aikana pala palalta. Tavoite on ollut hyvä: auttaa ja tukea heikom­massa asemassa olevia. Malli ei kuiten­kaan enää palvele tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sella tavalla alku­pe­räistä tavoi­tetta. Siitä on tullut moni­mut­kai­nen, moni­ta­soi­nen ja byro­kraat­ti­nen tilk­ku­täkki. Vaikeat haku­pro­ses­sit, eri tukien pääl­lek­käi­syy­det, sään­tö­jen tulkin­nat sekä poik­keuk­sel­li­set elämän­ti­lan­teet jättä­vät turvaan myös aukkoja tai johta­vat sosi­aa­li­tur­van alikäyt­töön. 

Vuoteen 2030 mennessä sosi­aa­li­tur­vaa on yksin­ker­tais­tettu ja selkey­tetty. Sosi­aa­li­turva jous­taa siten, että jokai­sella on mahdol­li­suus osal­lis­tua työelä­mään.

Lähes kaikki meistä tarvit­se­vat jossain elämänsä vaiheessa yhteis­kun­nan tuki­verk­koa. Sosi­aa­li­tur­van ja palve­lui­den on vastat­tava yksi­löl­li­siin tarpei­siin ja toteu­tet­tava lupaus siitä, että jokai­nen voi osal­lis­tua yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen.

Esimer­kiksi näin uudis­tamme sosi­aa­li­tur­vaa:

  • Työn­teon on oltava kaikissa tilan­teissa kannat­ta­vaa. Siksi vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van on toimit­tava niin, että työllä ansai­tusta eurosta jää aina vähin­tään puolet käteen. Tuki­jär­jes­telmä ei saa olla este ottaa työtä vastaan. Kokoo­muk­sen yleis­tu­ki­malli mahdol­lis­taa sen, että työn vastaa­not­ta­mi­nen on kaikissa tilan­teissa nykyistä kannat­ta­vam­paa. 
  • Laajen­namme ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van oikeu­den­mu­kai­sesti kaikille työs­sä­käy­ville. Turva työt­tö­myy­den varalle kuuluu kaikille.
  • Kehi­tämme perhe­va­paita tasa-arvon ja työl­li­syy­den lähtö­koh­dista. Huomioimme perhei­den yksi­löl­li­sen näkö­kul­man ja lapsen edun. 

5. Talous kasvaa ja pääs­töt laske­vat, velaksi elämi­nen loppuu

Suomen pitää olla houkut­te­leva maa, ihmi­sille ja inves­toin­neille. Talou­desta huoleh­ti­mi­nen lisää turval­li­suutta ja vakautta, pystymme pitä­mään huolta omista asiois­tamme. Hyvin­voi­vien ihmis­ten Suomi raken­ne­taan talou­del­li­sesti, sosi­aa­li­sesti ja ilmas­ton näkö­kul­masta kestä­västi. 

Velaksi elämi­sen on loput­tava. Velka­ra­halla mässäily on tule­vien suku­pol­vien elämän edel­ly­tys­ten heiken­tä­mistä. Menoja on uskal­let­tava panna tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Meidän on pystyt­tävä turvaa­maan ihmis­ten tärkeim­mät palve­lut ja huoleh­ti­maan heistä, jotka eivät siihen pysty. 

Toimiva mark­ki­na­ta­lous ja reilu kilpailu ovat edel­ly­tyk­siä Suomen menes­tyk­selle. Suomi on avoin ja kansain­vä­li­nen maa – erot­ta­ma­ton osa pohjois­maista, euroop­pa­laista ja läntistä arvo­yh­tei­söä. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on Suomi, johon ihmi­set halua­vat tulla teke­mään töitä ja raken­ta­maan omaa tule­vai­suutta.

Ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen on meidän tehtä­vämme, eikä siinä voi viivy­tellä. Puhdas ilma ja moni­muo­toi­nen luonto eivät tarkoita kiel­toja, luopu­mista ja kurjis­tu­mista. Pystymme kasvat­ta­maan taloutta ja elin­ta­soa samalla, kun kään­nämme pääs­töt laskuun. Ilmas­ton­muu­tosta ei ratkaista suun­ni­tel­ma­ta­lou­della. Viemällä korkean tekno­lo­gian ratkai­suja maail­malle Suomi voi olla aidosti koko­aan suurempi toimija.

Suomi toimii Euroo­pan unio­nissa yhdessä muiden kanssa mark­ki­na­ta­lou­den edis­tä­mi­seksi, vapaan demo­kra­tian turvaa­mi­seksi ja ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seksi. Kun Eurooppa menes­tyy, myös suoma­lai­set menes­ty­vät. 

Kokoo­muk­sen tavoit­teet Suomelle 2030-luvulle mentäessä:

Kokoo­muk­sen ensi­si­jai­nen tavoite on, että Suomessa jokai­nen voi omalla työl­lään ja osaa­mi­sel­laan luoda itsel­leen ja lähei­sil­leen hyvin­voin­tia. Kun tämä toteu­tuu, julki­seen talou­teen syntyy yhteistä hyvää. Suomi tarvit­see inves­toin­teja, ja inves­toin­nit edel­lyt­tä­vät kilpai­lu­ky­kyistä taloutta. Jotta Suomen tule­vai­suus voi olla aidosti kestävä, on talous saatava vakaalle pohjalle. 

Palve­lut taataan vain riit­tä­villä vero­va­roilla. Vero­va­roja lisä­tään vain onnis­tu­neella yritys­toi­min­nalla ja sitä kautta työl­lis­tä­mi­sellä – ei vero­tuk­sen kiris­tä­mi­sellä. Yrit­tä­mistä tuetaan teke­mällä yrit­tä­mi­sen ilma­piiri moti­voi­vaksi ja lisää­mällä yritys­ten kansain­vä­listä kilpai­lu­ky­kyä. 

Kokoo­mus­lai­sella poli­tii­kalla lope­te­taan velka­ra­halla elämi­nen. Suomi pystyy seiso­maan omilla jaloil­laan. Kestävä talous­po­li­tiikka luo vakautta ja turval­li­suutta yhteis­kun­taan. 

Näin kokoo­mus toimii, jotta velaksi elämi­nen loppuu:                                                 

  • Takaamme hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­luille kestä­vän rahoi­tuk­sen. Vuonna 2030 julki­nen talous on tasa­pai­nossa.
  • Laitamme valtion, hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien menot tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Meno­jen lisää­mi­nen ja vero­jen korot­ta­mi­nen ei voi jatkua loput­to­miin. Varmis­tamme, että hallin­non eri tasot eivät toteuta pääl­lek­käi­siä tehtä­viä.
  • Paran­namme julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuutta ja vaikut­ta­vuutta. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­sen riit­tä­mi­nen edel­lyt­tää, että yhä pienem­mästä raha­mää­rästä saadaan yhä enem­män irti. Paran­namme julkis­ten hankin­to­jen osaa­mista ja kehi­tämme kilpai­lu­tus­pro­ses­seja. 

Elävä mark­ki­na­ta­lous on kasvun paras väline. Julki­sen vallan ei ole syytä puut­tua toimi­viin mark­ki­noi­hin. Jos mark­kina ei toimi, vika on usein rajoit­teissa ja turhissa esteissä. Kun mark­ki­noi­den anne­taan vapaasti toimia, ne korjaa­vat itse itse­ään. Yrit­tä­jän on saatava uusi mahdol­li­suus ilman kohtuu­tonta ponnis­te­lua. Jotta Suomen uudis­tu­mi­nen olisi nopeam­paa, konkurs­siin joutu­neen yrit­tä­jän on voitava työl­lis­tää itsensä uudel­leen mahdol­li­sim­man pian myös yrit­tä­jänä. Epäon­nis­tu­mi­nen yhdessä yrityk­sessä ei saa tarkoit­taa loppue­lä­män mittaista leimaa ja vaikeuk­sia. 

Euroo­pan unioni on maail­man­kau­pan suur­valta. Jäsen­mai­den talous­kas­vun, euroop­pa­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­vyn ja sitä tuke­vien kaup­pa­so­pi­mus­ten edis­tä­mi­nen on EU:n keskei­nen tavoite. Se on peruste syven­tää yhteis­työtä sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­seksi sekä avoi­meen talou­teen pohjau­tu­van teol­li­suus- ja kaup­pa­po­li­tii­kan edis­tä­mi­seksi.

EU:n on vastat­tava globaa­liin suur­ten talous­a­luei­den väli­seen kilpai­luun omiin arvoi­hinsa ja intres­sei­hinsä tukeu­tuen. Auto­ri­taa­ri­suu­den ja yksi­lön­va­pauk­sien sekä demo­kra­tian vastais­ten liik­kei­den nousu maail­massa voidaan torjua vain vapai­den demo­kra­tioi­den voimak­kaalla yhteis­työllä, johon myös Suomi osal­lis­tuu.

Toimi­vam­mat ja houkut­te­le­vam­mat mark­ki­nat synty­vät, jos esimer­kiksi:

  • Puramme mark­ki­noille tulon esteitä.  Paran­namme mark­ki­noi­den toimin­taa ja sään­te­lyä kunnian­hi­moi­sella reilun kilpai­lun ohjel­malla.
  • Lope­tamme julki­sen sekto­rin mark­ki­na­häi­ri­köin­nin. Tällä hetkellä julki­nen sektori kilpai­lee yritys­ten kanssa yli 130 toimia­lalla. 
  • Jatkamme normin­pur­kua ja sään­te­lyn keven­tä­mistä. Luomme inves­toin­neille yhden luukun palve­lun ja lupiin käsit­te­ly­ai­ka­ta­kuun. Edis­tämme hallin­non digi­ta­li­saa­tiota ja kehi­tämme esimer­kiksi digi­pos­ti­jär­jes­tel­mää palve­lu­ver­kon turvaa­mi­seksi. Keven­nämme esimer­kiksi apteek­ki­sään­te­lyä vastuul­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den hengessä ja vapau­tamme raide­lii­ken­nettä. 
  • Tuomme viinit ruoka­kaup­poi­hin. Helpo­tamme alko­ho­li­juo­mien ravin­to­lau­los­myyn­tiä sekä säädämme etämyyn­nin selkeästi salli­tuksi niin koti­mai­sille kuin muissa EU-maissa toimi­ville yrityk­sille reiluin peli­sään­nöin.
  • Uudis­tamme yritys­tu­ki­jär­jes­tel­män ja muutamme yritys­ve­ro­tusta kilpai­lu­ky­kyi­sem­mäksi. Puramme vanhaa yläpi­tä­vät tuet ja suun­taamme yritys­tuet uusien palve­lui­den ja tuot­tei­den kehit­tä­mi­seen sekä mark­ki­noille viemi­seen.
  • Toteu­tamme kaup­pa­po­li­tii­kan suun­nan­muu­tok­sen. Idän­kau­pan vähen­tyessä suoma­lais­ten yritys­ten on löydet­tävä korvaa­via mark­ki­noita lännestä, erityi­sesti Yhdys­val­loista.
  • Uudis­tamme asun­to­po­li­tii­kan. Kohden­namme yhteis­kun­nan tuke­mat vuokra-asun­not aidosti pieni­tu­loi­sille ja erityis­ryh­mille. Hillit­semme asumi­sen hinta­ke­hi­tystä lisää­mällä tontti- ja asun­to­tar­jon­taa sekä paran­ta­malla alan sään­te­lyä. Uudis­tamme asumis­tu­ki­jär­jes­tel­män.

Ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta on osa arkeamme. Suomi on maail­man parhaita toimi­joita ilmas­to­ky­sy­myk­sissä, ja jatkaa samalla tiellä. Ilmas­to­po­li­tiik­kaa tehdään Euroo­pan unio­nin osana, jotta toimen­pi­teet ovat vaikut­ta­via maail­man­laa­jui­sessa mitta­kaa­vassa. 

Ilmas­ton­muu­tosta torju­taan kustan­nus­te­hok­kaasti ja kestä­västi eten­kin siellä, missä pääs­töjä saadaan vähen­net­tyä eniten. Päätök­sen­teon kaikilla tasoilla tehdään johdon­mu­kai­sesti valin­toja, jotka turvaa­vat ja edis­tä­vät ympä­ris­tön puhtautta ja luon­non moni­muo­toi­suutta, lajien säily­mistä ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taa. Tämän vastuun kanta­mi­nen on se mitta, jolla teko­jemme arvo kaik­kein eniten määräy­tyy tule­vien suku­pol­vien silmissä.

Vihreä siir­tymä edis­tää suoma­lais­ten yritys­ten asemaa maail­massa, sillä suoma­lai­nen teol­li­suus on maail­man puhtainta. Samalla tunnis­tamme suoma­lais­ten yritys­ten merkit­tä­vän hiili­kä­den­jäl­jen. Suoma­lai­set yrityk­set ovat ratkai­suil­laan oma-aloit­tei­sesti torju­neet ilmas­ton­muu­tosta.  

Suomi tukee ilmas­to­vii­saalla ja mark­ki­naeh­toi­sella teol­li­suus­po­li­tii­kalla puhtaan koti­mai­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä ja vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia sekä estää hiili­vuo­toa. 

Kustan­nus­te­ho­kas ja kilpai­lu­ky­kyä tukeva ilmas­to­po­li­tiikka tarkoit­taa kokoo­muk­selle esimer­kiksi sitä, että:

  • Yhdis­tämme ilmas­to­po­li­tii­kan, tekno­lo­gian ja mark­ki­na­ta­lou­den. Kestä­vät ratkai­sut tarjoa­vat yrityk­sille vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia, jos niiden anne­taan menes­tyä mark­ki­noilla. Hiili­neut­raali Suomi 2035 saavu­te­taan, kun pääs­tö­vä­hen­nyk­set ovat kustan­nus­te­hok­kaita, mark­ki­naeh­toi­sia ja tekno­lo­gia­neut­raa­leja. 
  • Teemme töitä kunnian­hi­moi­sen kansain­vä­li­sen ilmas­to­so­pi­muk­sen eteen. Euroo­pan on näytet­tä­väe­si­merk­kiä, mutta edel­ly­tet­tävä kunnian­hi­moa myös muilta mailta.
  • Emme tuijota vain Euroo­pan pääs­töjä, vaan vaiku­tamme todel­li­seen hiili­jäl­keemme esimer­kiksi hiili­tul­leilla. Kasvava osa hiili­ja­lan­jäl­jes­tämme on pääs­tö­jen synnyt­tä­mistä EU:n ulko­puo­lella. Silti tava­ran­tuonti on pääs­tö­ve­roista vapaa toisin kuin koti­maan matkailu tai tehdas­tuo­tanto Suomessa. Koti­mais­ten palve­lui­den ja tuot­tei­den pitää päästä reiluun asemaan verrat­tuna EU:n ulko­puo­lelle pääs­tönsä piilot­ta­viin ostok­siin.
  • Toteu­tamme puhtaan ener­gian pake­tin: Lisäämme koti­maista puhtaan ener­gian tuotantoa.Myönnämme jatko­lu­van Fortu­min ydin­voi­ma­loille Lovii­sassa. Etsimme keinot toteut­taa Fenno­voi­man ydin­voi­mala ei-venäi­sellä tekno­lo­gialla. Puramme pieny­din­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­sen esteitä ja suju­voi­tamme ener­gia­hank­kei­den lupa­pro­ses­seja. Edis­tämme tuuli- ja aurin­ko­voi­man käyt­töä. Irrot­tau­tu­mi­nen venä­läi­sen fossii­lie­ner­gian tuon­nista edis­tää sekä huol­to­var­muutta että ilmas­to­ta­voit­teita. Edis­tämme uusien tekno­lo­gioi­den käyt­töön­ot­toa ja koti­mais­ten inno­vaa­tioi­den synty­mistä. 
  • Vero­tamme ilmas­to­pääs­töjä yhtä­läi­sesti riip­pu­matta pääs­tö­läh­teestä. Fiksu ja hiili­vuo­toa estävä vero­po­li­tiikka on keino toteut­taa ilmas­to­ta­voit­teita mark­ki­naeh­toi­sesti.

Jotta Suomi menes­tyy, on koko Suomen kasvun edel­ly­tyk­set turvat­tava. Tuot­tei­den on pääs­tävä vien­ti­mark­ki­noille ja ihmis­ten pystyt­tävä liik­ku­maan jouhe­vasti työs­sä­käyn­tia­lueil­laan. 

Saamme koko Suomen kasvun edel­ly­tyk­set hyödyn­net­tyä, kun esimer­kiksi: 

  • Toteu­tamme infra­pa­ke­tin: Laitamme koko Suomen yhtey­det kuntoon. Lyhen­nämme tie- ja raide­ver­kon korjaus­vel­kaa ja varmis­tamme toimi­vat yhtey­det Suomen sisällä sekä Suomesta maail­malle. Paran­namme Suomen saavu­tet­ta­vuutta esimer­kiksi pääomit­ta­malla nopeita junayh­teyk­siä. Raideyh­tey­det tuke­vat Suomen kilpai­lu­ky­kyä ja vauh­dit­ta­vat vien­ti­teol­li­suutta. Kehi­tämme nopeita raideyh­teyk­siä pääkau­pun­gista länteen, pohjoi­seen ja itään. Mahdol­lis­tamme toimi­van lähi­ju­na­lii­ken­teen nykyistä laajem­malle. Puramme VR:n yksi­noi­keus­jär­jes­tel­män ja laskemme näin raide­lii­ken­teen kustan­nuk­sia. 

Luon­non moni­muo­toi­suus on elineh­tomme ja ylpey­temme. Suoma­lai­nen metsä­po­li­tiikka on tuot­ta­nut tulosta ja elänyt ajassa. Metsät ovat säily­neet elin­voi­mai­sina ja laajoilta metsä­tu­hoilta sekä metsä­pa­loilta on vältytty aktii­vi­sen metsän­hoi­don ansiosta. Metsien hyödyn­tä­mi­nen on ollut merkit­tä­vässä roolissa suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan raken­ta­mi­sessa. Tätä kestä­vää ja kehit­ty­vää metsiin perus­tu­vaa menes­tys­ta­ri­naa tulee jatkaa.

Metsät, vesis­töt ja kult­tuu­riym­pä­ristö ovat osa suoma­lai­suutta. Kokoo­mus haluaa säilyt­tää nämä elemen­tit myös tule­ville suku­pol­ville.

Turvaamme ainut­laa­tui­sen suoma­lai­sen ympä­ristö, kun esimer­kiksi:

  • Pelas­tamme Suomen luon­non moni­muo­toi­suu­den. Suoje­lemme Itämerta ja haavoit­tu­vaa Saaris­to­merta, vesis­töjä, metsiä ja soita. Vähen­nämme Itäme­ren rehe­vöi­ty­mistä aiheut­ta­vaa ravin­ne­kuor­maa.
  • Edis­tämme kier­to­ta­loutta luon­non­va­ro­jen liika­käy­tön ehkäi­se­mi­seksi. Kier­to­ta­lous edel­lyt­tää ennen kaik­kea ajat­te­lu­ta­van ja asen­tei­den muutosta, ja on myös suuri mahdol­li­suus suoma­lai­sille yrityk­sille.
  • Pidämme puhtaan juoma­ve­den koti­mai­sissa käsissä. 

Esimer­kiksi näin hyödyn­nämme luon­non­va­ro­jamme kestä­västi:

  • Paran­namme suoma­lai­sen maata­lou­den kannat­ta­vuutta ja huoleh­dimme huol­to­var­muu­desta. Tarjolla on oltava suoma­laista turval­lista, terveel­listä ja kestä­västi tuotet­tua ruokaa.
  • Pidämme metsä­po­li­tii­kan suoma­lai­sissa käsissä. Metsiin perus­tuva biota­lous tarjoaa ratkai­suja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taan ja tuo hyvin­voin­tia koko Suomeen.

Ryhdy­tään siis raken­ta­maan yhdessä valoi­saa ja kestä­vää tule­vai­suutta. Silloin olemme oikealla raiteella.

Skip to content