Ympäristöverkoston kolumni: Elintarviketurvallisuus koetuksella

Elintarvikkeisiin kohdistuvat väärennökset lisääntyvät maailmalla samaa tahtia kuin ruoan hinta nousee. Tästä on Suomessakin saatu jo maistiaisia, kirjoittaa kansanedustaja Markku Eestilä.

Elintarvikkeisiin kohdistuvat väärennökset lisääntyvät maailmalla samaa tahtia kuin ruoan hinta nousee. Kysymys on taloudellisesta rikollisuudesta. Kuluttajaparka ei enää voi olla varma mitä ruokapaketti sisältää.

Tästä on Suomessakin saatu jo maistiaisia. Terveellinen ateria on äkkiä vaihtunut sairaalareissuksi. Suomalaiselle elintarviketuotannolle ruokaskandaalit aukaisevat mahdollisuuden: puhtaasta, turvallisesta ja terveellisestä ruoasta ollaan valmiita maksamaan yhä enemmän.

Eduskunta keskusteli viime viikolla valtioneuvoston selonteosta koskien elintarviketurvallisuutta. Sain pitää kokoomuksen ryhmäpuheen tässä tärkeässä asiassa. Niin omassa kuin muidenkin puheissa nousivat elintarvikkeiden alkuperämerkinnät korostuneesti esille.

Tarkat alkuperä- ja tuotetiedot korostavat kuluttajan oikeutta saada tietää ostamansa tuotteen alkuperä, sisältö ja jopa tuotantoon liittyvät menetelmät. Erilaisista allergioista kärsiville ihmisille tuoteselosteiden yksityiskohdat ja luotettavuus ovat erityisen tärkeitä.

Suomalaisten viljelijöiden yksi suurimpia ongelmia on tuotannon kannattavuus. Sama ongelma on muuallakin ja se houkuttelee joidenkin maiden viljelijöitä käyttämään eläinten kasvun edistämiseksi suuria määriä antibiootteja. Tämä lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien syntymistä ja on siten kansanterveydellinen uhka.

Koko ajan paheneva antibioottiresistenssi on iso globaali ongelma, sillä jo pelkästään EU-maissa kuolee vuosittain keskimäärin 25 000 ihmistä infektioihin, joihin ei löydy hoitoa, koska bakteerit ovat tulleet vastustuskykyisiksi antibiooteille! Suomessa antibioottien käyttö eläinlääkinnässä on suhteellisen vähäistä.

Tätä pitäisi myös markkinoinnissa hyödyntää. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista ja elintarvikkeiden eettisistä tuotantotavoista. Hyvin hoidetut ja asiallisissa olosuhteissa kasvatetut eläimet ovat terveempiä ja tarvitsevat vähemmän lääkkeitä. Lääkkeiden avulla tehotuotantoa harrastavat maat ovat yhteisen maatalouspolitiikan välistävetäjiä.

Jos terveydenhuollon menojen kasvua halutaan todella hillitä, on katse käännettävä terveellisen ruokavalion lisäksi myös elämäntapoihin. Se ei ole helppoa, sillä herkkujen myynninedistämiseen on valjastettu mainosmaailman terävimmät aivot. Varsinkin nuorten mainosherkkyyttä käytetään siekailematta hyväksi.

Markku Eestilä
Kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu 29.5.2013 Savon Sanomissa.