Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Yliopis­to­laki - histo­rial­li­nen uudis­tus

Yliopis­to­laki - histo­rial­li­nen uudis­tus

Julkaistu:

Uudis­tusta onkin ehditty odot­taa jo pitkään nyky­ti­lan­teessa, jossa perus­ra­hoi­tus on laahan­nut kustan­nus­ke­hi­tyk­sen perässä. Tällä hetkellä yliopis­tot ovat vuokra­lai­sia omissa tilois­saan, opis­ke­lua­jat veny­vät riit­tä­vän ohjauk­sen ja yksi­löl­li­sen opetuk­sen puut­teessa, tutki­jat kituut­ta­vat epävar­moissa työsuh­teissa ja tuot­ta­vuus­oh­jelma naker­taa toimin­taa. Näistä ongel­mista pääs­tään uudis­tuk­sella nyt eroon.

Uuden yliopis­to­lain lähtö­koh­tina ovat olleet sekä yliopis­to­jen auto­no­mian vahvis­ta­mi­nen että tutki­mus- ja opetus­toi­min­nan laadun ja vaikut­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen. Muun muassa näitä toimia vaadit­tiin myös yliopis­to­jen rehto­rien neuvos­ton mani­fes­tissa vuonna 2005. Yliopis­to­jen pääteh­tä­viä ovat tutki­mus, tieteel­li­nen ja taiteel­li­nen sivis­tys sekä tutki­muk­seen perus­tuva ylin opetus, joiden vapaus on turvattu perus­tus­lailla. Näihin tehtä­viin yliopis­to­jen pitää voida keskit­tyä nyt ja tule­vai­suu­dessa.

Laki­muu­tok­sella yliopis­toista tehdään julki­soi­keu­del­li­sia laitok­sia tai säätiöitä. Vain Aalto-yliopisto ja Tampe­reen teknil­li­nen yliopisto ovat valin­neet säätiö­muo­don. Muut yliopis­tot muut­tu­vat itse­näi­siksi oikeus­hen­ki­löiksi. Oikeu­del­li­sen aseman muutok­seen liit­tyy olen­nai­sesti myös yliopis­to­jen hallin­non ja johta­mi­sen uudis­ta­mi­nen ja vahvis­ta­mi­nen siten, että yliopis­tot pysty­vät vastaa­maan nykyistä itse­näi­sem­min ja parem­min uuden talou­del­li­sen aseman tuomiin mahdol­li­suuk­siin.

Lakie­si­tyk­sen mukaan yliopis­to­jen uusien halli­tus­ten jäse­nistä puolet, halli­tuk­sen puheen­joh­taja mukaan lukien, ovat yliopis­ton ulko­puo­lelta valit­ta­via henki­löitä. Halli­tuk­sen kokoon­pano on herät­tä­nyt kiivasta keskus­te­lua, ja ulko­puo­lis­ten jäsen­ten on epäilty vähen­tä­vän yliopis­to­jen auto­no­miaa. Kuiten­kin julki­soi­keu­del­li­sissa yliopis­toissa itse­näi­nen yliopis­to­yh­teisö valit­see myös nämä halli­tuk­sen ns. ulko­puo­li­set jäse­net, joiden tehtävä on käyt­tää taito­jaan ja koke­mus­taan yliopis­ton parhaaksi. Halli­tuk­sen puheen­joh­ta­jan puoles­taan on oltava yliopis­ton ulko­puo­lelta siitä yksin­ker­tai­sesta syystä, että muuten rehto­rin esimie­henä voisi toimia hänen alai­sensa.

Sana ulko­puo­li­nen onkin tässä yhtey­dessä harhaan­joh­tava, sillä yliopis­to­maa­il­man ulko­puo­lelta vali­tut halli­tuk­sen jäse­net ovat ns. sisä­pii­ri­läis­ten kanssa samassa veneessä hoita­massa yliopis­ton asioita. Ulko­puo­li­set ovat kyvyk­käitä ja aktii­vi­sia oman alansa toimi­joita. Heidän stra­te­gista ja talou­del­lista osaa­mis­taan tarvi­taan erityi­sesti yliopis­to­jen uuteen asemaan liit­ty­vien tehtä­vien ja vastui­den vuoksi. Ei rahan­ke­ruuseen, kuten monin paikoin on virheel­li­sesti väitetty. Ulko­puo­li­sista jäse­nistä osa voisi hyvin olla tutki­joita, kuten yliopis­ton omia dosent­teja.

Yliopis­toista tulee laki­uu­dis­tuk­sen myötä työnan­ta­jia, jolloin tavoit­teel­li­nen ja kestävä johta­mi­nen vaatii halli­tuk­silta aivan uutta osaa­mista. Työnan­ta­jan rooli antaa yliopis­toille nykyistä parem­mat edel­ly­tyk­set kannus­ta­van ja palkit­se­van henki­lös­tö­po­li­tii­kan harjoit­ta­mi­seen. Tämä paran­taa yliopis­to­jen kilpai­lu­ky­kyä päte­vien henki­löi­den rekry­toin­nissa ja mahdol­lis­taa tutki­joi­den lyhyistä työsuh­teista luopu­mi­sen.

Jostain syystä yliopis­to­jen mahdol­li­suutta hank­kia toimin­nal­leen ulko­puo­lista rahoi­tusta on pelätty, vaikka jo nyt yliopis­tot ovat voineet kerätä yksi­tyi­seltä sekto­rilta rahaa erilai­siin hank­kei­siin. Ulko­puo­lista rahoi­tusta ei kannata pitää peik­kona, vaan tilai­suu­tena, johon kannat­taa tart­tua. Valtio takaa edel­leen kaik­kien yliopis­to­jen riit­tä­vän perus­ra­hoi­tuk­sen, joka sido­taan kustan­nus­ta­son nousuun. Jatkos­sa­kin yliopis­toilla on näin ollen täysi vapaus valita halua­vatko ne hank­kia lisä­ra­hoi­tusta yksi­tyi­seltä sekto­rilta vai eivät. Mahdol­li­set lisä­ra­hat yliopis­tot voivat käyt­tää parhaaksi katso­mal­laan tavalla tutki­muk­sen ja opetuk­sen laadun ja katta­vuu­den paran­ta­mi­seen kaikissa tiede­kun­nissa ja hallin­no­na­loilla.

Maamme yliopis­tol­li­sen sivis­tyk­sen moni­sa­ta­vuo­ti­sen histo­rian vaali­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen ovat yliopis­to­la­ki­uu­dis­tuk­sessa etusi­jalla. Siksi yliopis­to­jen tulee rohkeasti, mutta vastuul­li­sesti käyt­tää niille nyt annet­ta­vaa valtaa.

Raija Vaha­salo

kansan­edus­taja,

edus­kun­nan sivis­tys­va­lio­kun­nan pj

Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

24.2.2023

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupun­kien uudelle suun­nalle

Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men uudis­tuk­sen jälkeen on aika tarkas­tella kuntien roolia ja tehtä­vä­kent­tää. Kuntien vapau­den ja toimin­ta­ky­vyn kasvat­ta­mi­seksi tarvi­taan uuden­laista

Skip to content