Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Viisi vaih­toeh­toa

Viisi vaih­toeh­toa

Julkaistu:

Käytet­tä­vissä olevia vaih­toeh­toja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seksi on viisi: työurien piden­tä­mi­nen, julki­sen hallin­non, erityi­sesti kuntien tuot­ta­vuu­den lisää­mi­nen, talous­kas­vua vauh­dit­ta­vien vero­uu­dis­tus­ten teke­mi­nen, veron­ki­ris­tyk­set ja meno­jen leik­kauk­set.

Kokoo­mus kannat­taa näistä ennen muuta kolmea ensin mainit­tua. Silloin joudu­taan vähi­ten turvau­tu­maan veron­ki­ris­tyk­siin tai meno­leik­kauk­siin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­tus­tal­koissa. Tavoit­tee­namme on turvata päivä­hoito, perus­koulu, terveys­kes­kuk­set ja muut arvos­ta­mamme hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut.

Kasvua vero­tuk­sella

Vero­tus vaikut­taa maini­tusta viidestä kohdasta kahteen. Ensin­nä­kin vero­tuk­sella kerä­tään varat yhteis­kun­tamme pyörit­tä­mi­seen. Pitkällä aika­vä­lillä tulo­jen ja meno­jen on oltava kestä­vässä suhteessa toisiinsa. Toinen vero­tuk­sen rooli on voima­kas ohjaus­vai­ku­tus. Sillä, mitä vero­te­taan ja miten paljon, on voima­kas vaiku­tus ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen ja valin­toi­hin.

Meidän tulee jatkaa tällä halli­tus­kau­della aloi­tet­tua voima­kasta vihreää vero­uu­dis­tusta. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä on siir­ret­tävä pois työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen verot­ta­mi­sesta kohti ympä­ris­töä kulut­ta­van toimin­nan vero­tusta. Vero­tuk­sen kohteet tulee valita siten, että se kannus­taa teke­mään työtä, työl­lis­tä­mään, yrit­tä­mään ja menes­ty­mään. Vain siten luodaan hyvin­voin­tia.

Muis­sa­kin puolueissa on käyty vero­kes­kus­te­luun. Tulok­sena on ikävä kyllä ollut enim­mäk­seen melko keveitä heit­toja. On esitetty asioita, joilla ei ole yhteis­kun­nan vero­tu­lo­jen kannalta juuri teke­mistä sekä puhuttu itsensä kanssa ristiin. Suuri­tu­lois­ten vero­tuk­sen nosta­mi­sella saa aina poliit­ti­sia irto­pis­teitä.

Veroja pitää kerätä veron­mak­su­ky­vyn mukaan, mutta niin­hän meillä jo tapah­tuu­kin. Kireän progres­siomme seurauk­sena tulo­ve­ro­jen kerty­mästä hyvä­tu­loi­sin viisi prosent­tia maksaa noin kaksi­kym­mentä prosent­tia. Vero­tuk­sella on myös kiis­ta­ton vaiku­tus ihmis­ten ja yritys­ten toime­liai­suu­teen. Veroas­teen nosto heiken­tää talous­kas­vua. Veroas­teen nosta­mi­nen pienen­tää siten kakkua, josta verot lohkais­taan, ja loppu­tu­los voi jäädä vähäi­sem­mäksi.

Lisää kannus­tusta

Vihreä vero­uu­dis­tus tarkoit­taa, että keven­ne­tään työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen vero­tusta. Vastaa­vasti kerä­tään enem­män veroja erityi­sesti ympä­ris­töä rasit­ta­vasta kulu­tuk­sesta. Näin vero­tuk­sen keinoin kannus­te­taan ihmi­siä teke­mään työtä ja raken­ta­maan Suomea. Samalla tavalla vihreässä vero­uu­dis­tuk­sessa kannus­te­taan ympä­ris­töys­tä­väl­li­siin valin­toi­hin.

Jotkut puolu­eet ovat ilmoit­ta­neet vastus­ta­vansa vihreää vero­uu­dis­tusta. Se tarkoit­taa, että ne halua­vat kiris­tää työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen vero­tusta sekä keven­tää ener­gia- ja ympä­ris­tö­ve­roja. Jokai­nen voi tästä ymmär­tää, että vihreän vero­uu­dis­tuk­sen vastus­taja halua kannus­taa ihmi­siä teke­mään vähem­män työtä ja pilaa­maan enem­män luon­toa. Saahan sitä mieltä toki olla, mutta aina­kin minusta se on kaikin puolin väärä suunta.

Jatkossa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus täytyy kerätä yhä enem­män kulu­tusta verot­ta­malla. Erityi­sesti ympä­ris­töä rasit­ta­van kulu­tuk­sen vero­tusta täytyy nostaa. Myös erilai­set terveyttä ja kansan­ter­veyttä hait­taa­vien tuot­tei­den hait­ta­ve­rot ovat järke­viä vero­tuk­sen kohteita.

Paras maa

Vaikka talous­kasvu on jo käyn­nis­ty­nyt, sen tuleva taso on epävarma. Onnis­tu­neen elvy­tyk­sen laskun maksa­mi­nen tarkoit­taa, että kaik­keen hyvään ei riitä rahaa niin hyvin kuin ehkä viime vuosina. Jo meno­jen kasvun hillit­se­mi­nen tarkoit­taa, että joudu­taan teke­mään paljon arvo­va­lin­toja. Mistä otetaan meno­puo­lella liik­ku­ma­tila kaik­kein tärkeim­piin menoi­hin? Kokoo­muk­selle kynnys­ky­sy­mys on, että kaik­kein heikoim­massa asemassa olevien etuuk­siin ei kajota. Tämä on sitä helpom­min toteu­tet­ta­vissa, mitä rohkeam­min luomme kasvun edel­ly­tyk­siä, uudis­tamme työuria sekä kuntien ja valtion hallin­toa.

Kun veroaste nousee, on sekin arvo­va­lin­to­jen paikka. Mitä veroja noste­taan? Pääoma­ve­ron koro­tuk­sesta on tullut joil­le­kin vero­po­li­tii­kan viisas­ten kivi. Pääoma­ve­ro­tus­ta­kin nostet­ta­neen hieman ensi vaali­kau­della. Kyse on enem­män vero­jär­jes­tel­män oikeu­den­mu­kai­suu­desta kuin vero­tu­loista valtiolle.

Pääoma­ve­ron nosta­mi­nen prosent­tiyk­si­köllä toisi valtion kassaan noin 50 miljoo­naa euroa. Esimer­kiksi arvon­li­sä­ve­ro­jen nosta­mi­nen prosent­tiyk­si­köllä taas toisi noin 650 miljoo­naa euroa. Arvon­li­sä­ve­roja prosent­tiyk­si­köllä korot­ta­malla saadaan siten sama kuin pääoma­tu­lo­ve­ro­tusta 13 prosent­tiyk­sik­köä korot­ta­malla. On ihmis­ten tietoista harhaut­ta­mista antaa ymmär­tää, ettei laman 12 miljar­din euron laskun maksa­mi­seksi tarvitse tehdä juuri muuta kuin nostaa pääoma­ve­roa.

Eri puolilta on esitetty myös osaa pääoma­ve­rosta kunnille niiden tuloja lisää­mään. Pääoma­ve­ron tuotto heit­te­lee vielä paljon muita veroja enem­män talous­suh­dan­tei­den mukana. Pääoma­ve­roon tukeu­tuva tulo­pohja olisi kädestä suuhun elävälle kunta­sek­to­rille myrk­kyä nyt nähdyn kaltai­sessa laskusuh­dan­teessa. Sitä paitsi valtio kustan­taa pääoma­ve­roilla myös noin seit­se­män miljar­din euron kuntien valtio­no­suu­det.

Suomi valit­tiin Newsweek-lehden tutki­muk­sessa pari viik­koa sitten maail­man parhaaksi maaksi. Se johtuu siitä, että olemme panos­ta­neet koulu­tuk­seen ja tasa-arvoi­siin menes­ty­mi­sen mahdol­li­suuk­siin jokai­selle. Pienenä maana meidän on erityi­sen tärkeä saada jokai­nen eri alojen lahjak­kuus käyt­tä­mään kykynsä täysi­mää­räi­sesti. Suomen menes­tys on johtu­nut myös siitä, että olemme osan­neet huoleh­tia heikoim­mista ja kannus­taa menes­ty­mään ja vauras­tu­maan yhtä aikaa, ei aset­ta­malla nämä vastak­kain.

Parhaan maan titteli kertoo enem­män siitä, mitä olemme tehneet aiem­min. Tämän päivän ja huomi­sen ratkai­suilla vaiku­tamme siihen, onko meillä kasvua ja vaurautta rahoit­taa tasa-arvoi­nen koulu­tus, tervey­den­huolto ja sosi­aa­li­pal­ve­lut myös tule­vai­suu­dessa. Jos valit­semme oikein, voimme olla myös tule­vai­suu­dessa maail­man paras maa.

[Kirjoi­tus on julkaistu Savon Sano­missa 5.9.2010]

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

24.2.2023

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupun­kien uudelle suun­nalle

Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men uudis­tuk­sen jälkeen on aika tarkas­tella kuntien roolia ja tehtä­vä­kent­tää. Kuntien vapau­den ja toimin­ta­ky­vyn kasvat­ta­mi­seksi tarvi­taan uuden­laista

Skip to content