Viisi vaihtoehtoa

Käytettävissä olevia vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi on viisi: työurien pidentäminen, julkisen hallinnon, erityisesti kuntien tuottavuuden lisääminen, talouskasvua vauhdittavien verouudistusten tekeminen, veronkiristykset ja menojen leikkaukset.

Kokoomus kannattaa näistä ennen muuta kolmea ensin mainittua. Silloin joudutaan vähiten turvautumaan veronkiristyksiin tai menoleikkauksiin hyvinvointiyhteiskunnan pelastustalkoissa. Tavoitteenamme on turvata päivähoito, peruskoulu, terveyskeskukset ja muut arvostamamme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.

Kasvua verotuksella

Verotus vaikuttaa mainitusta viidestä kohdasta kahteen. Ensinnäkin verotuksella kerätään varat yhteiskuntamme pyörittämiseen. Pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen on oltava kestävässä suhteessa toisiinsa. Toinen verotuksen rooli on voimakas ohjausvaikutus. Sillä, mitä verotetaan ja miten paljon, on voimakas vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin.

Meidän tulee jatkaa tällä hallituskaudella aloitettua voimakasta vihreää verouudistusta. Verotuksen painopistettä on siirrettävä pois työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta kohti ympäristöä kuluttavan toiminnan verotusta. Verotuksen kohteet tulee valita siten, että se kannustaa tekemään työtä, työllistämään, yrittämään ja menestymään. Vain siten luodaan hyvinvointia.

Muissakin puolueissa on käyty verokeskusteluun. Tuloksena on ikävä kyllä ollut enimmäkseen melko keveitä heittoja. On esitetty asioita, joilla ei ole yhteiskunnan verotulojen kannalta juuri tekemistä sekä puhuttu itsensä kanssa ristiin. Suurituloisten verotuksen nostamisella saa aina poliittisia irtopisteitä.

Veroja pitää kerätä veronmaksukyvyn mukaan, mutta niinhän meillä jo tapahtuukin. Kireän progressiomme seurauksena tuloverojen kertymästä hyvätuloisin viisi prosenttia maksaa noin kaksikymmentä prosenttia. Verotuksella on myös kiistaton vaikutus ihmisten ja yritysten toimeliaisuuteen. Veroasteen nosto heikentää talouskasvua. Veroasteen nostaminen pienentää siten kakkua, josta verot lohkaistaan, ja lopputulos voi jäädä vähäisemmäksi.

Lisää kannustusta

Vihreä verouudistus tarkoittaa, että kevennetään työn tekemisen ja teettämisen verotusta. Vastaavasti kerätään enemmän veroja erityisesti ympäristöä rasittavasta kulutuksesta. Näin verotuksen keinoin kannustetaan ihmisiä tekemään työtä ja rakentamaan Suomea. Samalla tavalla vihreässä verouudistuksessa kannustetaan ympäristöystävällisiin valintoihin.

Jotkut puolueet ovat ilmoittaneet vastustavansa vihreää verouudistusta. Se tarkoittaa, että ne haluavat kiristää työn tekemisen ja teettämisen verotusta sekä keventää energia- ja ympäristöveroja. Jokainen voi tästä ymmärtää, että vihreän verouudistuksen vastustaja halua kannustaa ihmisiä tekemään vähemmän työtä ja pilaamaan enemmän luontoa. Saahan sitä mieltä toki olla, mutta ainakin minusta se on kaikin puolin väärä suunta.

Jatkossa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus täytyy kerätä yhä enemmän kulutusta verottamalla. Erityisesti ympäristöä rasittavan kulutuksen verotusta täytyy nostaa. Myös erilaiset terveyttä ja kansanterveyttä haittaavien tuotteiden haittaverot ovat järkeviä verotuksen kohteita.

Paras maa

Vaikka talouskasvu on jo käynnistynyt, sen tuleva taso on epävarma. Onnistuneen elvytyksen laskun maksaminen tarkoittaa, että kaikkeen hyvään ei riitä rahaa niin hyvin kuin ehkä viime vuosina. Jo menojen kasvun hillitseminen tarkoittaa, että joudutaan tekemään paljon arvovalintoja. Mistä otetaan menopuolella liikkumatila kaikkein tärkeimpiin menoihin? Kokoomukselle kynnyskysymys on, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksiin ei kajota. Tämä on sitä helpommin toteutettavissa, mitä rohkeammin luomme kasvun edellytyksiä, uudistamme työuria sekä kuntien ja valtion hallintoa.

Kun veroaste nousee, on sekin arvovalintojen paikka. Mitä veroja nostetaan? Pääomaveron korotuksesta on tullut joillekin veropolitiikan viisasten kivi. Pääomaverotustakin nostettaneen hieman ensi vaalikaudella. Kyse on enemmän verojärjestelmän oikeudenmukaisuudesta kuin verotuloista valtiolle.

Pääomaveron nostaminen prosenttiyksiköllä toisi valtion kassaan noin 50 miljoonaa euroa. Esimerkiksi arvonlisäverojen nostaminen prosenttiyksiköllä taas toisi noin 650 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroja prosenttiyksiköllä korottamalla saadaan siten sama kuin pääomatuloverotusta 13 prosenttiyksikköä korottamalla. On ihmisten tietoista harhauttamista antaa ymmärtää, ettei laman 12 miljardin euron laskun maksamiseksi tarvitse tehdä juuri muuta kuin nostaa pääomaveroa.

Eri puolilta on esitetty myös osaa pääomaverosta kunnille niiden tuloja lisäämään. Pääomaveron tuotto heittelee vielä paljon muita veroja enemmän taloussuhdanteiden mukana. Pääomaveroon tukeutuva tulopohja olisi kädestä suuhun elävälle kuntasektorille myrkkyä nyt nähdyn kaltaisessa laskusuhdanteessa. Sitä paitsi valtio kustantaa pääomaveroilla myös noin seitsemän miljardin euron kuntien valtionosuudet.

Suomi valittiin Newsweek-lehden tutkimuksessa pari viikkoa sitten maailman parhaaksi maaksi. Se johtuu siitä, että olemme panostaneet koulutukseen ja tasa-arvoisiin menestymisen mahdollisuuksiin jokaiselle. Pienenä maana meidän on erityisen tärkeä saada jokainen eri alojen lahjakkuus käyttämään kykynsä täysimääräisesti. Suomen menestys on johtunut myös siitä, että olemme osanneet huolehtia heikoimmista ja kannustaa menestymään ja vaurastumaan yhtä aikaa, ei asettamalla nämä vastakkain.

Parhaan maan titteli kertoo enemmän siitä, mitä olemme tehneet aiemmin. Tämän päivän ja huomisen ratkaisuilla vaikutamme siihen, onko meillä kasvua ja vaurautta rahoittaa tasa-arvoinen koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut myös tulevaisuudessa. Jos valitsemme oikein, voimme olla myös tulevaisuudessa maailman paras maa.

[Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.9.2010]