Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Uusinta uutta

Uusinta uutta

Julkaistu:

Myös parhail­laan käyn­nissä oleva amma­til­lis­ten perus­tut­kin­to­jen opetus­suun­ni­tel­mien uudis­ta­mi­nen luo oman paineensa ja mahdol­li­suu­tensa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­selle. Uudis­tuk­sia on siis tehtävä. Vali­tet­ta­vasti kuiten­kin näyt­tää siltä, että aina­kin paikal­li­sella tasolla uudis­tus­ten tarve käsi­te­tään tarpeeksi uudis­taa kaik­kea. Esimer­kiksi amma­til­li­sen koulu­tuk­sen paikal­li­set raken­teet ovat jatku­vassa muutok­sessa. Usein raken­tei­den kehit­tä­mi­nen on kuiten­kin lyhyt­nä­köistä ja palve­lee lähinnä oppi­lai­tok­sen mark­ki­noin­nil­li­sia tarkoi­tuk­sia.

Ei mitä tahansa uudis­tus­ten nimissä

Huono esimerkki tästä on täysin käsistä riis­täy­ty­nyt tutkin­non­suo­rit­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sien muok­kaa­mi­nen. Ilta­uu­ti­sia katsoes­sani kuulin uudesta opis­ke­lu­muo­dosta nimeltä työkoulu. Työkou­lussa opis­ke­li­jat ovat kirjoilla oppi­lai­tok­sessa mutta suorit­ta­vat amma­til­li­set opin­not koko opis­ke­lua­jan kestä­vässä työs­sä­op­pi­mi­sessa. Teoriao­pin­not suori­te­taan päivän jaksoissa kahtena päivänä viikossa. Rakenne on aivan sama kuin oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sessa, ainoas­taan sillä erolla, että opis­ke­lija ei ole työsuh­teessa ja joutuu näin elämään pelkän opin­to­tuen varassa.

Oppi­lai­tos­ten netti­si­vuja ja esit­teitä selail­lessa törmää myös sellai­siin termei­hin kuin kaksois­tut­kinto, kolmois­tut­kinto ja nelos­tut­kinto. Kaksois­tut­kin­non vielä ymmär­rän, sillä tarkoi­te­taan yliop­pi­las­tut­kin­non ja jonkun amma­til­li­sen perus­tut­kin­non suorit­ta­mista yhtä aikaa. Kolmois­tut­kin­nossa suori­te­taan vielä lukion täysi oppi­määrä edel­lis­ten lisäksi, mikä toisaalta tekee ?pelkistä? yliop­pi­laista kaksois­tut­kin­non suorit­ta­jia. Nelos­tut­kin­nossa suori­te­taan esimer­kiksi ravin­to­la­ko­kin tutkinto, suur­ta­lous­ko­kin tutkinto, yliop­pi­las­tut­kinto ja vielä kaupan päälle lukion oppi­määrä. Herää kysy­mys kuinka paljon aikaa jää perus­asioi­den perin­poh­jai­selle oppi­mi­selle, kun nelos­tut­kinto suori­te­taan neljässä vuodessa.

Näiden moni­tut­kin­to­jen olemas­sao­loa perus­tel­laan ajan­käy­tön tehos­ta­mi­sella ja sillä, että nyky­ään työelä­män osaa­mis­vaa­ti­muk­set muut­tu­vat nopeasti. Milloin työelämä on lakan­nut arvos­ta­masta perus­asioi­den hyvää osaa­mista? Koulu­tuk­sen tehtä­vänä ei ole valmis­taa kaiken nähneitä ammat­ti­lai­sia, vaan henki­löitä, jotka hyvän perus­osaa­mi­sensa ansiosta pärjää­vät työelä­mässä ja kartut­ta­vat ammat­ti­tai­to­aan työko­ke­muk­sensa myötä. Koulu­tuk­sen jälkei­sessä työelä­mässä tapah­tu­vaa ammat­ti­tai­don oppi­mista ei tule näin räikeästi aliar­vioida. Onko näihin­kin ainoa ratkaisu perus­taa myös amma­til­li­seen koulu­tuk­seen oma tutkin­to­lau­ta­kunta, joka valvoo tutkin­toa, tutkin­to­ni­mik­keitä ja loppu­ko­keita? Toivot­ta­vasti ei.

Tarkoi­tuk­sen­mu­kaista yhteis­työtä

Valta­kun­nal­li­sesti muiden, uudis­tus­ten lisäksi ollaan lisää­mässä lukion ja amma­til­li­sen koulu­tuk­sen yhteis­työtä ja se on kirjattu halli­tus­oh­jel­maan­kin. Tämä on täysin tarkoi­tuk­sen­mu­kaista siinä tapauk­sessa, jos oppi­lai­tok­set jaka­vat esimer­kiksi kiin­teis­töstä aiheu­tu­via kustan­nuk­sia tai teke­vät yhtei­siä osto­pal­ve­luso­pi­muk­sia mutta miksi se näkyy yhä voimak­kaam­min opetuk­sessa? Jos moni­tut­kin­to­jen suorit­ta­jien määrää halu­taan edel­leen lisätä, tulee niiden tulok­set ja vaikut­ta­vuus tutkia perin­poh­jai­sesti. Tällä hetkellä edes opetus­hal­li­tus ei erot­tele tilas­toin­nis­saan millään lailla kaksois­tut­kin­toja tai kolmois- ja nelos­tut­kin­toja. Ei siis tiedetä esimer­kiksi valmis­tu­nei­den määrää verrat­tuna aloit­ta­nei­den määrään, oppi­mis­tu­lok­sia tai opin­to­jen jälkeistä sijoit­tu­mista työelä­mään tai jatko­kou­lu­tuk­seen. Tästä­kin huoli­matta yhteis­työn lisää­mi­seen reagoi­daan kovaa vauh­tia amma­til­li­sissa oppi­lai­tok­sissa ja koulut mainos­ta­vat voimak­kaasti moni­tut­kinn­to­jen suorit­ta­mis­mah­dol­li­suutta. Rahoille olisi varmaan ollut muuta­kin käyt­töä esim. laite- tai mate­ri­aa­li­han­kin­noissa. Sitä paitsi kuinka paljon yhteis­työtä vielä tulee ylipää­tään lisätä opetuk­sessa, sillä nyt on jo mahdol­lista suorit­taa kaksois­tut­kinto, laeissa on velvoite yhteis­työstä ja amma­til­li­sen perus­kou­lu­tuk­sen opetus­suun­ni­tel­miin velvoite lukio­yh­teis­työstä kirja­taan vielä toiseen kertaan.

Raken­tei­den ja tutkin­to­ni­mik­kei­den uudis­ta­mista on pakko tehdä aina tietyin välia­join mutta nyt vauhti on liian kova. Väillä pitäisi pysäh­tyä naut­ti­maan, tai edes arvioi­maan uudis­tus­ten vaiku­tuk­sia ennen uusien teke­mistä, jos uudis­tuk­set ovat miten­kään perus­tel­tuja. Amma­til­li­nen koulu­tus on nyt jatku­vassa käymis­ti­lassa, ja se heijas­tuu epätie­toi­suu­tena työelä­mään, opis­ke­li­joille ja amma­tin­va­lin­ta­ti­lan­teessa oleville perus­kou­lu­lai­sille, vanhem­mista ja perus­kou­lun opin­no­noh­jaa­jista nyt puhu­mat­ta­kaan. Jatku­vien uusien opis­ke­lu­muo­to­jen kehit­tä­mi­sen sijasta olisi tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa keskit­tyä vahvis­ta­maan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen perus­asioita, jotta Suomessa olisi työvoi­ma­pu­lan pahim­min iskiessä tarpeel­li­nen määrä huip­puo­saa­via ammat­ti­lai­sia. Hyviä esimerk­kejä olisi sen sijaan pohtia keskei­siä osaa­mi­sa­lueita uudis­tet­ta­viin amma­til­li­siin perus­tut­kin­toi­hin ja sitä kuinka saatai­siin nopeam­min reagoi­tua työvoi­man tarpee­seen kohden­ta­malla aloi­tus­paik­koja oikeille aloille ja alueille.

Hanna­miina Tanni­nen
Kirjoit­taja työs­ken­te­lee vies­tin­tä­as­sis­tent­tina Talou­del­li­sessa Tiedo­tus­toi­mis­tossa ja on suorit­ta­nut kaksois­tut­kin­non syksyllä 2005.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2023

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän. Canth

15.3.2023

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

14.3.2023

Kokoo­muk­sen, Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den ja Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jat: koulu­tuk­sen rahoi­tus ja opis­ke­li­joi­den toimeen­tulo turvat­tava

Koulu­tus ja osaa­mi­nen on tule­vai­suu­den perusta. Suomen menes­tys on nojan­nut osaa­mis­pää­omaamme, ja sitä pääomaa me emme saa syödä. Kokoo­mus on

Skip to content