Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Taiteen perus­o­pe­tus

Taiteen perus­o­pe­tus

Julkaistu:

Yhdes­toista hetki-herä­tys­kel­lot soimaan

Lasten ja nuor­ten taide­kas­va­tus on viimei­sen kymme­nen vuoden aikana ollut päät­tä­jien juhla­pu­hei­den lempiai­heita. Ilma­piiri on myön­tei­nen taide­kas­va­tuk­selle ja taiteen merki­tys on oival­lettu lapsen ja nuoren kasvu­pro­ses­sissa. Mutta paljon on vielä tehtä­vää, jotta juhla­pu­hei­den kauniit ajatuk­set toteu­tui­si­vat, sillä taide­kas­va­tus on perus­o­pe­tuk­sessa vähäistä ja vain harvoilla on mahdol­li­suus osal­lis­tua koulun ulko­puo­li­seen taide­kas­va­tuk­seen, taiteen perus­o­pe­tuk­seen.

Taiteen perus­o­pe­tus on koulun ulko­puo­lella annet­ta­vaa yleis­si­vis­tä­vää taide­kas­va­tusta ja se perus­tuu taiteen perus­o­pe­tuk­sesta annet­tuun lakiin (633/​1998) ja asetuk­seen (813/​1998). Opetusta anne­taan Opetus­hal­li­tuk­sen anta­mien opetus­suun­ni­tel­man perus­tei­den mukai­sesti sekä ylei­sessä että laajassa oppi­mää­rässä.

Heti

Laki ja asetus vaati­vat pikaista uudis­ta­mista, jotta toimin­taa voitai­siin kehit­tää ja ottaa opetuk­sen piiriin nykyistä enem­män lapsia ja nuoria.

Nyt

Vain noin 11 %:lla 7-15 vuotiaista lapsista on mahdol­li­suus osal­lis­tua taiteen perus­o­pe­tuk­seen ja heistä valtaosa musiik­ki­kas­va­tuk­seen. Musii­kin lisäksi opetusta anne­taan esit­tä­vissä taiteissa (sirkus ja teat­te­ri­taide), tans­sissa ja visu­aa­li­si­sissa taiteissa (arkki­teh­tuuri, audio­vi­su­aa­li­nen taide, kuva­taide ja käsi­työ).

Vuosit­tain haki­joista n. 20 ? 80 % jää vaille opis­ke­lu­paik­kaa. Luku vaih­te­lee paik­ka­kun­nit­tain ja taidea­la­koh­tai­sesti.

Heti

Taiteen perus­o­pe­tuk­sen opetus­tun­ti­pe­rus­tei­sen valtio­no­suu­den piirissä olevien koulu­jen määrää tulee lisätä (laaja oppi­määrä)välit­tö­mäs­tija turvata nykyis­ten koulu­jen opetuk­sen laajuus, toimin­ta­mah­dol­li­suu­det ja kehit­tä­mis­mää­rä­ra­hat. Kehit­tä­mis­mää­rä­ra­hat tulee suun­nata vähin­tään kolmi­vuo­ti­siin projek­tei­hin, jotta kouluissa voitai­siin tehdä kehit­tä­mis­työtä pitkä­jän­tei­sesti ja saavu­tet­tai­siin pysy­viä tulok­sia.

Nyt

Nykyi­nen kuntien ja kuntayh­ty­mien yksik­kö­hinta 56,43 euroa /​ tunti ja yksi­tyis­ten koulu­jen 57,63 euroa /​ tunti ei kata ylei­sen hinta­ta­son noususta aiheu­tu­via kuluja eikä siis vastaa opetuk­sesta aiheu­tu­via todel­li­sia kuluja. Suuret kuva­tai­de­kou­lut (Espoo, Helsinki, Jyväs­kylä, Rova­niemi, Valkea­koski ja Vantaa) ovat erityi­sen vaikeassa tilan­teessa, koska ne eivät saa lähes­kään kaik­keen anta­maansa opetuk­seen tunti­koh­taista valtio­no­suutta toisin kuin tilanne on muissa (7) opetus­tun­ti­pe­rus­teista valtio­no­suutta saavissa kuva­tai­de­kou­luissa.

Tunti­pe­rus­teista valtio­no­suutta saavat tällä hetkellä 87 musiik­kiop­pi­lai­tosta, 6 tans­sin ja 13 kuva­tai­teen oppi­lai­tosta sekä 2 käsi­työn ja 2 teat­te­ria­lan oppi­lai­tosta. Lisäksi tans­sin opetusta anne­taan jois­sa­kin musiik­kiop­pi­lai­tok­sissa.

Heti

Rova­nie­mellä anne­taan musii­kissa ja kuva­tai­teessa laajaan opetus­suun­ni­tel­man perus­tei­den mukaista opetusta. Rova­nie­men koulut voisi­vat­kin verkos­toi­tua muiden Lapin koulu­jen kanssa ja olla virtu­aa­lio­pe­tuk­sen keskuk­sia. Toimin­nan käyn­nis­tä­mi­seksi tarvi­taan valtio­val­lan erityis­ra­hoi­tusta.

Taiteen perus­o­pe­tuk­sen ylei­sen oppi­mää­rän mukaista opetusta järjes­te­tään taiteen perus­o­pe­tusta anta­vien oppi­lai­tos­ten harkin­nan­va­rais­ten valtio­na­vus­tus­ten sekä kunnan väki­lu­kuun perus­tu­van taiteen perus­o­pe­tuk­sen rahoi­tuk­sen tuella. Nämä rahoi­tus­muo­dot eivät ole riit­tä­vät ylei­sen oppi­mää­rän mukai­sen opetuk­sen järjes­tä­mi­seksi edes nykyi­sellä tasolla.

Monia mahdol­li­suuk­sia

Ylei­seen oppi­mää­rään opetus­suun­ni­tel­man perus­teet valmis­tui­vat keväällä 2005. Ne sovel­tu­vat pieniin opetusyk­sik­köi­hin. Joita­kin hyviä esimerk­kejä on taiteen perus­o­pe­tuk­sen ja aamu- ja ilta­päi­vä­toi­min­nan sekä perus­kou­lun kanssa tehtä­västä yhteis­työstä. Kuiten­kaan taiteen perus­o­pe­tus ei voi korvata yleis­si­vis­tä­vässä koulussa annet­ta­vaa kaikille yhteistä taide­kas­va­tusta, vaan oppi­laat voivat näin syven­tää taito­jaan ja tieto­jaan lisä­opis­ke­lulla.

Parasta taiteen perus­o­pe­tuk­sessa

Taiteen perus­o­pe­tuk­sessa lapsi ja nuori voi työs­ken­nellä kiireet­tö­mässä ilma­pii­rissä ja käsi­tellä itsel­leen merki­tyk­sel­li­siä asioita taiteen keinoin.

Taiteel­li­sen työs­ken­te­lyn tulok­set näky­vät vasta pitkän ajan kuluessa ja ne voivat olla monen­lai­sia, kuten luovan ajat­te­lun kehit­ty­mistä, taito­jen kart­tu­mista tai elämän ikäi­sen harras­tuk­set synty­mistä. Luovuutta tarvi­taan kaikilla elämän alueilla.

Taiteen perus­o­pe­tuk­sen taus­ta­jär­jes­töt

Taiteen eri alueilla on omat taus­ta­jär­jes­tönsä, joilla on paljon yhteis­työtä etujensa ajami­sessa. Näiden järjes­tö­jen toiminta on arvo­kasta. Ne toimi­vat yhdys­si­teenä valtion hallin­non ja muiden päät­tä­jien sekä taiteen perus­o­pe­tusta anta­vien oppi­lai­tos­ten välillä. Lisäksi ne järjes­tä­vät moni­puo­lista täyden­nys­kou­lu­tusta jäse­nil­leen ja tiedot­ta­vat toimin­nas­taan valta­kun­nal­li­sesti.

Taiteen perus­o­pe­tuk­sen järjes­tö­jen valtio­na­vus­tus on vähäistä tai olema­tonta. On toivot­ta­vaa, että kaikki taiteen perus­o­pe­tus­jär­jes­töt pääse­vät valtio­na­vus­tuk­sen piiriin ja niiden toiminta siten turva­taan vastai­suu­dessa.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.3.2024

Jocka Träskbäck: ”Yrit­tä­jien ääni kuulu­viin EU-parla­men­tissa”

Suomessa on 280 000 yrit­tä­jää, joista 200 000 yksi­ny­rit­tä­jiä. Nämä ovat yhteis­kun­tamme selkä­ranka, jota ilman ei olisi työpaik­koja, hyvin­voin­tia ja

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

22.3.2024

Sirpa Pieti­käi­nen: ”Turval­li­suus on tärkeintä EU:n tule­vai­suu­dessa”

Yhtei­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män tärkein tehtävä on taata ihmis­ten turval­li­suus ja varjella sitä sekä paran­taa kansa­lais­ten elino­loja. Euroo­pan unioni on nyt ja

Skip to content