Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Kokoo­muk­sen ympäristö­verkoston kolumni: Suomi kampitti Suomen?

Kokoo­muk­sen ympäristö­verkoston kolumni: Suomi kampitti Suomen?

Julkaistu:

Lento­lii­ken­teen pääs­tö­kaup­paa koske­vat neuvot­te­lut ovat erikoi­sessa patti­ti­lan­teessa, joka havain­nol­lis­taa EU-parla­men­tin päätök­sen­te­koon hiipi­nyttä demo­kra­tia­va­jetta. Parla­men­tin neuvot­te­lija esit­te­lee parla­men­tin mieli­pi­teenä kolmi­kan­ta­neu­vot­te­luissa kantaa, jota parla­men­tin enem­mistö vastus­taa. Parla­ment­tia vastassa neuvot­te­luissa on jäsen­mai­den minis­te­reistä koos­tuva neuvosto, jonka enem­mistö on eri mieltä parla­men­tin neuvot­te­li­jan kanssa mutta samaa mieltä parla­men­tin enem­mis­tön kanssa.

Enem­mistö ei parla­men­tissa näin ollen enää vält­tä­mättä ratkai­se­kaan. Tämä muutos päätök­sen­te­ko­pro­ses­siin esitet­tiin alun perin Suomen aloit­teesta Suomen ensim­mäi­sellä puheen­joh­ta­ja­kau­della vuonna 1999. Niin sano­tun ensim­mäi­sen luen­nan sopi­muk­sen eli oiko­tie­me­net­te­lyn piti tehos­taa ja nopeut­taa päätök­sen­te­koa. Järjes­tel­män epätoi­vo­tuksi kään­tö­puo­leksi on osoit­tau­tu­nut demo­kra­tia­vaje: järjes­telmä antaa yksit­täi­sen valio­kun­nan rapor­töö­rille kohtuut­to­man suuren vallan ja tekee mahdol­li­seksi sen, että rapor­tööri voi ohit­taa talon enem­mis­tön mieli­pi­teen. Nyt se vaara on ilmei­nen lento­lii­ken­teen pääs­tö­kau­pan kohdalla, ja pahin kärsijä on seuraus­ten osalta, ironista kyllä, Suomi.

Lento­lii­ken­teen pääs­tö­kau­pan laajen­ta­mi­sesta on äänes­tetty nyt kolmessa euro­par­la­men­tin valio­kun­nassa. Liiken­ne­va­lio­kunta (TRAN) ja teol­li­suus­va­lio­kunta (ITRE) hylkä­si­vät selvällä enem­mis­töllä komis­sion suun­ni­tel­mat palaut­taa EU:n ulko­puo­li­set lento­yh­tiöt pääs­tö­kau­pan piiriin. Ympä­ris­tö­va­lio­kunta (ENVI) kannatti komis­sion suun­ni­tel­maa. Koska TRAN ja ITRE sattu­vat olemaan asiassa lausun­toa anta­via valio­kun­tia, ja ENVI on vastuu­va­lio­kunta, sen kanta jää voit­ta­vaksi, vaikka se ei edusta enem­mis­tön näke­mystä. Sen rapor­tööri menee nyt kolmi­kan­ta­neu­vot­te­luun edus­ta­maan kantaa, jota parla­men­tilla ei oikeasti ole, ja tuke­maan komis­sion ideaa neuvos­toa vastaan, joka on itse asiassa samoilla linjoilla parla­men­tin enem­mis­tön kanssa.

Normaa­listi demo­kraat­ti­nen prosessi korjaisi synty­neen vääris­ty­män. Asia tuotai­siin täysis­tun­toon, jossa vähem­mis­töön jäänyt ENVIn kanta häviäisi. Sitten täysis­tun­nossa synty­nyt enem­mis­tön muodos­tama kanta jäisi edus­ta­maan parla­men­tin tahtoa. Tätä tilan­netta on yhä useam­min sotke­nut ns. first reading agree­ment, jossa valio­kunta voi äänes­tää itse itsel­leen mandaa­tin viedä asia parla­men­tin ohi suoraan kolmi­kan­ta­neu­vot­te­lui­hin. Jos valio­kun­nalla on parla­men­tin enem­mis­töstä poik­keava äärim­mäi­nen mieli­pide ja se tietää sen, sillä on kaikki intres­sit myön­tää itsel­leen mandaatti oiko­tie­me­net­te­lyyn. Syntyy moraa­li­nen ongelma: pukki on kaali­maan varti­jana. Irtiot­toa tahto­van valio­kun­nan vauh­tia ei voi pysäyt­tää.

Tällä kertaa ajan­puute on pakot­ta­nut meidät tähän oiko­tie­me­net­te­lyyn. Olen itse teol­li­suus­va­lio­kun­nan rapor­tööri pääs­tö­kau­passa, ja ITRE hylkäsi suosi­tuk­ses­tani komis­sion hank­keet. En olisi eilen halun­nut olla myön­tä­mässä mandaat­tia rapor­tööri Liesen kannalle, mutta vaarana oli poik­keuk­sel­li­nen aika­taulu ja asetelma, jossa piti valita kahden huonon väliltä. Jos neuvot­te­lija ei olisi saanut mandaat­tia, voimaan olisi astu­nut komis­sion alku­pe­räi­nen suun­ni­telma pääs­tö­kau­pasta. Juuri se on aiheut­ta­nut kaup­pa­so­tia, joita ns. Stop the clock-järjes­tel­mällä eli pääs­tö­kau­pan keskeyt­tä­mi­sellä halut­tiin vält­tää.

Olen nosta­nut mainit­se­mani demo­kra­tia­va­jeen esille aiem­min, sillä herä­sin ihmet­te­le­mään, miksi euro­par­la­men­tista tulee toisi­naan niin huonoa lain­sää­dän­töä., johon kukaan ei näytä olevan tyyty­väi­nen. Miksi talon loppu­tuote, direk­tiivi tai asetus, on paljon radi­kaa­limpi kuin talo itse? Huonoim­pia direk­tii­vejä yhdis­tää melkein aina se, että ne on tehty oiko­tie­me­net­te­lynä siten, että vastuussa on ollut pienen poliit­ti­sen ryhmän rapor­tööri. Kuuluisa rikki­rik­ki­di­rek­tiivi tai ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tiivi ovat tästä tyypil­li­siä esimerk­kejä. Se että Suomi aikoi­naan ajoi tätä järjes­tel­mää, ei liene sattuma. Nyt sitä hyödyn­tää parla­men­tissa täysi­mää­räi­sesti meppi, joka minis­te­rinä sitä ajoi. Voin vain ihailla taitoa, mutta moit­tia päätök­sen­teon läpi­nä­ky­mät­tö­myy­den ja demo­kra­tia­va­jeen kasvat­ta­mista vihreän poli­tii­kan avulla.

Mitä lento­lii­ken­teen pääs­tö­kau­passa sitten käy? Panen toivoni siihen, että neuvosto ymmär­tää parla­men­tin neuvot­te­li­jan heikon poliit­ti­sen mandaa­tin ja toteaa sen erään­lai­seksi nukke­neu­vot­te­li­jaksi, joka ei edusta enem­mis­tön kantaa.

Taus­taa: vuonna 2012 EU käyn­nisti lento­lii­ken­teen pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­män, joka koski kaik­kia EU:sta lähte­viä tai tänne tule­via lentoja. Tilanne aiheutti nopeasti kaup­pa­so­dan uhkan EU:n ulko­puo­li­sissa jäsen­maissa ja huononsi neuvot­te­luil­ma­pii­riä, mistä syystä EU päätti keskeyt­tää sen ulko­puo­lis­ten osalta ja rajoit­taa vain EU:n sisäi­seksi järjes­tel­mäksi. Viime syksynä komis­sio esitti pääs­tö­kau­pan uutta laajen­ta­mista ns. ilma­ti­la­mal­lilla, jota se esit­tää kompro­mis­sina. Sitä vastus­ta­vat kuiten­kin useim­mat jäsen­maat ja kaikki euroop­pa­lai­set lento­yh­tiöt, koska sen pelä­tään johta­van jälleen kaup­pa­so­tiin. Stop the clock raukeaa ja alku­pe­räi­nen laaja versio pääs­tö­kau­pasta jatkuu, mikäli parla­mentti ja neuvosto eivät saa pian sopua. ITREn kanta haluaa vält­tää kaup­pa­so­dat ja jatkaa Stop the cloc­kia vuoteen 2020, TRAN vuoteen 2016. ENVI kannat­taa komis­sion ilma­ti­la­mal­lia, jossa EU:n tule­vat tai täältä lähte­vät ulko­puo­li­set yhtiöt joutu­vat maksa­maan pääs­tö­oi­keuk­sista siltä osin kuin lentä­vät EEA:n ilma­ti­lassa. Tärkeänä merk­ki­paa­luna on kansain­vä­li­sen sivii­li­len­to­lii­ken­teen järjes­tön ICAO:n yleis­ko­kous 2016, jossa on määrä päät­tää globaa­lista sopi­muk­sesta lento­lii­ken­teen pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­seksi.

Eija-Riitta Korhola
Euro­par­la­men­taa­rikko

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

24.2.2023

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupun­kien uudelle suun­nalle

Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men uudis­tuk­sen jälkeen on aika tarkas­tella kuntien roolia ja tehtä­vä­kent­tää. Kuntien vapau­den ja toimin­ta­ky­vyn kasvat­ta­mi­seksi tarvi­taan uuden­laista

Skip to content