Suomalainen yliopistomaailma uudistuksen tiellä

Uudistuksen toteutus aloitettiin heti hallituskauden alussa. Tavoitteena on, että uusi yliopistolaki tulee eduskunnan käsittelyyn keväällä 2009. Ministeriön taustavalmistelut alkoivat toden teolla jo viime vuoden puolella ja työ jatkuu edelleen tiiviisti. Tämä vuosi on keskeistä aikaa lain valmistelutyön osalta, sillä lakiluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle syksyn aikana.

Lain keskeinen sisältö tulee yliopistojen aseman lisäksi keskittymään johtamisjärjestelmän uudistukseen. Joulun alla valtioneuvosto loi ensimmäiset linjat uudelle johtamisjärjestelmälle. Rehtorin toimivaltaa yliopistoissa tullaan vahvistamaan ja jatkossa hallitus valitsee rehtorin. Tämä tarkoittaa sitä, että rehtorin rooli johtajana tulee olemaan entistä selkeämmin ammattijohtajamainen.

Uudistus tulee muuttamaan myös yliopiston hallituksen roolia. Ulkopuolisten jäsenten lukumäärää tullaan lisäämään kaikkien yliopistojen ylimpänä toimielimenä toimivissa hallituksissa. Lisäksi hallituksen vastuu strategisesta päätöksenteosta ja taloudenhoidosta kasvaa yliopistojen aseman itsenäistymisen myötä. Yliopistojen päätöksenteon autonomia ei kuitenkaan tule kärsimään kohtuuttomasti, vaikka ulkopuolisten jäsenten määrä kasvaa. Viimeisimmät kaavailut nimittäin osoittavat, että ulkopuoliset jäsenet voisi valita yliopiston sisäinen toimielin, joka koostuisi kaikkien yliopistoryhmien edustajista. Tämä onkin yksi keskeisimpiä periaatteita, jota opiskelijat peräänkuuluttavat uudistuksessa.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä yliopistojen uusia hallituksia valittaessa tulee olemaan se, millainen on ulkopuolisten jäsenten profiili. Ulkopuoliset edustajat voisivat olla esimerkiksi kansainvälisesti ansioituneita yliopistomaailmaa tuntevia henkilöitä, yliopiston alueellista roolia hyvin tuntevia elinkeinoelämän vaikuttajia tai jopa hallitusammattilaisia. Keskeistä valinnoissa tulee olemaan henkilöiden halukkuus sitoutua yliopistolliseen päätöksentekoon sekä kyky nähdä hallituksen rooli strategisena päätöksentekijänä.

Akateeminen päätöksenteko nimittäin tulee edelleen selkeästi keskittymään yliopiston sisäisiin toimielimiin ja tiedekuntiin. Tämä on luonnollista ? ja korostaa edelleen yliopiston vapaata tieteellistä ja taiteellista asemaa. Päätöksentekojärjestelmän muuttuessa yliopistojen tuleekin ymmärtää entistä selkeämmin akateemisen ja strategisen päätöksenteon eroavaisuudet. Yliopistojen olisi hyvä keskustella ja pohtia päätöksenteon kokonaisuuksia valmiiksi jo ennen niiden voimaantuloa. Selkeä tietoisuus uudistuksen vaikutuksista auttaa varmasti jokaista yksikköä rakentamaan vahvaa tulevaisuutta itsenäisenä akateemisena toimijana.

Tuomas Telkkä
Kirjoittaja on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja.


Kuvat