Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Opis­ke­li­joi­den opin­to­so­si­aa­li­sessa asemassa päätet­tä­vää

Opis­ke­li­joi­den opin­to­so­si­aa­li­sessa asemassa päätet­tä­vää

Julkaistu:

Juuri julkais­tun Opis­ke­li­ja­tut­ki­mus 2006:den (OPM 2006:51) mukaan opis­ke­lija kantaa vastuuta toimeen­tu­los­taan. Kevään 2006 kuukausit­tai­nen medi­aa­ni­tulo oli 733 euroa, ja siitä keski­mää­räi­nen opin­to­ra­han ja asumis­li­sän osuus oli noin 35 %:a. Ansio­tu­lot ohit­ti­vat opin­to­tuen määrän prosen­tu­aa­li­sesti, joten hyvällä omal­la­tun­nolla voi väit­tää, että opis­ke­li­jat kanta­vat vastuunsa toimeen­tu­los­taan. Olen­naista on työn­teon vaiku­tus myös opin­to­jen etene­mi­seen.

Maltil­li­nen, oman alan ansio­työn teke­mi­nen usein edis­tää opin­toja, vahvis­taa opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tiota ja tunnetta oikealla alalla opis­ke­lusta. Kuiten­kin 44 %:a koki, että ansio­työn teke­mi­nen hidasti opin­to­jen etene­mistä. Tämä kaikki vaikut­taa luon­nol­li­sesti myös opis­ke­li­jan hyvin­voin­tiin, jossa lepo ja vapaa-aika ovat tärkeitä. Osa-aika­työ on tutki­muk­sen mukaan taval­li­sin työn muoto opis­ke­li­jalle. 41 %:a opis­ke­li­joista oli tehnyt osa-aika­työtä kulu­neen vuoden aikana. Vain 13 %:a ilmoitti, ettei ollut tehnyt lain­kaan ansio­työtä. Neljän­nek­sellä ansio­työ oli vastan­nut hyvin omaa opis­ke­lua­laa, mutta silti suurin osa piti työn­teon syynä toimeen­tu­lon katta­mista (63 %:a). Vuonna 2006 nais­opis­ke­li­joi­den palk­ka­tu­lo­jen medi­aani oli 350 euroa, kun mies­opis­ke­li­joilla se oli 500 euroa. Onko palk­kae­ron syynä opis­ke­luala, työnan­ta­jien asenne vai mikä, tilan­netta ei voi pitää reiluna yksit­täi­sen opis­ke­li­jan kannalta.

On muis­tu­tet­tava, että opis­ke­li­jat koko­nai­suu­tena ovat hete­ro­gee­ni­nen ryhmä, jolloin keski­mää­räi­nen tai medi­aa­ni­tu­los on vain suun­taa antava tieto. Ryhmit­tely esimer­kiksi tulo­luok­kiin antaa laajem­man kuvan: noin 70 %:a opis­ke­li­joista elää tutki­muk­sen mukaan 8 kuukautta vuodessa pieni­tu­loi­sena, ollen 12 %:sta vähi­ten tienaa­van koti­ta­lou­den joukossa.

Opin­to­tuki tarvit­see­kin ensi­si­jai­sesti taso­ko­ro­tuk­sia, mutta myös järjes­tel­män raken­teen tarkis­ta­mista. Pienet muutok­set ovat mieles­täni tois­si­jai­sia verrat­tuna opin­to­tuen element­tien tarkis­tuk­seen, mutta houkut­te­le­via huomioida.

Asumis­li­sän vuokra­raja on pyritty pitä­mään samalla tasolla asumis­tuen yksin asuvan osa-asun­non normin kanssa II kunta­ryh­mässä. Kuiten­kin opis­ke­li­joi­den asumis­li­sän kohdalla tuki ei seuraa kustan­nus­ke­hi­tystä, kuten asumis­tuessa. Asumi­sen kasva­vat kustan­nuk­set syövät suoraa opis­ke­li­jan muuta tuloa.

Opin­to­tuen tarve­har­kinta kiris­tyy yhtä tahtia tulo­ra­jan jälkeen­jää­nei­syy­den takia, mikä ohjaa opin­to­tu­kea yhä pieni­tu­loi­sem­malle ryhmälle suhteessa ylei­seen ansio­tu­lo­ke­hi­tyk­seen. Näin opin­to­tuen vaikut­ta­vuus heik­ke­nee. Se, että suuri osa tuen­saa­jista, opis­ke­li­joista, nostaa opin­to­tu­kea ei kuiten­kaan tarkoita, että opin­to­tu­kea tulisi myön­tää myös niille, joilla ei ole tarvetta talou­del­li­seen tukeen. Tulo­ra­joilla on tarkoi­tuk­sensa, mutta rajan tulisi seurata ansio­tu­lo­ke­hi­tystä.

Opis­ke­li­jan puoli­son tulo­jen vaiku­tuk­sen opin­to­tuen tarve­har­kin­taan tulisi pois­taa, sillä on kovin vanhan­ai­kaista olet­taa vaikka avopa­rin tuke­van toisi­aan talou­del­li­sesti. Toimeen­pa­nossa lähtö­koh­tana on, että samassa (solu)asunnossa asuvat eri suku­puolta olevat henki­löt tulki­taan auto­maat­ti­sesti yhteis­ta­lou­deksi, vaikka todel­li­suu­dessa niin ei olisi. Oikein tulkin­nan saa vain pyytä­mällä oikai­sua, mikä sekin on merkil­li­nen menet­te­ly­tapa. Ratkaisu tähän ei ole olet­taa auto­maat­ti­sesti kaik­kia samassa asun­nossa asuvia yhteis­ta­lou­deksi, vaan pois­taa koko puoli­son tulo­jen vaiku­tus. Usein se tarkoit­taii nais­opis­ke­li­jan talou­del­lista itse­näi­syyttä jo työs­sä­käy­västä poikays­tä­västä, niin kustan­nus­vai­ku­tuk­sel­taan pieni muutos olisi terve­tul­lut. Vuosi­ta­solla se olisi 1,8 miljoo­naa euroa.

Soke­rina pohjalla on muutok­sista kiireel­li­sin ja merkit­tä­vin. Opin­to­ra­han koro­tus. Opis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen 15 %:n koro­tus­vaa­ti­mus opin­to­ra­haan jäi toteu­tu­matta joulun alla budjet­ti­kier­rok­sella. Jos otet­tai­siin mikä tahansa muu perus­toi­meen­tu­loa turvaava etuus, asetet­tai­siin se aika­ja­nalle, jossa etuutta olisi leikattu 12 vuotta sitten (1995) ja viimeksi koro­tettu 15 vuotta sitten (1992), oltai­siin jo koko kansan voimin barri­ka­deilla ja halli­tus kaatuisi. Poik­keuk­sen näyt­tää teke­vät opis­ke­li­joi­den toimeen­tu­lo­ky­sy­myk­set.

On kaksi vaka­vaa syytä korot­taa opin­to­ra­haa ja tarkis­taa opin­to­tu­kea koko­nai­suu­des­saan: yksin­ker­tai­sesti opin­to­raha on abso­luut­ti­selta tasol­taan pieni ? 259 euroa kuukau­dessa. Toiseksi, sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kuuluu kolah­taa myös opis­ke­li­joille. Jos hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei avaudu oikeu­den­mu­kai­sena opis­ke­li­joille, äänes­tä­vät he jaloil­laan. Tai parem­min­kin lento­li­puil­laan ja lähte­vät ulko­maille.

Elina Laavi
sosi­aa­li­po­liit­ti­nen sihteeri, Suomen yliop­pi­las­kun­tien liitto SYL


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

24.2.2023

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupun­kien uudelle suun­nalle

Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men uudis­tuk­sen jälkeen on aika tarkas­tella kuntien roolia ja tehtä­vä­kent­tää. Kuntien vapau­den ja toimin­ta­ky­vyn kasvat­ta­mi­seksi tarvi­taan uuden­laista

Skip to content