Lausunto: Kokoomuksen eduskuntaryhmän lausunto perusopetuksen tuntijakouudistuksesta

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen uudistamiseksi. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti uudistus tuli valmistella siten, että se vahvistaisi taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaisi kieliohjelmia.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän on tyytyväinen siitä, että esitys vahvistaa taito- ja taideaineiden sekä liikunnan opetusta. Esitys ei kuitenkaan turvaa parhaalla tavalla kaikkia sille asetettuja keskeisiä tavoitteita. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on huolissaan oppilaiden yksilöllisyyden toteutumisesta, kun valinnaisuus kapenee. Työryhmän esitys kaventaa oppilaiden erityispiirteiden huomioimista ja tosiasiallista tasa-arvoa, kun yksilöllisiä taipumuksia ei voida parhaalla tavalla tukea. Vähimmäistuntimäärän säilyttäminen ennallaan ei mahdollista puuttumista oppilaiden väliseen eriarvoisuuteen.

Seuraavassa Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa painottaa tärkeimmiksi näkemiämme seikkoja.

1 Uudet osaamistarpeet ja tuntijaon rakenne

Opetuksessa ehdotetaan vahvistettavaksi oppilaiden ajattelun taitoja, oppimaan oppimista, ongelmanratkaisutaitoa, kriittistä ajattelua ja luovuutta sekä työskentelyn taitoja kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä tuntijaon uudistamista pohtinut työryhmä on onnistunut hyvin hahmottamaan niitä osaamisen taitoja, joita oppilaat tietojen lisäksi tarvitsevat niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Näitä uuden ajan kansalaistaitoja tulee painottaa myös opetussuunnitelmien perusteita laadittaessa.

Työryhmä esittää oppiainerajat ylittävään opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin määriteltävien oppiaihekokonaisuuksien opetukseen varattavaksi yhden vuosiviikkotunnin vuosiluokilla 7-9.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä oppiainekokonaisuuksia yhdistävien teemojen hyödyntäminen opetuksessa on perusteltua erityisesti yläkoulussa, mutta tähän varattu yksi vuosiviikkotunti ei mahdollista laajaa oppiaineiden välistä yhteistyötä. Yhdistävät teemat toimivat opetusta eheyttävänä tekijänä ja mahdollistavat oppilaille osaamisen syventämisen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä tuntijaon rakenteen tulisi tukea esitettyä vahvemmin oppiaineiden rajat ylittävien ainekokonaisuuksien yhteistyötä.

2 Kokonaistuntimäärän säilyttäminen ennallaan ja vuosiluokkien 1-6 ja 7-9 välisten tuntimäärien tasaaminen

Työryhmä esittää raportissaan vähimmäistuntimäärän säilyttämistä nykyisellään 222 vuosiviikkotunnissa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on huolissaan oppilaiden koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta, kun vähimmäistuntimäärää ei esityksessä nosteta. Kolmannes kunnista tarjoaa vain minimituntimäärän verran opetusta, eikä ole oikein, että lasten koulutuksellinen ja sivistyksellinen tasa-arvo vaihtelee asuinkunnasta riippuen. Vähimmäistuntimäärän lisääminen tasoittaisi tarjottavan opetuksen määrässä nykyisin esiintyviä eroja ja parantaisi oppilaiden taitoja selviytyä jatko-opinnoista. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen yhteydessä tulisi ottaa huomioon lasten koulutuksellisen ja sivistyksellisen tasa-arvon turvaaminen.

Raportissa esitetään tasattavaksi tuntimäärien välistä eroa vuosiluokilla 1-6 ja 7-9.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä yläkoulun tuntimäärän vähentäminen ei ole perusteltua. Alakoulun tuntimäärän kasvattaminen olisi ollut mahdollista vähimmäistuntimäärää nostamalla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää koulutuksen nivelkohtien sijoittamista onnistuneena. Nivelkohdat vahvistavat koulutuksellista yhtenäisyyttä.

3 Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan lisääminen

Työryhmä esittää lisättäväksi taito- ja taideaineita kaikille yhteisen opetuksen osalta viidellä vuosiviikkotunnilla. Liikuntaa esitetään lisättäväksi yhdellä vuosiviikkotunnilla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hyvänä liikunnan ja taito- ja taideaineiden aseman vahvistumista, mutta pitää lisäystarvetta erityisesti liikunnan osalta esitettyä suurempana. Koululiikunnan määrä on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Taito- ja taideaineisiin suunnitellun lisäyksen tulisi koskea myös kotitaloutta, jolloin oppilaiden arjenhallintataitoja voitaisiin parantaa.

Taito- ja taideaineet vahvistavat luovuutta ja oppimisen iloa. Kannatamme kaikille yhteisen liikunnan tuntimäärän lisäämistä esitystä enemmän. Liikunta muodostaa oppimisen perustan vahvistaen hyvinvointia ja jaksamista. Liikkuvan elämäntavan synnyttämiseksi liikunnan lisäykset tulisi kohdistaa erityisesti vuosiluokille 7-9, jolloin liikunnan harrastaminen vähenee merkittävästi.

4 Kieliohjelmien monipuolistaminen ja vapaaehtoisten kielten siirtäminen tuntikehyksen ulkopuolelle

Työryhmä esittää kielivalikoiman monipuolistamiseksi vapaaehtoisten A2- ja B2-kielten rahoittamista valtion erityisavustuksella.  Koulutuksen järjestäjä voisi hakea rahoitusta muiden kuin suomen, ruotsin tai englannin kielten opetukseen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on huolissaan suomalaisten kielivalintojen kaventumisesta ja kielitarjonnan supistumisesta. Vuosiluokilla 1-6 vapaaehtoista A2-kieltä ei tarjonnut lainkaan 224 opetuksen järjestäjää. Vuosiluokilla 7-9 tarjottavan B2-kielen opiskelu on vähentynyt 14 prosenttiin oppilaista. Monipuolisen kielitaidon merkitys kasvaa työelämässä ja liiallinen osaamisen kaventuminen heikentää mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kasvattaisi kielitarjontaa velvoittamalla opetuksen järjestäjät tarjoamaan vähintään A2-kieltä oppilaille riittävän ryhmäkoon täyttyessä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää ongelmallisena esitystä rahoittaa vapaaehtoinen kielten opetus hankerahan turvin. Rahoituksen epävarmuus ei kannusta parhaalla tavalla koulutuksen järjestäjiä monipuolistamaan kielitarjontaa tai suunnittelemaan opetusta pitkäjänteisesti, vaan lisää koulutuksen järjestäjän hallinnollista työtä ja kustannuksia raportoinnin ja hakemisen vuoksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä esitys vaarantaa myös opetuksen ryhmäkokojen pienentämiseksi asetetun tavoitteen toteutumisen.
5 Valinnaisuuden kaventuminen

Työryhmä esittää valinnaisten tuntien määrän vähentämistä nykyisestä 13 vuosiviikkotunnista yhdeksään vuosiviikkotuntiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valitettavana esitystä valinnaisuuden leikkaamisesta. Valinnaisuus vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksia keskittyä taipumustensa mukaisiin aineisiin. Opiskelumotivaation ja henkilökohtaisten vahvuuksien vahvistamiseksi valinnaisten tuntien määrää tulisi Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä leikkaamisen sijaan kasvattaa erityisesti vuosiluokilla 7-9. Tämä helpottaisi myös oppilaiden siirtymistä toisen asteen opintoihin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on huolissaan erikoisluokkien, kuten musiikki-, kuvataide- ja liikuntaluokkien, tulevaisuudesta valinnaisuuden kaventuessa. Erikoisluokat tarvitsevat riittävän määrän valinnaisia tunteja säilyttääkseen laadukkaat oppisisällöt.

6 Lausunnon keskeinen sisältö

1 Uudet osaamistarpeet ja tuntijaon rakenne

– Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusteltuna vahvistaa esitettyjä osaamisen taitoja oppilaiden kokonaisvaltaisen kasvun kannalta.
– Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hyvänä esitystä varata yksi vuosiviikkotunti vuosiluokilla 7-9 oppiainerajat ylittävään aihekokonaisuuksien opetukseen, mutta uskoo, että tuntijaon rakenteen tulisi tukea esitettyä vahvemmin eri oppiaineiden välistä yhteistyötä.

2 Kokonaistuntimäärän säilyttäminen ennallaan ja vuosiluokkien 1-6 ja 7-9 välisten tuntimäärien tasaaminen

– Kokoomuksen eduskuntaryhmä on huolissaan koulutuksellisen ja sivistyksellisen tasa-arvon toteutumisesta, kun vähimmäistuntimäärää ei esitetä nostettavaksi.
– Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä ala- ja yläkoulun välistä opetustuntimäärien eroa tulee tasata kasvattamalla vähimmäistuntimäärää.
– Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää koulutuksen nivelvaiheiden sijoittamista onnistuneena ja koulutuksellista yhtenäisyyttä vahvistavana.