Kokoomuksen ympäristö­verkoston kolumni: Uuden ajan ympäristöpolitiikkaa

Takana on runsas kuukausi ympäristöministerinä. Tehtävä on tärkeä, sillä työtä tehdään tulevia sukupolvia varten. Ympäristön ja ilmaston voimme pilata vain kerran. On meidän valintamme, millaista ilmaa jälkeemme tulevat hengittävät, millaisten luonnonilmiöiden kanssa he kamppailevat, millaiset ovat mökkirannat täällä Suomessa ja miten olemme käyttäneet maailman hupenevat luonnonvarat.

Ympäristöpolitiikan ongelma on, että siitä on tullut marginaalihommaa. Olet joko ympäristöihminen tai et ole, tuntuu ettei ole mitään siltä väliltä. Ympäristökysymyksiin liittyy paljon syyllisyydentuntoa ja syyllistämistäkin. Helpompi olisi olla ajattelematta koko asiaa.

Ympäristösaarnaamisen sijasta pitäisi keskittyä ympäristöystävällisten arjen valintojen helpottamiseen. Jokainen suomalainen haluaa tehdä ympäristön ja luonnon kannalta kestäviä valintoja. Usein kuitenkin valintojen tekeminen on aika vaikeaa, arki kaatuu päälle ja on niin paljon muutakin mietittävää, töissä ja kotona. Se, että ruokakauppoihin ilmestyy ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja muovikassien tilalle tai että uusi pesukone onkin monin verroin entistä energiatehokkaampi, ohjaa kulutustottumuksiamme hyvään suuntaan. Materiaali- ja resurssitehokkuus ovat teollisuudellemme isoja mahdollisuuksia ja kilpailuetuja. Kiertotalous mullistaa koko ajattelumme. Teknologinen vauhti on hurjaa.

Arjen valintojen lisäksi on iso kuva – se, millaista ympäristövastuuta kannamme globaalisti ja miten taakka jakautuu.

Euroopan unioni on päättänyt EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin liittyvistä linjauksista. Päästöjä tulee vähentää vähintään 40 % vuoden 1990 vertailutasosta. Lisäksi EU-tasolla on sovittu uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta. Suomi on kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden takana. Ympäristöystävälliset toimintamallit ja teknologiat kehittyvät, kun luomme niille kysyntää.

EU:n linjaukset antavat vahvan signaalin EU:n uskottavuudesta ja johtajuudesta uuden ilmastosopimuksen valmistelussa. EU edustaa pienenevää osaa maailman päästöistä, mutta meidän toimiamme seurataan tiiviisti, ja ne vaikuttavat riman korkeuteen muualla. Myös ilmaisu ?vähintään 40 prosenttia? on tärkeä. Se mahdollistaa tavoitteen korottamisen, jos muut maat tekevät Pariisin 2015 ilmastokokouksessa merkittäviä päästövähennyssitoumuksia.

Edellytykset Pariisin sopimuksen syntymiselle on tarkoitus rakentaa YK:n ilmastokokouksessa Limassa, Perussa, jonne matkustan neuvottelemaan joulukuussa.

Suomen tulee pitää puolensa, mutta ei piiloutua pienuutensa taakse. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on 15. suurin maailmassa. Se tuo tietyn vastuun. Suomen tavoite on saavuttaa lähes päästötön energiajärjestelmä vuonna 2050. Saastuttavasta kivihiilestä eroon pääsemiseksi tarvitsemme monipuolisen, kustannustehokkaan, päästöttömän energiapaletin. Tarvitaan huomattavia panostuksia bioenergiaan. Tuuli- ja aurinkovoiman merkitys kasvaa teknologioiden kehittyessä, tuotantokustannusten pienentyessä ja hallinnon esteiden murtuessa määrätietoisella työllä. Lisäksi tarvitsemme energiansäästötoimia ja ydinvoimaa.

Uskon, että tulevaisuuden voittajia ovat vähähiiliset ja energiatehokkaat yhteiskunnat, jotka ovat ilmasto- ja ympäristöteknologian aallon harjalla. On löydettävä uusi tapa tehdä asioita, tuottaa energiaa ja hyvinvointia. Suomalaisella cleantech-osaamisella voimme olla mukana ratkaisemassa globaaleja ilmastohaasteita. Samalla kun pelastamme maailmaa, voimme luoda kotimaahan työpaikkoja ja hyvinvointia. Näiltä aloilta löytyy tulevaisuuden kasvu.

Kokoomukselle ympäristöministerin salkun saaminen on iso juttu. Nyt on hyvä hetki myös nostaa kokoomuslaista ympäristöprofiilia ja koota yhteen ympäristötoimijoitamme. Toivon hyvää ja tiivistä yhteistyötä ympäristöverkoston kanssa. Tukeanne, ideoitanne ja asiantuntemustanne tarvitaan. Ollaan yhteyksissä!

Sanni Grahn-Laasonen