Ko­koo­muk­sen ym­pä­ris­tö­ver­kos­ton ko­lum­ni: Sai­si­ko ol­la li­sää ai­kaa ja rai­tis­ta il­maa?

Ilman puhtaudella on suuri vaikutus ihmisten terveyteen ja elintarviketuotannon laatuun. Liikenteen osalta päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii toimenpiteitä, joilla nopeutetaan muun muassa ajoneuvokannan uudistumista, kirjoittaa kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen ympäristöverkoston kolumnissa.

Suomi ja on sitoutunut kansainvälisesti ja EU-tasolla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen vaikutus maamme kasvihuonepäästöistä on noin viidennes. EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisesti Suomen on vähennettävä liikenteen päästöjä 16 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

EU:ssa on visioitu liikennesektorille myös erittäin haasteellisia, ehkä jopa epärealistisia päästöjen vähentämistavoitteita. Komission kunnianhimoisena visiona on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Esimerkillä on oma vaikutuksensa, mutta kokonaisuuden kannalta olisi tärkeää saada Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaiset, kovassa kasvussa olevat väkirikkaat maat mukaan ilmastotalkoisiin.

Ilman puhtaudella on suuri vaikutus ihmisten terveyteen ja elintarviketuotannon laatuun. Olemme nähneet kuvia suurkaupungeista, joissa ihmisten liikkumista rajoitetaan huonon ilmanlaadun vuoksi. Paperimaskit kasvoilla kulkevien ihmisten selviytyminen arjesta näyttää Suomesta käsin epätoivoiselta. On täysin selvää, että haluamme säilyttää raikkaan ilman ja puhtaat vedet elämänlaatumme keskeisenä tekijänä ja elintarviketuotantomme kilpailuvalttina. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista ilman aktiivisia toimenpiteitä.

Liikenteen päästöjen osalta tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimenpiteitä, joilla nopeutetaan ajoneuvokannan uudistumista. Nykyisin liikenne saa käyttövoimansa lähes yksinomaan öljystä, jonka käyttö lisää tunnetusti hiilidioksidipäästöjä. Ennustetaan, että öljyn saatavuus ja laatu heikkenee parinkymmenen vuoden kuluessa. Perinteisesti öljyn hinta on reagoinut herkästi maailmanpolitiikan ja -talouden muutoksiin. On selvää, että öljyn hinta tulee nousemaan jyrkästi, kun öljyvarat hupenevat ja samaan aikaan kehittyvien maiden öljynkulutus kasvaa.

Ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehitys tulee hyödyntää, jotta liikenteen energiatehokkuus paranee. Kehitystyötä uusien liikennepolttoaineiden ja vaihtoehtoisen käyttövoimien hyödyntämiseen tulee tukea ja kannustaa. Tässä kehitysvaiheessa on tukipolitiikan oltava teknologianeutraalia, jotta mahdolliset tuet tietylle tekniikalle tai käyttövoimalle eivät kaventaisi eri polttoaineinnovaatioiden kehitystyötä.
Vaihtoehtoja öljylle liikennepolttoaineena on jo olemassa; erilaiset hybridi-, biopolttoaine-, kaasu- ja sähkösovellukset kehittyvät koko ajan. Veropolitiikka eri käyttövoimien suhteen tulee olla johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä, jotta kuluttajat voivat ennakoida valintojensa kannattavuutta.

Ihmisten liikkuminen on aina toimeliaisuuden merkki. Suurin osa liikenteestä liittyy työhön, yrittämiseen ja kaupankäyntiin. Etätyöskentely on lisääntynyt, ja tieto ja raha liikkuvat nopeasti tietoverkossa, mutta elintarvikkeiden, tavaroiden ja ihmisten on liikuttava fyysisesti, jota yhteiskunta toimii.

Maankäytön suunnittelulla on erittäin suuri vaikutus ihmisten liikkumistarpeeseen. Liikennepoliittisessa selonteossa nostettiin yhdeksi keskeiseksi yhdyskuntarakenteen suunnitteluperiaatteeksi ns. MALPE-ajattelu.
MALPE tarkoittaa maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen tarpeiden yhteensovittamista yhdyskuntarakennesuunnittelussa. Suunnittelun liikennepoliittisena tavoitteena on vähentää ihmisten arkipäiväistä liikkumistarvetta sijoittamalla asuminen, palvelut ja työpaikat tiiviisti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Parhaimmillaan hyvän yhdyskuntasuunnittelun tuloksena ihmisten liikenteessä käyttämä aika ja kustannukset sekä ympäristökuormitus vähenevät huomattavasti. Kävelyllä ja pyöräilyllä on uudessa kaupunkirakenteessa myös kasvava merkitys. Päijät-Hämeessä uutta MALPE-ajatteluun perustuvaa suunnitteluperiaatetta tullaan toteuttamaan sekä Lahden asemanseudun että Orimattilan Hennan kaupunkikonseptin kehitystyössä. Ihmisten kiinnostus uudenlaista asumisen ja liikkumisen elämäntapaa kohtaan kasvaa. Niihin tarpeisiin on vastattava.

Kalle Jokinen
kansanedustaja (kok)
liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja