Itämeren suojelua in action

Kokoomuksen ympäristöverkoston kuukausikolumni kertoo kansainvälisistä öljyntorjuntaharjoituksista Itämerellä. Kokoomuslainen Maria Pekkala osallistui harjoituksiin osana WWF:n vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja.

Itämeren suojelusopimuksen mukainen, vuosittainen Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus järjestettiin viime kuun lopulla Helsingin edustalla. Tänä vuonna harjoitus oli suurempi kuin koskaan: mukana oli kymmeniä kotimaisia organisaatioita, yli 20 öljyntorjunta-alusta, yli 50 muuta laivaa tai venettä sekä kaikkiaan yli 500 henkeä Suomesta, muista Itämeren maista sekä Euroopan unionin alueelta. Mukana oli myös runsaasti kansainvälisiä tarkkailijoita. Tällaisenaan harjoitus oli suurin öljyntorjuntaharjoitus Itämerellä ja yksi suurimmista maailmassa.

Harjoituksen yleisenä tavoitteena oli testata hälytysjärjestelmää, yhteisen tilannekuvan muodostamista ja käytännön torjuntavalmiutta laajan öljyonnettomuuden varalta. Oletustilanteena pidettiin, että öljytankkeri ja rahtilaiva olivat törmänneet Suomenlahdella ja 15 000 tonnia raakaöljyä oli vuotanut mereen. Torjunta-alukset keräsivät talteen useita tuhansia tonneja öljyä, mutta tuuli ja virtaukset kuljettivat kuvitteellisen öljylautan Suomen rannikolle. Harjoituksen kansallisessa osuudessa keskityttiin rantatorjuntaan, rantojen puhdistukseen ja öljyyntyneiden lintujen hoitoon.

Osallistuin itse harjoitukseen Suomen WWF:n vapaaehtoisena öljyntorjuntajoukkolaisena. Vapaaehtoiset toimivat yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Korkeasaaren ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Ensimmäisen päivän haasteenamme oli testata ensimmäistä kertaa uusien lintujen karsinoiden ja paikallisen pesupaikan rakentamista sekä lintujen vastaanoton ja hoidon käynnistämistä Korkeasaaressa. Toisena harjoituspäivänä joukkomme jakaantuivat Porvoon pelastuslaitokselle ja Furuholmenille Sipoon edustalle. Tässä vaiheessa minulla oli mahdollisuus päästä harjoittamaan ensimmäistä kertaa WWF:ltä saamaani ryhmänjohtajakoulutusta Furuholmenilla.

Harjoitus oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kokemus ja tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden arvioida Suomen kriisivalmiutta mahdollisen laajan öljyonnettomuuden sattuessa. Kansainväliset tarkkailijat kiittivät suomalaisia suunnitelmallisesta toiminnasta, joskin harjoituksen kuluessa havaittiin myös selviä kehityskohteita. Palautetta ja osallistujien kehitysideoita kirjattiin ylös läpi harjoituksen. Suurimman vaikutuksen harjoituksessa tekikin eri tahojen saumaton yhteistyö.

Suomalaisilla on syytä olla ylpeitä siitä, miten viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistoimintaan on meillä varauduttu. WWF:n öljyntorjuntajoukot perustettiin vuonna 2003, ja nyt niihin kuuluu yli 6000 suomalaista. WWF Suomen öljyntorjuntajoukkojen malli on myös innostanut perustamaan vastaavat joukot Norjaan, Viroon ja Venäjälle.

Jo WWF:n koulutukset antavat hyvän käsityksen siitä, millaista öljyntorjunta olisi, mikäli vain ajan kysymyksenä pidetty iso onnettomuus tapahtuisi ja öljyä pääsisi suurissa määrin rantaan saakka. Puhdistus olisi erittäin hankala mutta sitäkin tärkeämpi tehtävä, joka vaatisi myös vapaaehtoisten panosta.

Mitä paremmin öljyn rantautumiseen on varauduttu, sitä nopeammin pystytään toisaalta reagoimaan, jos tarvetta laajamittaisille torjuntatoimille ilmenee. Suosittelenkin jokaista Itämerestä kiinnostunutta tutustumaan WWF:n vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen toimintaan. Hyvän asian puolesta toimimisen lisäksi koulutuksissa voi tutustua muihin samanhenkisiin sekä eri opiskelu- ja ammattialoja edustaviin ihmisiin.

Lisätietoja WWF:n öljyntorjuntajoukkojen toiminnasta sekä ilmoittautumisohjeita WWF:n kursseille löytyy osoitteesta http://wwf.fi/maapallomme/itameri/merenkulun-turvallisuus-ja-oljyntorjunta/oljyntorjuntajoukot

Maria Pekkala
Verkoston puheenjohtaja Anne-Mari Virolaisen avustaja eduskunnassa, Kokoomuksen ympäristöverkoston sihteeristön jäsen

Liity ympäristöpolitiikan verkostoon