Hallitusohjelma: Irti hiilestä, ravinteet meren sijaan talteen

Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa linjataan selkeästi kivihiilen käytön lopettamisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Itämeren suojelu ja kiertotalous saavat vauhtia takarajasta, jonka mukaan puolet maatalouden lannasta ja jätevesien lietteestä kulkee takaisin lannoitteeksi jo vuoteen 2025 mennessä.

Viime viikolla eduskunnassa käsitelty uusi hallitusohjelma on tietysti kompromissi, mutta varsinkin energia- ja jäteasioiden osalta mennään kaksi askelta eteenpäin. Luonnonsuojelu sai torjuntavoiton ympäristöministeriön itsenäisyytenä, mutta on rehellisesti todettava, että samalla kun ihmisten palveluista leikataan miljardeja, myös luonnonsuojelualueiden hankinnassa joudutaan säästämään.

Tavoite 1: Kivihiilen normaaliajan voimalaitoskäyttö päättyy

Tavoite on kunnianhimoinen, mutta minusta tarpeen ja tehtävissä. Yhdeksi välineeksi linjasimme, että päästöttömän, uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosenttiin. Tämän lisäksi tarvitaan vielä paljon ydin- ja vesivoimaa sekä energiatehokkuutta, jotta hiilestä luopuminen onnistuu järkevästi jo 2030 mennessä. Vauhditamme loikkaa tässä vaiheessa korottamalla fossiilisten lämmityspolttoaineiden veroa 75 miljoonalla eurolla ja nostamalla erikseen sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilipäästöistä kannettavaa veroa 90 miljoonalla eurolla.

Yhteistuotannon hiiliveron nosto on historiallinen. Yhdessä irti hiilestä -linjauksen kanssa se on nyt selvä signaali erityisesti Helsingin, Turun, Vaasan ja Lahden seuduille, joiden energiantuotanto kattaa valtaosan Suomen hiilivoimasta. Jatkossa kannattaa investoida vain sellaisiin ratkaisuihin, joissa hiilellä ei ole roolia. Jos sähkön ja lämmön yhteistuotanto ei kestä hiilipäästöjensä verottamista ja syrjäytyy lämpöpumppujen, geotermisen lämmön, hukkalämpöjen ja aurinkolämmön hyväksi, sitten olkoon niin.

Kivihiiltä voidaan tarvittaessa varastoida ja poikkeusoloissa käyttää 2030-luvullakin. Silti hiilestä luopuminen on haastava tavoite. Se tulee vaatimaan lisää toimia sekä yhteiseen tahtotilaan sitoutumista avainkaupungeilta ja energiayhtiöiltä. Tämä on hyvä alku.

Tavoite 2: Tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan

Öljyriippuvuuden puolittaminen on vielä kunnianhimoisempi tavoite kuin hiilestä luopuminen. Osatavoitteeksi kirjasimme, että uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä nostetaan 40 prosenttiin. Se edellyttää ennen kaikkea suomalaista älyä ja uskallusta. 15 vuoden päästä bensatankki voi täyttyä esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroista (vaikkapa St1 hake-etanoli ja UPM mäntyöljydiesel) ja elintarviketeollisuuden jätteistä (vaikkapa Neste NEXBTL diesel).

Biopolttoaineilla on Suomessa ratkaiseva merkitys, mutta öljyn puolittaminen edellyttää selvästi myös sähköautojen nopeaa yleistymistä varsinkin suurissa kaupungeissa. Omassa perheessäni olemme eläneet sähköauton varassa nyt kaksi vuotta. Pääsemme hyvin maalle Saloon ja pikalatausverkoston laajentumisen ansiosta olemme käyneet myös esimerkiksi Lappeenrannassa ilman ongelmia. Kyllä sähköautonkin varassa jo pärjää.

Liikenne on öljyn pääkäyttäjä, mutta meillä on edelleen myös 200 000 öljylämmitteistä rakennusta. Ruotsissa öljylämmitys on jo vuosia sitten käytännössä kokonaan vaihtunut pellettiin ja maalämpöön. Nyt on aika meilläkin.

Hallitusohjelman veropaketissa tuetaan öljystä luopumista ennen kaikkea autoveroremontilla: auton hankintaveroa kevennetään lähes neljänneksellä ja vuosittaista ajoneuvoveroa korotetaan 100 miljoonalla eurolla. Kummassakin hiilipäästöporrastusta jyrkennetään. Jatkossa aiempaa useammalla on varaa uuteen, vähäpäästöiseen ja turvalliseen autoon. Toiseksi lämmityspolttoaineiden veron hiilikomponentin nostaminen 75 miljoonalla eurolla lyhentää takaisinmaksuaikaa, kun kodissa mietitään öljylämmityksen korvaamista puhtaammilla vaihtoehdoilla.

Tavoite 3: Puolet lannasta ja jätevesilietteestä hyötykäyttöön 2025 mennessä

Hahmottelimme hallitusohjelmaan erillisen kärkihankkeen kiertotaloudesta. Se tarkoittaa laajasti ottaen sitä, että talouden läpi kiertävistä luonnonvaroista saadaan enemmän hyötyä irti. Keskiössä on ravinnepäästöjen kääntäminen ongelmasta raaka-aineeksi. Olemme nyt riippuvaisia tuonnista monessa sellaisessa ravinteessa, jossa Suomessa syntyvä lanta riittäisi koko maataloutemme tarpeisiin, jos lannan ravinteet vaan saataisiin tehokkaasti kierrätettyä. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa linjataan selvä ja kunnianhimoinen tavoite tähän pääsemiseksi.

Ravinteiden kiertotalous edellyttää tuntuvaa panosta talteenoton ja prosessoinnin pilottihankkeisiin. Jatkossa on hyödynnettävä myös maataloustukia siten, että ne kannustavat voimakkaammin muutokseen, joka parantaa maatalouden kotimaisuusastetta, lisää työtä ja on ennen kaikkea avain puhtaampiin jokiin ja saaristomereen.

Kai Mykkänen
Kansanedustaja, Kokoomuksen pääneuvottelija hallitusohjelman puhtaat ratkaisut ja biotalous -osassa