Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Gradu vai lapsi?

Gradu vai lapsi?

Julkaistu:

Keho­tusta tuke­vat monet väit­teet: Opis­ke­lua­jan sano­taan sovel­tu­van parem­min jous­ta­vuu­tensa takia lasten saan­nille kuin jos ollaan vaki­tui­sesti työelä­mässä. Nuorena lasten saanti on turval­li­sem­paa, koska kompli­kaa­tioi­den toden­nä­köi­syys on pienempi, ja jos lapset hanki­taan ennen työelä­mään siir­ty­mistä, se vähen­tää epätasa-arvoa nuor­ten nais­ten ja mies­ten työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sien välillä. Kunnat­kin halua­vat perheel­li­siä veron­mak­sa­jia. Kuiten­kin alle 29-vuotiaista korkea­kou­luo­pis­ke­li­ja­nai­sista vain alle kahdek­salla prosen­tilla on lapsia, kun muilla vastaava luku on 38 % *.

Miksi opis­ke­li­jat eivät sitten hanki lapsia?

Nyky­ään korkea­kou­lu­tut­kinto ei takaa työpaik­kaa eikä vaki­tuista tai riit­tä­vää toimeen­tu­loa opis­ke­li­joille. Tule­vai­suu­teen suhtau­du­taan epäil­len, sillä vaikka suur­ten ikäluok­kien eläköi­ty­mi­sen olete­taan tuovan lisää työpaik­koja, monilla aloilla näin ei todel­li­suu­dessa käy. Henki­lös­töä vähen­ne­tään eläke­jär­jes­te­lyillä ja virkoja ei enää panna hakuun. Epävar­muu­desta johtuen akatee­mi­set naiset hank­ki­vat ensin pysy­vän työpai­kan ennen kuin lasten saanti tulee ajan­koh­tai­seksi.

Lyhyet työsuh­teet ovat vahvasti yleis­ty­nyt tapa saada vaki­tui­set ansiot, mutta niitä ei huomioida vanhem­pain­ra­han lasken­nassa. Kuiten­kin vain harva ihmi­nen valit­see pätkä­töitä tietoi­sesti, vaan nyky­päi­vänä ei pysy­vien töiden saanti ole itses­tään­sel­vyys. Vaki­tui­nen työpaikka on usein vain haave, minkä vuoksi kaiken työn tulisi kartut­taa vanhem­pain­ra­haa. Tuki­jär­jes­tel­mien tulisi muut­tua vastaa­maan tämän päivän yhteis­kun­nan haas­tei­siin.

Vanhem­pain­ra­haa nostava opis­ke­lija ei myös­kään saa opis­kella päivä­ra­han nosta­mi­sen aikana. Tämä johtaa opis­ke­luai­ko­jen pitkit­ty­mi­seen sekä kasvat­taa opin­to­jen keskey­ty­mi­sen riskiä. Jos kurs­seja voisi suorit­taa oman jaksa­mi­sen ja mahdol­li­suuk­sien mukaan, helpot­taisi se siir­ty­mistä takai­sin opin­to­jen pariin ja niiden loppuun suorit­ta­mista. Yliopis­to­jen tulisi kehit­tää jous­ta­via opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia, kuten tent­tia­kvaa­rioita ja etäopis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia, mikä vähen­täisi keskeyt­tä­jien määrää.

Uusi opin­to­lai­na­vä­hen­nys ei myös­kään houkuta lasten hank­ki­mi­seen, sillä vähen­nyk­sen saa ainoas­taan, jos on valmis­tu­nut tavoi­tea­jassa. Kuiten­kin lasten saanti viiväs­tyt­tää opin­toja suurella toden­nä­köi­syy­dellä, ja opis­ke­lija voi menet­tää merkit­tä­vän talou­del­li­sen etuu­den.

Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­sämme on lisäksi kummal­li­sia yksi­tyis­koh­tia. Esimer­kiksi: jos opis­ke­lija saa lapsen, hän joutuu ylei­sen asumis­tuen piiriin, häneltä voi pahim­massa tapauk­sessa asumis­tuki pienen­tyä, vaikka ylei­sesti kulut kasvai­si­vat yhden lisä­suun myötä.

Halli­tus pyrkii kaudel­laan puut­tu­maan lapsi­köy­hyy­teen monin keinoin. Tässä yhtey­dessä tulisi ottaa vahvasti huomioon opis­ke­li­ja­lap­si­per­heet, jotka ovat talou­del­li­sesti usein ahtaam­malla kuin työs­sä­käy­vät perheet. Opin­to­ra­hasta pois­tet­tiin huol­ta­ja­ko­ro­tuk­set vuosina 1992 ja 1994. Olisiko nyt aika palaut­taa tuki lamaa edel­tä­välle tasolle?

Kuntien tulisi parem­min huomioida opis­ke­le­vat vanhem­mat tarjoa­malla lapsi­parkki-tyyp­pistä palve­lua sekä jous­ta­vam­pia hoito­mah­dol­li­suuk­sia, jolloin lapsen voi saada hoitoon tentin tai luen­non ajaksi. Nämä palve­lut paran­tai­si­vat muiden­kin lapsi­per­hei­den asemaa. Tässä olisi kunnille hieno mahdol­li­suus profi­loi­tua vastuul­li­sena ja lapsiys­tä­väl­li­senä asuin­paik­kana, jossa kannat­taa asua perheen perus­ta­mi­sen jälkeen­kin. Esteet­tö­mät palve­lut, kuten jouk­ko­lii­kenne, helpot­ta­vat lapsi­per­hei­den arkea ja autta­vat myös muita ihmis­ryh­miä.

Talou­del­li­set ongel­mat eivät tieten­kään ole ainoa syy lasten hank­ki­mi­sen lykkäy­ty­mi­selle, mutta ongel­ma­koh­tien pois­ta­mi­nen helpot­taisi haas­ta­van päätök­sen teke­mistä.

Johanna Haapala
halli­tuk­sen jäsen, Suomen yliop­pi­las­kun­tien liitto (SYL)

* Lapsi- ja nuori­so­po­li­tii­kan kehit­tä­mis­oh­jelma 2007-2011


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2023

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän. Canth

15.3.2023

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

14.3.2023

Kokoo­muk­sen, Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den ja Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jat: koulu­tuk­sen rahoi­tus ja opis­ke­li­joi­den toimeen­tulo turvat­tava

Koulu­tus ja osaa­mi­nen on tule­vai­suu­den perusta. Suomen menes­tys on nojan­nut osaa­mis­pää­omaamme, ja sitä pääomaa me emme saa syödä. Kokoo­mus on

Skip to content