Anne-Mari Virolainen: Vihreän kasvun aika

Vihreän kasvun haasteessa voidaan onnistua vain, mikäli talouden kasvun ja liiallisen ympäristörasituksen yhteys saadaan murrettua. Suomessa on oltava valmiita ottamaan oppia myös maailmalta, kirjoittaa kansanedustaja, ympäristöverkoston puheenjohtaja, Anne-Mari Virolainen.

Aurinko, vesi ja ravinteet ovat yhdistelmä, jonka jokainen kotipuutarhuri tietää tekevän istutuksilleen hyvää. Kevät energisoi ja antaa jälleen edellytykset kasvattaa vartta, puhjeta kukkaan ja lopulta kantaa myös hedelmää.

Hieman samat ainekset taitavat sopia ihmisillekin: Valo, lämpö sekä hyvä juoma ja ruoka kirkastavat ajatuksia ja voimistavat kohtaamaan kulloisetkin kasvun haasteet.

Talouden kasvattamisessa ja ns. vihreän kasvun luomisessa on myös pitkälti kyse luonnossa tapahtuvan kasvun jäljittelystä. Kuten valtioneuvoston kanslian vastikään julkaisemassa raportissa todetaan, olennaista on löytää sellaiset kasvun tavat, jotka eivät kuluta liiaksi ympäristöä ja vie siten pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnilta.

Mitä ?Vihreän kasvun mahdollisuudet? sitten meille tarkoittavat? Ehdotukset on em. valtioneuvoston kanslian raportissa jaettu kuuteen eri osaan: 1) yhteisen tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen luomiseen, 2) yritysten vihreän kasvupotentiaalin ja kysynnän vahvistamiseen, 3) vihreiden pilottien mahdollistamiseen koti- ja vientimarkkinoille, 4) kansainvälisten ja kotimaisten strategisten kumppanuuksien solmimiseen, 5) tuhlaavien järjestelmien purkamiseen ja 6) jatkuvan ja järjestelmällisen vihreän oppimisen tukemiseen.

Kasvuraportin jälkeen julkistettiin myös valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Se perustuu olennaisin osin yhtäläiseen ajatteluun. Meillä on vaatimukset ja toisaalta jatkuvat tavoitteet vähentää päästöjä samalla, kun talouden halutaan kasvavan.

Vihreän kasvun haasteessa voidaan onnistua vain, mikäli talouden kasvun ja liiallisen ympäristörasituksen yhteys saadaan murrettua. Suomessa on oltava valmiita ottamaan oppia myös maailmalta. Emme nimittäin suinkaan ole kaikissa asioissa eturintamassa. Esimerkiksi Alankomaat on satsannut biomassan hyödyntämiseen ja on yksi johtavista kestävän logistiikan osaajista, Saksassa on panostettu vahvasti materiaalitehokkuuteen ja kierrätykseen ja Ruotsissa koko hallinto on valjastettu helpottamaan vihreän talouden syntymistä.

Suomella on toki omat vahvuutensa. Meillä on esimerkiksi sellaista kestävän vesihuollon osaamista, jota muista maista puuttuu. Lisäksi meillä on käynnistetty useita politiikkaprosesseja muun muassa Cleantechin edistämiseksi. Vihreässä taloudessa ei ole kysymys ainoastaan materiaalinkulutuksen vähentämisestä tai materiaalitehokkuuden lisäämisestä, vaan myös erilaisista kierrätykseen ja energian talteenottoon liittyvistä ratkaisuista. Vihreässä taloudessa toisen jäte tai turhake on aina toisen raaka-aine tai hyödyke.

Anne-Mari Virolainen
Ympäristöverkoston puheenjohtaja