Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Anne-Mari Viro­lai­nen: Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa

Anne-Mari Viro­lai­nen: Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa

Julkaistu:

Metsät ovat suoma­lais­ten hyvin­voin­nin lähde. Ne tarjoa­vat raaka-aineita vien­ti­teol­li­suu­den tarpei­siin, uusiu­tu­vaa bioener­giaa, työtä sekä virkis­tystä ja luon­non anti­mia. Vaikka metsät ovat­kin uusiu­tu­mis­ky­kyi­siä, ne eivät kuiten­kaan ole pohja­ton kaivo. Kaikki hoito­toi­men­pi­teet vaikut­ta­vat niiden kehi­tyk­seen, mikä tekee hoidon laadusta tärkeää, kirjoit­taa kansan­edus­taja, ympä­ris­tö­ver­kos­ton puheen­joh­taja Anne-Mari Viro­lai­nen.

Metsän­kä­sit­te­lyä ja puun­kor­juuta on ohjan­nut pitkään tavoite puun­tuo­tan­non kestä­vyy­den turvaa­mi­sesta. Suoma­lai­nen metsän­hoito on ollut menes­tys­ta­rina, jos sitä mita­taan metsien vuosit­tai­sella kasvulla. Tällä hetkellä metsämme kasva­vat yli 100 miljoo­naa kuutiota vuodessa, kun vuosit­tai­nen puun­käyt­tömme on reilu 50 miljoo­naa kuutiota. Toisaalta metsien ekolo­gi­nen tila on kohen­tu­nut viimei­sen 20 vuoden aikana. Talous­met­sissä on toteu­tettu luon­non­hoi­to­toi­mia, ja suoje­lu­pinta-ala on kolmin­ker­tais­tu­nut viimei­sen 35 vuoden aikana.

Maailma kuiten­kin muut­tuu. Viime vuosina monissa tutki­muk­sissa on tullut esille, että metsä­no­mis­ta­jien tavoit­teet metsien­käy­tölle ovat moni­puo­lis­tu­neet. Myös metsien käsit­te­ly­me­ne­tel­mien moni­puo­lis­ta­mi­sen tarve on kasva­nut. Osa metsä­no­mis­ta­jista koros­taa yhä voimak­kaam­min talou­del­lista näkö­kul­maa, osa taas esimer­kiksi maise­mal­li­sia ja virkis­tyk­sel­li­siä arvoja.

Jotta kaikki muutos­tar­peet notee­rat­tai­siin, metsän­kä­sit­te­lyä ja puun­kor­juuta sääte­le­vää metsä­la­kia ollaan nyt päivit­tä­mässä. Halli­tus antoi kesä­kuussa edus­kun­nalle esityk­sen uudeksi metsä­laiksi, jolla tavoi­tel­laan metsä­no­mis­ta­jien tavoit­tei­den nykyistä parem­paa huomioi­mista, metsä­ta­lou­den kannat­ta­vuu­den para­ne­mista, sään­nös­ten selkeyt­tä­mistä ja viran­omais­toi­min­nan tehos­ta­mista. Metsä­luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaa­mi­seksi esite­tään myös muutok­sia. Edus­kun­nassa metsä­lain käsit­tely aloi­te­taan syksyllä edus­kun­ta­työn jälleen käyn­nis­tyessä.

Metsän­kä­sit­te­lyä koske­vat esityk­set liene­vät metsä­no­mis­ta­jien kannalta mielen­kiin­toi­sim­pia. Uudessa laissa esimer­kiksi eri-ikäis­ra­ken­tei­sen metsän­kas­va­tuk­sen hakkuut, joissa poimien kaade­taan yksit­täi­siä, pääasiassa suurim­pia puita, rinnas­tet­tai­siin tasa­puo­li­sesti vallit­se­van käytän­nön mukai­siin hakkui­siin. Eri-ikäis­ra­ken­tei­sessa metsi­kössä kasvaa jatku­vasti monen ikäi­siä ja kokoi­sia puita. Uudis­tus siis tarkoit­taa sitä, että metsä­no­mis­taja voisi hoitaa metsäänsä niin kutsu­tun jatku­van kasva­tuk­sen mene­tel­mällä, jossa ei käytetä avohak­kuita. Toisaalta uudis­hak­kui­den järeys- ja ikäkri­tee­rien pois­ta­mi­nen mahdol­lis­taa metsä­no­mis­ta­jalle metsänsä kasva­tuk­sen nykyistä lyhyem­millä kier­toa­joilla, jos näin haluaa tehdä.

Metsä­lain uudis­tuk­sen vaiku­tuk­sista luon­non moni­muo­toi­suu­delle keskus­tel­tiin paljon lain valmis­te­lu­vai­heessa. Huoli kohdis­tui eten­kin metsä­lailla turvat­ta­viin erityi­sen tärkei­siin elinym­pä­ris­töi­hin, jotka uudessa laki­teks­tissä on määri­telty pienia­lai­siksi tai metsä­ta­lou­del­li­sesti vähä­mer­ki­tyk­sel­li­siksi. Nämä elinym­pä­ris­töt ovat erilai­sia luon­non moni­muo­toi­suu­den kannalta keskei­siä kohteita, jotka pääasial­li­sesti tulee jättää metsä­ta­lou­del­lis­ten toimen­pi­tei­den ulko­puo­lelle. Kohteet ovat olleet tähän­kin mennessä pienia­lai­sia, keski­mää­rin noin 0,6 hehtaa­ria, joten laki­teks­tin määri­telmä on tarkoi­tettu kuvaa­maan nykyistä käytän­töä. Siihen ei siis ole tulossa muutok­sia. Uudessa metsä­laissa esite­tään myös, että näitä erityi­sen tärkei­den elinym­pä­ris­tö­jen tyyp­pejä lisä­tään nyky­ti­laan verrat­tuna.

Moni­muo­toi­suutta edis­tää myös ehdo­tus, jonka mukaan metsä­no­mis­ta­jalla ei olisi metsän uudis­ta­mis­vel­voi­tetta uudis­hak­kuun jälkeen vähä­tuot­toi­silla ojite­tuilla turve­mailla. Muutos paran­taisi selvästi usei­den suoluon­to­tyyp­pien ja niistä riip­pu­vai­sen lajis­ton tilan­netta. Toisaalta ehdo­tus on metsä­no­mis­ta­jan kannalta hyvä, koska metsä­ta­lou­del­li­sesti epäsuo­tui­salle kasvu­pai­kalle ei tarvit­sisi istut­taa uutta metsää hakkuun jälkeen.

Kaiken kaik­ki­aan metsä­lain uudis­tus on erit­täin terve­tul­lut, sillä se antaa metsä­no­mis­ta­jille entistä laajem­mat vapau­det hoitaa omai­suut­taan omien tavoit­tei­densa mukai­sesti. Uudet vaih­toeh­dot toivot­ta­vasti myös kannus­ta­vat heitä huoleh­ti­maan metsä­omai­suu­des­taan yhä parem­min.

Anne-Mari Viro­lai­nen
Ympä­ris­tö­ver­kos­ton puheen­joh­taja
Kansan­edus­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

24.2.2023

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupun­kien uudelle suun­nalle

Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men uudis­tuk­sen jälkeen on aika tarkas­tella kuntien roolia ja tehtä­vä­kent­tää. Kuntien vapau­den ja toimin­ta­ky­vyn kasvat­ta­mi­seksi tarvi­taan uuden­laista

Skip to content